Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Tältä sivulta löydät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen (VAKE) vammaispalvelujen myöntämisen perusteet ja palvelujen kuvaukset. Myöntämisen perusteissa määritellään, millä perusteella olet oikeutettu saamaan kyseistä palvelua.
Tässä sivulla on koottuna yhteen hyvinvointialueen aluehallituksen hyväksymät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaispalvelujen palvelutuotteiden kuvaukset ja palvelutuotteiden myöntämisen perusteet.
Palvelujen myöntämisen perusteissa määritellään, millä perusteella asukas on oikeutettu saamaan kyseessä olevaa palvelua, ja millä perusteella palvelu myönnetään. Yhtenäiset perusteet ohjaavat päätöksentekoa ja vahvistavat asukkaiden yhdenvertaisuutta palvelujen myöntämisessä. Palvelujen asiakasmaksut määräytyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakasmaksujen mukaisesti.
Dokumentin toisessa luvussa kuvataan palveluihin ohjautumisen periaatteita. Kolmas luku sisältää palvelutuotteiden kuvaukset ja palvelutuotekohtaiset myöntämisen perusteet.
Vammaispalveluissa palveluja myönnetään pääsääntöisesti sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulaki on toissijainen erityislaki, joka täydentää muita vammaisten asiakkaiden palveluja koskevia säädöksiä. Mikäli vammainen asiakas ei saa yksilöllisen tarpeensa mukaisia ja sopivia palveluita ensisijaisten lakien (sosiaalihuolto-, terveydenhuolto-, varhaiskasvatus- ja perusopetuslaki) perusteella hyvinvointialueen tarjoamista palveluista, voidaan vammaisen asiakkaan tavanomaisessa elämässä tarvitsemat erityispalvelut järjestää vammaispalvelulain perusteella. Palveluiden myöntämisessä noudatetaan normaaliuden periaatetta, tavanomaiset palvelut kuuluvat vammaisille asiakkaille ensisijaisesti.
Vammaisten palvelujen myöntämistä ohjaavat asukkaiden yhdenvertaisuus ja periaate, että asiakkaalle tarjotaan hänen palvelutarpeeseensa parhaiten sopiva ja tarkoituksenmukaisin palvelu. Palveluntarve arvioidaan säännöllisesti vähintään kolmen vuoden välein ja silloin, kun asiakkaan tilanteessa tapahtuu muutos. Myöntämisen perusteiden tulee täyttyä asiakkaan koko palvelun ajan.
Vammaispalveluiden myöntäminen perustuu aina asiakkaan yksilölliseen sosiaalialan ammattilaisen tekemään palvelutarpeen arviointiin. Arvioinnissa otetaan huomioon vammaisen asiakkaan kokonaistilanne ja selvitetään, onko asiakkaan vamman tai sairauden aiheuttama fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen, sosiaalinen tai aisteihin liittyvä toimintarajoite pitkäaikainen tai pysyvä; estääkö vamma tai sairaus yhdessä yhteiskunnassa esiintyvien esteiden kanssa henkilön osallistumisen yhteiskuntaan yhdenvertaisesti muiden kanssa; ja edellyttääkö henkilön itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden toteutuminen välttämättä tämän lain mukaisia palveluita. Arvioinnissa myös selvitetään, saako asiakas jo hakemaansa tukea osana ensisijaisten lakien perusteella myönnettäviä tai muita olemassa olevia palveluita. Asumisen palveluissa ja omaishoidontuen palvelutarpeen arvioinnissa käytetään tukena RAI-arviointia.
Myöntämisen perusteet ohjaavat päätöksentekoa ja varmistavat asiakkaiden yhdenmukaisen kohtelun. Joissakin tilanteissa asiakkaan yksilöllinen tilanne voi kuitenkin edellyttää perusteiden tulkintaa tai harkintaa. Jos palvelua myönnetään poikkeuksellisesti myöntämisperusteista poiketen, poikkeamisen syyt dokumentoidaan päätökseen. Tämä varmistaa läpinäkyvyyden ja perusteluiden selkeyden.
Mikäli perusteet vammaispalvelun asiakkuuteen eivät täyty, ohjataan asiakas muihin hänen tarvettaan vastaavien palvelujen piiriin, kuten aikuissosiaalityöhön, vanhusten palveluihin tai lasten, nuorten ja perheiden palveluihin tai muihin soveltuviin palveluihin.
Palveluja voi hakea asiakas itse tai yhdessä omaisen tai toisen henkilön kanssa. Palvelua haetaan joko puhelimitse tai hakemuksella. Hakemuksen voi jättää suullisesti vammaisneuvonnan puhelinpalveluun, kirjallisesti postitse, sähköpostilla tai Maisa-hakemuksena.
Henkilökohtainen apu on palvelu, jolla tarkoitetaan toisen ihmisen antamaa välttämätöntä apua niissä tavanomaisen elämän asioissa, joita asiakas ei pysty kokonaan tai osittain itse vamman tai sairauden vuoksi tekemään. Palvelulla pyritään edistämään vammaisen asiakkaan itsenäistä elämää, tasavertaista osallistumista yhteiskuntaan ja turvaamaan välttämättömät päivittäiset toimet. Palvelu myönnetään toistaiseksi voimassa olevana tai määräajaksi, mikäli asiakkaan toimintakyvyn tai olosuhteiden voidaan odottaa muuttuvan lähivuosina.
Avustaminen ei tarkoita asiakkaan puolesta tekemistä, eikä sillä voi korvata normaaleja kodinhoidollisia palveluja. Avustettava on mukana tai osallistuu toimintaan ja henkilökohtainen avustaja toimii avustettavan ohjauksessa kodinhoidollisia töitä tehdessä. Henkilökohtaiseen apuun voi kuulua sellaisia avustajan toteuttamia itsehoitoa vastaavia toimenpiteitä, jotka liittyvät terveyden ylläpitoon sekä pitkäaikaisen sairauden ohjeiden mukaiseen hoitoon.
Omaishoitajan työssäkäynnin aikana henkilökohtaisella avulla voidaan tarvittaessa vastata asiakkaan päivittäisiin toimiin liittyvään avun tarpeeseen. Henkilökohtaista apua voidaan käyttää myös osana liikkumisen tukea.
Henkilökohtaisena avustajana voi erityisen harkinnan perusteella toimia asiakkaan perheenjäsen, jos se on vammaisen asiakkaan edun mukaista.
Henkilökohtaista apua myönnetään pääasiassa arkipäivisin klo 8–18 toteutettavalle palvelulle. Palvelua myönnetään ilta- ja viikonloppuajalle silloin, kun työn teettäminen asiakkaan avun tarpeen takia on välttämätöntä ja niistä tehdään erillinen päätös. Oikeus henkilökohtaisen avun yöllä toteutettaviin tunteihin (klo 23–06) on haettava erikseen ja se perustuu todennettuun palvelutarpeeseen. Yöllä toteutettavaa hoitoa myönnetään erityisen harkinnan perusteella ja tunneista tehdään erillinen päätös. Yöaikaiseen avuntarpeeseen järjestetään tarvittaessa tarkoituksen mukainen palvelu. Henkilökohtaista apua ei myönnetä ympärivuorokautiseen palvelutarpeeseen.
Henkilökohtaista apua myönnetään ensisijaisesti palvelusetelimallilla. Palvelu voidaan järjestää työnantajamallilla, mikäli asiakas:
Lomamatkat toteutetaan aina työnantajamallilla. Henkilökohtainen apu järjestetään ostopalveluna, mikäli palvelusetelin tai työnantajamallin hyödyntäminen ei ole mahdollista.
Henkilökohtaisessa avussa on pääsääntöisesti käytössä yksi järjestämistapa kerrallaan. Työnantajamallilla ei järjestetä palveluja alaikäiselle, lukuun ottamatta tilannetta, jossa vammaisen asiakkaan edunvalvoja toimii sijaistyönantajana.
Henkilökohtainen apu on toissijainen palvelu ja se tulee kysymykseen vain, jos asiakas ei saa riittäviä palveluja muun lainsäädännön perusteella. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua, jos hän tarvitsee toisen henkilön apua:
Palvelua myönnetään vain välttämättömään tarpeeseen ja sen myöntämisessä otetaan huomioon asiakkaan koko palvelukokonaisuus sekä muu elämäntilanne, kuten omaishoitajuus tai muu perhetilanne. Asiakkaan on ymmärrettävä tarvitsemansa avun sisältö ja toimittava niin kutsuttuna työnjohtajana henkilökohtaiselle avustajalle.
Palvelun myöntämisen edellytyksenä on, että vammainen asiakas kykenee itsenäisesti tai tuettuna muodostamaan ja ilmaisemaan tahtonsa avun sisällöstä. Asiakas voi tarvittaessa ilmaista tahtonsa itselleen soveltuvaa kommunikointikeinoa käyttäen.
Palvelua ei voida myöntää, mikäli:
Avustaja kotiin -palvelu on kriisi- ja muihin lyhytkestoisiin poikkeuksellisiin tilanteisiin tarkoitettu ei-sairaanhoidollinen palvelu, jota järjestetään perheille, joissa vammaisen hoito on erittäin vaativaa tai sitovaa, eikä tarpeeseen voida vastata sosiaalihuoltolain mukaisella kotihoidon palvelulla, lapsiperheiden kotipalvelulla tai muilla peruspalveluilla. Poikkeuksellisesti ja erityisen harkinnan perusteella palvelua voidaan myöntää vanhempien työssäkäynnin mahdollistamiseksi.
Palvelu voi sisältää huolenpitoa, saattoapua, ohjausta, ulkoiluapua ja ruokailuista huolehtimista. Avustajan tuki kohdentuu vammaiseen asiakkaaseen. Avustaja kotiin palvelu ei korvaa kotihoitoa, lapsiperheiden kotipalvelua tai siivouspalvelua, jotka ovat ensisijaisia palveluita. Avustaja kotiin palvelu ei myöskään korvaa henkilökohtaista apua.
Palvelua voidaan toteuttaa poikkeustilanteissa myös pidemmissä jaksoissa, mutta siten että palvelun kesto on yhtäjaksoisesti alle kolme kuukautta. Palvelua voidaan järjestää ma-su klo 7–18.00 välisenä aikana. Palvelua ei toteuteta yöaikaan.
Palvelua myönnetään kriisitilanteissa kertaluontoisesti. Asiakkaan hoito on erittäin vaativaa ja sitovaa. Asiakkailla voi olla oman toiminnan ohjauksen vaikeuksia, vaikeuksia kommunikoinnissa sekä valvonnan ja/tai ohjauksen tarve. Palvelun myöntäminen perustuu yksilölliseen, erityiseen harkintaan.
Palvelu voidaan poikkeustilanteessa myöntää myös pidempänä jaksona kriisitilanteen pitkittyessä, kuitenkin niin, että palvelun yhtäjaksoinen kesto on alle kolme kuukautta, jonka jälkeen palvelun tarve arvioidaan uudestaan.
Palvelua myönnetään pääsääntöisesti arkipäivisin klo 7–18 väliselle ajalle. Lauantai- ja sunnuntaitunnit myönnetään harkinnanvaraisesti klo 9–18 väliselle ajalle.
Palvelua voidaan erityistilanteessa myöntää korvaamaan aamu- ja iltapäivähoitoa, kun on tarve mahdollistaa vanhemman työssäkäynti silloin kun asiakas ei vammastaan tai sairaudestaan johtuen kykene osallistumaan aamu- tai iltapäivätoiminnan ryhmätoimintaan.
Hoitaja kotiin -palvelulla vastataan kriisi- ja lyhytkestoisiin tilanteisiin, silloin kun asiakas tarvitsee sairaanhoidollista apua ja tukea kotona asumisen tueksi. Palvelua myönnetään vammaisen asiakkaan tarpeisiin, mikäli niihin ei voida vastata sosiaalihuoltolain mukaisilla kotihoidon käynneillä tai muilla peruspalveluilla. Palvelu voi olla osana lyhytaikaista huolenpitoa tai sitä voidaan käyttää esimerkiksi asumisen tukeen ja lapsen asumisen tukeen liitettävänä palveluna.
Hoitajan tuki kohdentuu asiakkaaseen. Palvelu toteutuu asiakkaan yksilöllisen palvelusuunnitelman mukaisesti ja se voi sisältää mm. lääkehoitoon, ravitsemukseen tai henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä tehtäviä sekä muissa päivittäistoiminnoissa avustamista. Palvelussa tulee toteutua asiakkaan, hänen omaistensa ja muun verkoston välinen yhteistyö, hyvä ammattitaito sekä hoidon jatkuvuus.
Palvelu ei korvaa kotihoidon, henkilökohtaisen avustajan palvelua, lapsiperheiden kotipalvelua tai siivouspalvelua. Palvelu on määräaikainen ja myönnetään maksimissaan 6 kk:n ajaksi, jonka jälkeen tuen tarve arvioidaan uudelleen. Palvelua toteutetaan pääsääntöisesti arkisin klo 8–18 ja harkinnanvaraisesti ilta- ja yöaikaan ja viikonloppuina.
Hoitaja kotiin -palvelua voidaan myöntää vammaiselle asiakkaalle, jonka toimintakyky on alentunut esimerkiksi vammautumisesta tai etenevästä sairaudesta johtuen siten, että hän tarvitsee sairaanhoidollista hoitoa ja tukea kotona asumiseensa.
Palvelua voidaan myöntää, mikäli hoidon tarpeeseen ei voida vastata sosiaalihuoltolain mukaisella kotihoidolla, lapsiperheiden kotipalvelulla tai muilla peruspalveluilla.
Palvelua voidaan myöntää:
Palvelun myöntämiseksi vaaditaan terveydenhuollon ammattilaisen arvio tarpeesta ja kestosta.
Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella. Tuettua asumista järjestetään vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä.
Tuetun asumisen tavoitteena on ohjata ja vahvistaa asiakasta toimimaan mahdollisimman itsenäisesti, sekä opastaa asiakasta hyödyntämään tarvitsemiaan lähialueen palveluja. Tuettu asuminen ei tarkoita asioiden tekemistä asiakkaan puolesta.
Tuettu asuminen sisältää säännöllistä, asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa ohjausta, jota voidaan antaa myös muualla kuin asiakkaan kodissa. Palveluun voi sisältyä myös ohjausta työelämään ja opintoihin liittyvissä asioissa.
Palvelu myönnetään toistaiseksi voimassa olevana, jos asiakkaan tilanteessa ei ole odotettavissa pitkäaikaisesti muutosta. Palvelu voidaan myös myöntää määräaikaisena, jolloin jakson pituus riippuu asiakkaan yksilöllisestä tilanteesta.
Tuettu asuminen on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat tukea itsenäisessä asumisessa tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuettu asuminen on tavoitteellista toimintaa, ja tavoitteiden edistymistä arvioidaan säännöllisesti.
Palvelua voidaan myöntää asiakkaalle, jolla on kyky selvitä arkielämän toimista pääasiallisesti itsenäisesti, mutta joka tarvitsee tukea säännöllisesti omasta hyvinvoinnista huolehtimisessa, terveydenhuollossa, kodinhoidollisissa tehtävissä, uusissa tilanteissa tai sosiaalisissa suhteissa.
Palvelun myöntämisen tukena käytetään RAI-arviointia:
ADL-H ≥ 1 ja IADLC / IHIER-C ≥ 1 tai CPS ≥ 1 tai ABS ≥ 3
ADL-H:n ja IADLC:n / IHIER-C:n täytyy molempien täyttyä tai vaihtoehtoisesti CPS:n tai ABS:n tulee täyttyä.
Palvelua voi saada arkisin ja viikonloppuisin, mutta ei yöaikaan. Palvelua myönnetään enintään 3–4 päivänä viikossa. 1–2 tuntia kerrallaan.
Palvelua ei voida myöntää, mikäli asiakas kykenee asumaan itsenäisesti kotonaan ilman tukea tai muiden kotiin vietävien ja kotona asumista tukevien palvelujen turvin.
Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaan hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto, ja jossa asukkaille on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Asiakkaan tuen tarve voi olla fyysisessä tai psyykkisessä toimintakyvyssä ja/tai sosiaalisissa tilanteissa.
Yhteisöllinen asuminen sisältää asumisen lisäksi tarpeeseen perustuvaa ohjausta ja tukea asumisyksikössä. Tukea annetaan arkisin sovittuna aikana sekä tarvittaessa hoito- / tukisuunnitelman mukaisesti päivittäin, myös viikonloppuisin.
Asiakkaat voivat olla päiväaikaan vammaispalvelujen toteuttamissuunnitelman mukaisesti koulussa, opiskelemassa tai työ- ja päivätoiminnassa, joiden kanssa tehtävän yhteistyön on oltava säännöllistä ja ajantasaista. Mikäli asiakas osallistuu työ- ja päivätoimintaan osapäiväisesti tai joinakin päivinä, tulee asiakkaalle tarpeen mukaan muina päivinä järjestää asumisyksikössä korvaavaa, aktiivista toimintaa.
Yhteisöllinen asuminen on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä ohjausta, tukea tai apua.
Palvelua voidaan myöntää asiakkaalle, joka tarvitsee avustamista ja tukea useissa arkielämän toiminnoissa, mutta selviää osasta toiminnoista myös itsenäisesti (esim. ruokailu sekä lähteminen päivä- /työtoimintaan). Asiakas tarvitsee apua ja tukea esimerkiksi vaatteiden pesussa, henkilökohtaisen hygienian hoidossa ja liikkumisessa uusilla reiteillä yksikön ulkopuolella. Päivittäisissä toiminnoista suoriutumisen avuntarpeen tulee olla päivittäistä ja jatkuvaluonteisesta tai muutoin erityisen runsasta. Yöaikaan asiakkaalla voi olla käytössä turvapalvelut.
ADL-H ≥ 2 ja IADLC / IHIER-C ≥ 3 tai CPS ≥ 2 tai ABS ≥ 3
Asiakkaalla ei ole yöaikaista palvelun tarvetta tai hänellä on mahdollisuus saada yöaikainen palvelu esim. kotihoidon käyntinä tai teknistä apuvälinettä käyttäen.
Ympärivuorokautisella palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa vammaisella asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.
Vammaisen asiakkaan tuen tarve vaihtelee yksilöllisen tarpeen mukaan ohjauksellisesta tuesta hoidolliseen apuun. Ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään asiakkaille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Ympärivuorokautisen palveluasumisen tavoitteena on vammaisen asiakkaan toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitäminen sekä mahdollisten sairauksien hyvä hallinta.
Ohjauksellisissa tai hoidollisissa tilanteissa saattaa olla tarve itsemääräämisoikeutta rajoittaviin toimenpiteisiin.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat ohjausta, tukea ja apua kaikissa tai lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten vuorovaikutuksessa, toimintakyvyn ylläpidossa, päivittäisessä selviytymisessä ja asioinnissa kodin ulkopuolella. Asiakkaan hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista.
Vammaiselta asiakkaalta saattaa puuttua vaaran taju, sekä ajoittain saattaa ilmetä haastavaa käyttäytymistä. Hän voi tarvita apua ajankäytön hahmottamisessa, kommunikoinnissa ja sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa. Hän tarvitsee ohjausta ja/tai tukea liikkumiseen ja asiointiin.
Vammaisella asiakkaalla saattaa olla käytössään apuvälineitä ja/tai hänellä voi olla liitännäissairauksia.
Osana palvelun kokonaisarviointia myöntämisen tukena käytetään RAI-arviointia:
ADL-H ≥ 2 ja IADLC / IHIER-C ≥ 4 tai CPS ≥ 3 tai ABS ≥ 4
ADL-H:n ja IADLC:n / IHIER-C:n täytyy molempien täyttyä tai vaihtoehtoisesti CPS:n tai ABS tulee täyttyä.
Vaativaa ympärivuorokautista palveluasumista järjestetään vammaisille asiakkaille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista ja runsasta, ja joille ympärivuorokautisen asumisen tuki ei ole riittävä. Vammaisen asiakkaan lisätuen tarve voi liittyä esimerkiksi kahden hoitajan avuntarpeeseen siirtymätilanteissa.
Palvelun tavoitteena on vastata ympäri vuorokauden runsaasti hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin. Ohjaus, tuki ja hoito voivat liittyä esimerkiksi asiakkaan psyykkisen tasapainon ja stressitilan hallintaan tai fyysisen auttamiseen. Vammaiselle asiakkaalle voi syntyä ennalta arvaamattomia tilanteita, joihin hän tarvitsee akuutin ohjauksen, tuen, avun tai hoidon. Vammaisen asiakkaan päivittäinen ohjaus, tuki ja hoito sekä niihin liittyvät toiminnot voivat vaatia kaksi työntekijää asiakasturvallisuuden varmistamiseksi.
Vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa henkilöstöllä on osaamista erittäin runsasta hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan vammaisen asiakkaan tarpeisiin vastaamisesta. Henkilöstöllä on valmius käyttää erilaisia lääkinnällisiä laitteita ja apuvälineitä sekä suoriutua hoitotoimenpiteistä (esim. katetrointi, PEG-ruokinta, stoomat, liman tyhjennys).
Ohjauksellisissa tai hoidollisissa tilanteissa voi olla tarve toimenpiteisiin, jotka rajoittavat asiakkaan itsemääräämisoikeutta.
Vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat apua, tukea, ohjausta tai hoivaa kaikissa tai lähes kaikissa päivittäisissä toiminnoissa, kuten perustarpeista huolehtimisessa, vuorovaikutuksessa, toimintakyvyn ylläpidossa ja päivittäisessä selviytymisessä sekä asioinnissa kodin ulkopuolella. Vammaisen asiakkaan hoidon ja huolenpidon tarve on runsasta, ympärivuorokautista ja erittäin sitovaa. Hän tarvitsee ajoittain kahden hoitajan apua ja tukea. Hän pystyy olemaan lyhyitä aikoja itsenäisesti yhteisissä tiloissa ja omassa asunnossaan.
Asiakas/asiakkaan/asiakkaalta:
ADL-H ≥ 3 ja IADLC / IHIER-C ≥ 5 tai CPS ≥ 3 tai ABS ≥ 5
Erittäin vaativaa ympärivuorokautista palveluasumista I, järjestetään vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja huolenpitoa kaikissa arkielämän toiminnoissa. Asiakkaan tuen tarve voi olla fyysisessä tai psyykkisessä toimintakyvyssä ja/tai sosiaalisissa tilanteissa ja se on luonteeltaan jatkuvaa. Asiakas tarvitsee apua ja tukea lähes koko valveillaoloajan ja ympäri vuorokauden.
Palvelun tavoitteena on vastata ympäri vuorokauden hoitoa, valvontaa ja arjen strukturointia tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin. Ohjaus, tuki ja hoito voivat liittyä esimerkiksi asiakkaan psyykkisen tasapainon ja stressitilan hallintaan tai fyysisen auttamiseen. Asiakkaalle voi syntyä ennalta arvaamattomia tilanteita, joihin hän tarvitsee akuutin ohjauksen, tuen, avun tai hoidon. Asiakkaan päivittäinen ohjaus, tuki ja hoito sekä niihin liittyvät toiminnot voivat vaatia kaksi työntekijää turvallisuuden varmistamiseksi.
Asiakkaiden arki edellyttää henkilökunnalta erityisosaamista liittyen autisminkirjoon, toiminnanohjaamiseen, mielenterveyden tukemiseen, kommunikaatioon ja fyysiseen avustamiseen. Yöaikaan saatavilla on yhden työntekijän tuki.
Asiakkaan hoitamisessa ja ohjaamisessa saattaa olla tarve itsemääräämisoikeutta rajoittaviin toimenpiteisiin.
Erittäin vaativa ympärivuorokautinen asumispalvelu I on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja henkilökohtaista huolenpitoa ympäri vuorokauden. Tuen tarve on jatkuvaluonteista. Asiakas ei itse kykene huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja tarvitsee tukea, ohjausta ja apua koko valveillaolonsa ajan ja lisäksi säännöllisesti apua yöaikaan.
Asiakkaalla voi olla vaikea-asteisia lisävammoja ja sairauksia, kuten sokeus tai kuurous, liikuntavamma, satunnaista haastavaa käyttäytymistä, psyykkisiä häiriöitä, kommunikoinnin vaikeuksia ja /tai autistisia piirteitä, jotka vaativat lähes jatkuvaa henkilökunnan valvontaa tai hoidollisia / sairaanhoidollisia toimenpiteitä.
Asiakas/asiakkaalla/asiakkaan:
ADL-H ≥ 4 ja IADLC / IHIER-C ≥ 5 tai CPS ≥ 4 tai ABS ≥ 5
Erittäin vaativaa ympärivuorokautista palveluasumista II, järjestetään vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja huolenpitoa kaikissa arkielämän toiminnoissa jatkuvaluonteisesti ja ympäri vuorokauden, ja joille erittäin vaativa ympärivuorokautinen asumispalvelu I ei ole riittävä tuki.
Luokan II erittäin vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen eroaa luokan I erityisen vaativasta ympärivuorokautisesta asumisesta seuraavasti:
Erittäin vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen II on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja huolenpitoa kaikissa arkielämän toiminnoissa lähes koko valveillaoloajan ja ympäri vuorokauden, ja joille erittäin vaativa ympärivuorokautinen asumispalvelu I ei ole riittävä tuki.
Asiakas/asiakkaan/asiakkaalla:
Erittäin vaativaa ympärivuorokautista palveluasumista III järjestetään vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja huolenpitoa kaikissa arkielämän toiminnoissa jatkuvaluonteisesti ja ympäri vuorokauden, ja joille erittäin vaativa ympärivuorokautinen asuminen II ei ole riittävä tuki.
Palvelun tavoitteena on vastata kokonaisaisvaltaista, tavoitteellista, suunnitelmallista ja pysyvää palvelua tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin. Vakava haastava käyttäytyminen edellyttää ratkaisuja asiakkaan arkeen, joita haetaan moniammatillisen asiantuntemuksen ja osaamisen avulla. Henkilöstöltä edellytetään erityisosaamista vastata asiakkaan tarpeisiin. Yöaikaan on mahdollisuus kahden työntekijän apuun.
Luokan III erittäin vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen eroaa luokan II erityisen vaativasta ympärivuorokautisesta palveluasumisesta seuraavasti:
Erittäin vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen III on tarkoitettu vammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja huolenpitoa kaikissa arkielämän toiminnoissa jatkuvaluonteisesti ja ympäri vuorokauden, ja joille erittäin vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen II ei ole riittävä tuki. Asiakas ei välttämättä voi osallistua ryhmämuotoiseen päivätoimintaan, jolloin se järjestetään yksikössä.
Vammaisten laitoshoito on tarkoitettu kehitysvammaiselle asiakkaalle, joka tarvitsee kokonaisvaltaista hoivaa ja tukea ympärivuorokautisesti eivätkä muut palvelut ole asiakkaan tilanteessa riittäviä. Laitoshoito hoivakodissa tai muussa sosiaalihuollon yksikössä voi olla lyhytaikaista tai määräaikaista. Sitä voidaan antaa osa-aikaisesti tai ympärivuorokautisesti.
Palvelua voidaan myöntää kehitysvammaiselle asiakkaalle, joka tarvitsee erityisen runsaasti henkilökohtaista tukemista ja avustamista sekä hoivaa ja huolenpitoa kaikissa arkielämän toiminnoissa jatkuvaluonteisesti ja ympäri vuorokauden, ja jolle erittäin vaativa ympärivuorokautinen asuminen III ei ole riittävä tuki.
Asiakkaalla saattaa olla paljon rajoitustoimenpiteitä ja hän voi olla vaaraksi itselleen ja/tai ympäristölle. Asiakkaalla saattaa olla tahdosta riippumattoman hoidon päätös.
Vammaisen asiakkaan laitoshoidon on perustuttava lääketieteellisiin ja sosiaalisiin syihin, ei esimerkiksi hänen tarvitsemiensa palvelujen runsauteen.
Tilapäishoidon tavoitteena on suunnitelmallisesti tukea asiakkaan läheisten hoitovastuun helpottamista, jaksamista ja mahdollistaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden pitäminen.
Palvelu turvaa vammaisen asiakkaan huolenpidon tilanteissa, joissa hänestä yleensä huolenpitovastuussa olevat läheiset eivät voi hänestä huolehtia. Lisäksi se mahdollistaa asiakkaalle itsenäisyyden kokemusta ja haluamiansa asioiden toteuttamista.
Lyhytaikainen palveluasuminen ja hoito sisältävät yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut palveluasumisen tai tehostetun palveluasumisen yksikössä.
Palvelun kesto voi olla yhdestä vuorokaudesta kolmeen kuukauteen ja palvelua voidaan tuottaa myös osavuorokautisesti.
Tilapäishoitoa voidaan myöntää:
Palvelua voivat saada kaikenikäiset vammaiset asiakkaat.
Tarve on luonteeltaan väliaikaista. Tilapäishoidon kesto arvioidaan asiakas- ja tilannekohtaisesti.
Perhehoidon tarkoituksena on tuottaa hoidettavalle perheenomainen ja hoidettavan tarpeiden mukainen hoito. Perhehoito tarjoaa asiakkaalle mahdollisuuden kodinomaiseen hoitoon ja läheisiin ihmissuhteisiin sekä edistää hänen perusturvallisuuttaan ja sosiaalisia suhteitaan.
Perhehoidolla tarkoitetaan asiakkaan hoidon tai muun osa- tai ympärivuorokautisen huolenpidon järjestämistä perhehoitajan yksityiskodissa tai hoidettavan kotona. Hoidettavan kotona toteutettava perhehoito voi tulla kyseeseen esimerkiksi tilanteessa, jossa hoidettava on autistinen tai kehitysvammainen lapsi, jolle kaikki olosuhteissa tapahtuvat muutokset ovat hankalia. Perhehoito hoidettavan kotona voi tulla kyseeseen myös tilanteessa, jossa hoidettavalla on runsaasti apuvälineitä, jotka eivät mahdu perhehoitajan omaan kotiin tai eivät ole helposti siirrettävissä.
Perhehoito voi toimia järjestämistapana useissa palveluissa.
Perhehoito voi olla pitkäaikaista tai lyhytaikaista (määräaikaista, osapäiväinen- tai ympärivuorokautinen).
Osavuorokautinen perhehoito tarkoittaa palvelua, jota järjestetään vammaisen asiakkaan läheisten hoitovastuun helpottamiseksi ja jaksamisen tukemiseksi. Palvelua voidaan myöntää asiakkaan tarpeen mukaisesti alle 12 tuntia vuorokaudessa. Osavuorokautista perhehoitoa voidaan toteuttaa joko päivä- tai yöaikaisena hoitona. Osavuorokautinen hoito voi tapahtua joko hoidettavan tai hoitajan kodissa.
Lyhytaikainen perhehoito tarkoittaa palvelua, jota järjestetään vammaisen asiakkaan läheisten hoitovastuun helpottamiseksi ja jaksamisen tukemiseksi. Palvelu voi olla joko säännönmukaisia hoitojaksoja tai yksittäistä, määräaikaista hoitojaksoa esim. toipilasaikana sairaalahoidon jälkeen ennen kotiutumista omaan kotiin. Lyhytaikainen perhehoito voi tapahtua joko hoidettavan tai hoitajan kodissa.
Palvelun yhtenä tarkoituksena voi olla vammaisen asiakkaan huolenpidon turvaaminen silloin, kun hänestä yleensä huolenpitovastuussa olevat läheiset eivät voi hänestä huolehtia. Lyhytaikaista huolenpitoa voivat saada sekä lapset että aikuiset.
Pitkäaikaisena perhehoitona voidaan järjestää vammaisen asiakkaan asumisen palvelut. Pitkäaikaista vammaisen lapsen perhehoitoa voidaan järjestää esimerkiksi tilanteissa, joissa lapsi tarvitsee hoitoa ja huolenpitoa, johon vanhempien elämäntilanne ja voimavarat eivät anna mahdollisuutta. Tarvittaessa on tehtävä yhteistyötä lastensuojelun kanssa. Pitkäaikainen perhehoito voi olla jatkuvaa tai määräajan kestävää perhehoitoa.
Ikääntyneille vammaisille asiakkaille perhehoito voi olla ratkaisu pitkäaikaisen asumisen ja tarvittavan hoidon ja huolenpidon järjestämiseen esimerkiksi tilanteissa, joissa vammainen asiakas on asunut pitkään lapsuudenkodissaan ja hän tarvitsee perhetilanteen muuttuessa uuden kodin.
Vammaispalvelulain edellytysten täyttyessä vammaisella asiakkaalla on subjektiivinen oikeus asumisen tukeen liittyviin palveluihin. Palvelun suunnittelussa huomioidaan vammaisen asiakkaan näkemykset sekä hänen yksilöllinen tilanteensa.
Vammaisen asiakkaan elämäntilanteella, esimerkiksi perhesuhteilla, on myös merkitystä päätettäessä palveluasumisen järjestämistavasta. Järjestämistapaa valittaessa kiinnitetään huomiota palvelusuunnitelmassa kuvattuun palvelutarpeeseen.
Palvelu järjestetään asuntoon, jossa vammainen asiakas asuu. Palveluun kuuluvat asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Tällaisia palveluja voivat olla esimerkiksi avustaminen liikkumisessa, pukeutumisessa ja henkilökohtaisessa hygieniassa. Näitä palveluja toteuttavat asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti kotihoito, henkilökohtainen apu tai erityinen osallisuuden tuki. Asuntoon voi olla tarve tehdä asunnonmuutostöitä.
Palvelua ei myönnetä, mikäli asiakkaan terveys, turvallisuus ja henki ovat välittömästi vaarassa, mikäli apua ei ole heti saatavilla.
Asumisen tuki kotiin I palvelua järjestetään silloin, kun asiakkaalla on omaishoidon ryhmä 1 päätös. Tällöin omaishoitajalla on kaksi vapaata vuorokautta kuukaudessa.
Lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan myöntää palvelua omaishoitajan työssäkäynnin mahdollistamiseksi.
Lapsiasiakkaille:
Aikuisasiakkaalle:
Tarvittaessa asiakkaalle voidaan tehdä lisäksi erilliset päätökset turvapalveluista ja kotihoidon palvelusta.
Asumisen tuki kotiin II palvelua järjestetään silloin, kun asiakkaalla on omaishoitaja hoitoryhmän 2 päätös. Omaishoitaja ei voi pääsääntöisesti olla säännöllisesti työssä. Palvelu sisältää omaishoitajalle 3 lakisääteistä vapaavuorokautta kuukaudessa.
Sen lisäksi yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan myöntää:
Asumisen tuki kotiin III palvelua järjestetään silloin, kun asiakkaan omaisella on omaishoitaja hoitoryhmä 3 päätös. Tällöin omaishoitajalla on 3 lakisääteistä vapaavuorokautta kuukaudessa. Omaishoitajan työssäkäynti ei ole mahdollista hoidon sitovuuden vuoksi.
Yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan myöntää määräaikaisesti (max 3 kk) silloin, kun asiakkaan palvelutarve kasvaa tilapäisesti:
Tarvittaessa asiakkaalle voidaan tehdä lisäksi erilliset päätökset turvapalveluista ja kotihoidon palveluista.
Asumisen tuki kotiin IV palvelua järjestetään silloin, kun asiakkaalla ei ole omaishoitajaa ja palveluntarve ei ole ympärivuorokautista. Mikäli asiakkaalla on ympärivuorokautisen palvelun tarve, siihen vastataan asumispalveluilla.
Yksilöllisen tarpeen mukaan voidaan myöntää:
Päivätoiminta on lähtökohtaisesti kodin ulkopuolella järjestettyä tavoitteellista ja yleensä ryhmämuotoista työtoimintaan rinnastuvaa toimintaa, joka tukee asiakasta itsenäisessä elämässä. Päivätoimintaa järjestetään vammaiselle asiakkaalle, mikäli palvelu on vammaisen henkilön itsenäisen elämän, osallisuuden tai yhdenvertaisuuden osalta välttämätöntä. Päivätoimintaa voidaan järjestää myös osana sosiaalista kuntoutusta.
Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea vammaisen asiakkaan sosiaalista vuorovaikutusta ja osallisuutta sekä toimintakykyä ja vahvuuksia. Vammaisten päivätoimintaa järjestetään omana toimintana sekä ostopalveluna.
Vammaisella asiakkaalla on oikeus saada maksuttomat matkat päivätoimintaan, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Päivätoimintaa myönnetään vammaiselle asiakkaalle, kun hän:
Vammainen asiakas, joka tekee ansiotyötä tai osallistuu työtoimintaan tai työllistymistä tukevaan toimintaan, voi osallistua osittain myös päivätoimintaan, jos se edistää hänen osallisuuttaan tai työllistymisen mahdollisuuksiaan.
Toimintaa voidaan myöntää 1–5 päivää viikossa osa- tai kokopäivätoimintana.
Päivätoimintaa voidaan myöntää viisi päivää viikossa kokopäivätoimintana esimerkiksi silloin, kun:
Käyntimääriä ja toteutustapaa tulee arvioida asiakkaan toimintakyvyn ja elämäntilanteen muuttuessa niin, että toiminta vastaa parhaalla mahdollisella tavalla yksilöllistä tarvetta ja tavoitteita.
Työtoiminnan tarkoituksena on tukea kehitysvammaisen henkilön toiminta- ja työkykyä sekä edistää hänen pääsyään työelämään. Työtoiminnalla tuetaan kehitysvammaisen asiakkaan omia vahvuuksia työelämään osallistumisessa. Tavoitteena voi olla esimerkiksi tulevaisuudessa tuettuun työtoimintaan osallistuminen tai työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
Työtoimintaan osallistuvalla kehitysvammaisella asiakkaalla on oikeus saada maksuttomat matkat työtoimintaan, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Kehitysvammaiselle asiakkaalle voidaan myöntää työtoimintaa, jos sosiaalihuoltolain perusteella järjestetty työtoiminta tai työllistymistä tukeva toiminta ei vastaa hänen yksilöllisiin tarpeisiinsa.
Asiakkaalla on:
Työtoimintapäivien määrä, kesto ja toteuttamistapa arvioidaan yksilöllisen tarpeen, tavoitteiden ja elämäntilanteen mukaan.
Vammaisella asiakkaalla oikeus saada valmennusta, jos hän tarvitsee tukea oppiakseen uusia tai vahvistaakseen olemassa olevia itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja tai toimiakseen elämässään tapahtuvassa muutostilanteessa tai valmistautuakseen tällaiseen tilanteeseen. Edellytyksenä on lisäksi se, että vastaavaa valmennusta ei ole mahdollista saada lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Valmennuksen tarkoitus on vahvistaa vammaisen asiakkaan itsenäisessä elämässä tarvittavia taitoja ja parantaa vammaisen asiakkaan toimintakykyä elämän muutostilanteissa. Itsenäisessä elämässä tarvittavilla taidoilla tarkoitetaan taitoja, joita asiakas tarvitsee esimerkiksi kommunikaatiossa ja vuorovaikutuksessa, teknisten laitteiden ja digisovellusten käytössä, ympäristön hahmottamisessa ja liikkumisessa erilaisissa toimintaympäristöissä.
Asumisvalmennus on asumisen toimintojen arviointijakso itsenäiseen asumiseen muuttamista harkitsevalle kehitysvammaiselle. Palvelun tarkoituksena on avustaa asiakasta oppimaan arkielämässä tarvittavia taitoja sekä arvioida asumisen tuen tarvetta jatkoasumista suunniteltaessa. Valmennuksessa tuetaan ja opetetaan taitoja, jotka lisäävät omatoimisuutta ja arjenhallintaa.
Valmennus- ja arviointi on tavoitteellista ennalta sovitun jakson ajan toteutettavaa toimintaa, joka perustuu asiakkaan yksilölliseen suunnitelmaan.
Valmennus- ja arviointijakso toteutetaan valmiiksi kalustetussa asunnossa, jonne asiakas saa tarvitsemansa työntekijän tuen ja ohjauksen. Asumisvalmennus sisältää yksilöllisen tarpeen mukaiset palvelut. Valmennusasunnot sijaitsevat yhteisöllisen asumisen tai ympärivuorokautisen asumisen yksikössä tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Asumisvalmennuksessa tehdään tiivistä yhteistyötä asiakkaan läheisten kanssa muu palvelukokonaisuus huomioiden.
Asumisvalmennusta annetaan arkisin ja/tai viikonloppuisin. Arkipäivisin asiakas voi olla koulussa, oppilaitoksessa tai työ- ja päivätoiminnassa. Tuki painottuu ilta-aikaan ja sitä on mahdollista saada myös niinä päivinä, kun asiakas ei ole päiväaikaisessa toiminnassa.
Asumisvalmennuksessa annetaan tukea ja arvioidaan toimintaa elämän nivelvaiheissa, esimerkiksi lapsuudenkodista pois muuttaessa.
Yhteisöllisessä asumisessa järjestettävä jakso:
Ympärivuorokautisessa asumisessa järjestettävä jakso::
Asumisvalmennuksen kesto on 1–4 kuukautta ja valmennusjaksoja voidaan myöntää korkeintaan kolme. Jakso voidaan toteuttaa yhtäjaksoisesti tai suunnitelmallisesti valmennuspäiviä lisäten jakson kuluessa.
Neuropsykiatrinen valmennus on tavoitteellista ja suunnitelmallista ohjaus- ja tukitoimintaa, joka perustuu asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin. Neuropsykiatrinen valmennus on määräaikainen tukipalvelu.
Valmennuksen tavoitteena sosiaalisen toimintakyvyn vahvistuminen ja itsenäiseen elämään tarvittavien selviytymistaitojen edistäminen sekä tulevaisuuden suunnittelu. Työskentelyn tavoitteet ja aikataulu sovitaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Tavoitteiden saavuttamista seurataan ja arvioidaan aktiivisesti valmennuksen aikana. Sisällöt suunnitellaan asiakkaan tarpeiden mukaan. Tavoitteet ovat konkreettisia ja liittyvät jokapäiväisen elämän vaikeuksiin, arjenhallintaan, opiskeluun ja ihmissuhteisiin. Tavoitteet asetetaan siten, että asiakkaalla on mahdollisuus oppia, omaksua, ja etsiä uusia keinoja ja voimavaroja arkisiin tilanteisiin.
Työskentelyssä rakennetaan asiakkaalle uusia toimintamalleja arjenhallintaan yhdessä luotujen tavoitteiden pohjalta. Työskentely tapahtuu asiakkaan omassa ympäristössä ja siinä huomioidaan asiakkaan ympärillä olevat verkostot. Asiakkaan kanssa yhdessä keskustellen etsitään hänelle parhaiten sopiva työskentelymuoto: se voi olla keskustelua, mallittamista, visualisointia, toiminnallisuutta tai jotakin muuta.
Puhetta tukevien ja korvaavien kommunikaatiokeinojen käytön ohjauksen ja viittomakielen opetuksen tavoitteena on, että kuurolla, kuulovammaisella, kuulonäkövammaisella tai puhevammaisella asiakkaalla ja hänen läheisillään on yhteinen kommunikointikeino. Kommunikaatio-opetusta voidaan myöntää vammaispalvelulain mukaisena valmennuksena vain silloin, kun se ei kuulu terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen vastuulle.
Kommunikaatio-opetusta voidaan myöntää vammaiselle asiakkaalle ja/tai vammaisen asiakkaan lähi-ihmisille, kun vammaisella asiakkaalla on asiantuntijalausunnossa perusteltu tarve opetukselle eikä opetusta ole mahdollista saada terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen kautta. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa puheterapeutin tai kuntoutusohjaajan asiantuntijalausunto, jossa on kuvattu, millaista opetusta tarvitaan, kenelle opetus on suunnattu, kuinka paljon opetusta tarvitaan ja mikä on opetuksen tavoite.
Lähi-ihmisiksi katsotaan pääsääntöisesti vammaisen asiakkaan huoltajat ja muut perheenjäsenet. Kommunikaatio-opetusta päiväkodin-, koulun- tai asumisyksikön työntekijöille voidaan myöntää vain erityisin perustein.
Liikkumistaidonohjaus on tarkoitettu näkövammaiselle asiakkaalle tukemaan itsenäistä ja turvallista liikkumista arjen toimintaympäristöissä. Tavoitteena on, että näkövammaisella on käytössään arjessa tarvittavissa toimintaympäristöissä toimimiseen ja tarvittavien reittien kulkemiseen vaadittavat tekniikat ja taidot.
Liikkumistaidonohjauksella voidaan tukea näkövammaista asiakasta esimerkiksi uuden oppilaitoksen tai työpaikan tiloissa liikkumisen harjoittelussa tai kodin läheisyydessä olevien reittien (mm. kauppa, apteekki, julkisen liikenteen pysäkki) opettelussa.
Palvelu on määräaikaista.
Liikkumistaidonohjausta voidaan myöntää näkövammaiselle asiakkaalle tukemaan ympäristön hahmottamista sekä liikkumista erilaisissa toimintaympäristöissä, kun vammaisella asiakkaalla on asiantuntijalausunnossa perusteltu tarve opetukselle eikä opetusta ole mahdollista saada terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen kautta.
Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa näkövammaisten kuntoutusohjaajan asiantuntijalausunto, jossa on kuvattu mistä syystä opetusta tarvitaan, kuinka paljon ja mikä on opetuksen tavoite.
Erityisen osallisuuden tuen tarkoituksena on, että myös ne vammaiset asiakkaat, joiden osallisuutta ei voida tukea henkilökohtaisella avulla, voivat saada tarvitsemansa osallisuuden tuen.
Palvelulla varmistetaan, että jokainen vammainen asiakas voi saada yksilöllisesti toteutettua toisen henkilön antamaa osallisuuden tukea. Sen avulla mahdollistetaan vammaisen asiakkaan osallistuminen vuorovaikutustilanteisiin ja vapaa-ajan toimintaan.
Erityistä osallisuuden tukea toteuttaa ensisijaisesti sosiaalihuollon tai terveydenhuollon ammattihenkilö tai muun soveltuvan tutkinnon suorittanut henkilö. Toissijaisesti erityistä osallisuuden tukea antaa muuten osaamisensa puolesta tehtävään soveltuva henkilö, joka pystyy vastaamaan vammaisen henkilön tarpeisiin.
Erityinen osallisuuden tuki poikkeaa henkilökohtaisesta avusta siten, että henkilökohtaisessa avussa vammainen asiakas ohjaa toimintaa itse, mutta erityisessä osallisuuden tuessa tuen antaja ohjaa toimintaa vammaisen asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti.
Erityistä osallisuuden tukea on järjestettävä vähintään 10 h/kk ennen 1.1.2026 ja vähintään 20 h/kk ennen 1.1.2027. Tuntimäärä on 30 h/kk 1.1.2027 lukien.
Erityistä osallisuuden tukea voidaan myöntää vammaiselle asiakkaalle, jolle henkilökohtainen apu ei hänen vammansa vuoksi sovellu, tai mikäli asiakkaalla ei ole voimavaroja käyttää henkilökohtaisen avun palvelua ja hän tarvitsee ohjausta/tukea.
Tukea voi saada itsenäisesti tai lapsuuden perheensä kanssa asuva, perhehoidossa oleva taikka ryhmämuotoista asumisen tukea saava vammainen asiakas.
Asiakkaan ei tarvitse itse pystyä tuettunakaan ilmaisemaan toivomustaan avun sisällöstä.
Erityisen osallisuuden tuen määrästä, sisällöstä ja toteuttamistavasta päätettäessä on otettava huomioon vammaisen asiakkaan asiakassuunnitelmaan kirjattu yksilöllinen avun ja tuen tarve, omat toivomukset, elämäntilanne sekä muu palvelukokonaisuus. Päätökseen on kirjattava myönnettävän tuen määrä, sisältö ja toteuttamistapa.
Tuetun päätöksenteon tarkoituksena on tukea vammaista asiakasta päätöksenteossa siten, että hän voi tehdä ja toteuttaa itse omaa elämäänsä koskevia päätöksiä.
Tuettu päätöksenteko sisältää päätöksentekoprosessissa tarvittavan tuen:
Tukihenkilö ei saa ottaa kantaa asioihin tai päättää asioita vammaisen asiakkaan puolesta. Tukihenkilön tulee olla riippumaton päätöksenteon kohteena olevaan asiaan.
Palvelun sisältö, määrä ja toteutustapa on kirjattava päätökseen, ottaen huomioon asiakassuunnitelman sisältö. Tarve on arvioitava yhdessä vammaisen asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheistensä kanssa sekä kirjattava asiakassuunnitelmaan.
Palvelukokonaisuudesta vastaavan sosiaalihuollon ammattihenkilön on varmistettava, että:
Vammaisen asiakkaan on mahdollisuuksien mukaan voitava osallistua tukihenkilön valintaan.
Jos vammainen asiakas on kykenemätön valvomaan etuaan taikka huolehtimaan itseään tai varallisuuttaan koskevista asioista, jotka eivät muuten tule asianmukaisesti hoidettua, hänelle on haettava holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu edunvalvoja.
Tuettua päätöksentekoa on oikeus saada erillisenä palveluna vain silloin kun kyseessä olisi vammaisen asiakkaan elämässä merkittävä päätös, kuten:
Merkittävillä päätöksillä ei tarkoiteta jokapäiväiseen elämään kuuluvia päätöksiä. Muissa kuin merkittävissä päätöksentekotilanteissa vammaisen asiakkaan päätöksentekoa tuetaan hänen yksilöllisen tarpeensa mukaan osana vammaispalvelulain perusteella järjestettäviä palveluita silloin, kun se soveltuu palvelun luonteeseen.
Tilanteen merkittävyyttä arvioidaan yhdessä vammaisen asiakkaan kanssa vammaisen asiakkaan näkökulmasta.
Vaativan moniammatillisen tuen palvelukokonaisuudella vastataan tilanteisiin, jossa vammaisen henkilön osallisuuden itsemääräämisoikeuden tai muiden perusoikeuksien toteutumisen tukeminen edellyttää erityistä ammatillista osaamista ja yhteistyötä.
Tukea annetaan vammaisille henkilöille, häntä tukeville läheisille ja hänen kanssaan työskenteleville ammattilaisille. Asiakkaalla on vaikeita vammaan liittyviä kommunikoinnin, sosiaalisen vuorovaikutuksen tai käyttäytymisen haasteita, joiden vuoksi hänen tai muiden henkilöiden terveys ja turvallisuus on uhattuna. Asiakkaan ohjaus tai hoitotilanteissa voi olla tarve rajoitustoimenpiteiden käyttöön, joiden taustalla olevien syiden selvittely ja rajoitustoimenpiteiden käytön ennaltaehkäisy ja vähentäminen edellyttävät moniammatillista tukea.
Tukea antaa vaativan moniammatillisen tuen asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmässä on riittävä lääketieteen, psykologian, sosiaalityön, vuorovaikutuksen ja muu asiantuntemus vaativan moniammatillisen tuen toteuttamista varten. Tarvittavat ryhmän asiantuntijat määräytyvät vammaisen asiakkaan yksilöllisen tuen tarpeen ja tilanteen vaativuuden mukaan.
Vaativaa moniammatillista tukea järjestetään ensisijaisesti vammaisen asiakkaan kotiin tai muuhun omaan toimintaympäristöön.
Vaativa moniammatillinen tuki sisältää vammaisen asiakkaan yksilöllisen tarpeen edellyttämät terveydenhuollon tutkimukset.
Vammaiselle asiakkaalle korvataan esteettömän asumisen järjestämisestä aiheutuvat kohtuulliset kustannukset, jos asiakkaan vamma tai sairaus aiheuttaa toimintarajoitteen, joka estää asumisen omassa kodissa ilman esteettömän asumisen tukea.
Korvattavia asunnon muutostöitä ja välineitä ovat asiakkaan vamman tai sairauden vuoksi suoritettavat välttämättömät muutostyöt ja välineet.
Esteettömän asumisen mahdollistavia välineitä voidaan myöntää lainaksi. Nämä välineet annetaan asiakkaan käyttöön hänen tarvitsemakseen ajaksi, huolletaan tarvittaessa ja poistetaan asunnosta asiakkaan käyttötarpeen poistuessa.
Esteettömän asumisen tueksi katsotaan myös muutostöiden suunnittelu sekä esteiden poistaminen asiakkaan asunnon välittömästä lähiympäristöstä, esim. luiskien asentaminen taloyhtiön kulkuväylillä oleviin portaisiin.
Jos vammainen asiakas haluaa itse toteuttaa esteettömän asumisen, asiakkaan tulee esittää suunnitelma muutoksista ja niiden kustannuksista hyvinvointialueelle etukäteen.
Esteettömän asumisen tukea voidaan antaa asunnon alkuperäiseen tilaan palauttamisesta johtuviin kohtuullisiin kustannuksiin silloin, kun vammainen asiakas on asunut vuokralla ja vuokranantaja on ennen muutostöiden tekemistä asettanut tämän töiden toteuttamisen ehdoksi. Asiasta tulee sopia kirjallisesti ennen muutostöiden aloittamista.
Esteettömän asumisen tukea voidaan myöntää, kun asiakkaan liikkuminen tai muu omatoiminen suoriutuminen vakituisessa asunnossa tuottaa vamman tai sairauden vuoksi erityisiä vaikeuksia ja kun se on välttämätöntä asumisen mahdollistamiseksi. Muutostöiden tulee tukea asiakkaan itsenäistä suoriutumista palvelua myönnettäessä ja tulevaisuudessa. Korvattavien kustannusten tulee olla kohtuullisia hakijan kokonaistilanne huomioon ottaen.
Ennen päätöksen tekemistä tarkistetaan, onko asiakkaalla mahdollisuus saada vammansa tai sairautensa kannalta välttämättömät esteettömän asumisen mahdollistavat välineet käyttöönsä muuta kautta, esimerkiksi terveydenhuollosta apuvälineenä tai hoitovälineenä, Kelalta tai vakuutusyhtiöltä.
Esteettömän asumisen tukea voidaan myöntää toteutettavaksi vammaisen asiakkaan vakituiseen asuntoon. Uudisrakennuksissa, joissa esteettömyys voidaan huomioida rakennusvaiheessa, esteettömän asumisen tukea myönnetään vain niihin vammasta tai sairaudesta johtuviin lisäkustannuksiin, jotka ylittävät vastaavan asunnon normaalit rakentamiskustannukset.
Asiakkaan muuttaessa toiselle hyvinvointialueelle aikaisempi hyvinvointialue on vastuussa esteettömän asumisen tuen myöntämisestä niiltä osin kuin on asiakkaan muuton toteuttamiseksi välttämätöntä (esimerkiksi esteetön pääsy asuntoon ja sieltä poistuminen sekä pääsy wc- ja peseytymistiloihin). Jos asunnossa on mahdollista toteuttaa muutostöitä vasta muuton jälkeen, on näistä vastuussa se hyvinvointialue, jolle asiakas muuttaa.
Esteettömän asumisen tuen tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä pyydetään arvio toimintaterapeutilta tai muulta asiantuntijalta, esimerkiksi lausunto näkövammaisten kuntoutusohjaajalta valaistusmuutostöissä tai lausunto kuulovammaisten kuntoutusohjaajalta koskien kuulovammaisten hälytinjärjestelmän laitteita. Tarvittaessa hakemuksen liitteeksi pyydetään toimittamaan lääkärinlausunto.
Asunnon muutostöiden teknistä toteutusta, tarkoituksenmukaisuutta ja kohtuullisia kustannuksia arvioi tarvittaessa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Tilakeskuksen muutostyöinsinööri.
Tukea ei myönnetä:
Esteettömän asumisen tukea voidaan myöntää vain erityisen painavasta syystä asumisyksikössä sijaitsevaan vakituiseen asuntoon.
Jos asiakkaalle on myönnetty asuntoonsa esteettömän asumisen tukea ja asiakas muuttaa asunnosta toiseen, on esteettömän asumisen tukea koskevassa hakemuksessa perusteltava, paitsi vammasta tai sairaudesta aiheutuva tarve muutostöihin, myös muuton tai asunnon vaihdon peruste. Jos muuton syynä on pääasiassa asumisviihtyvyyteen liittyvät seikat, eivätkä asiakkaan vammaisuuteen liittyvät tarpeet tai esimerkiksi perhetilanteen muutos, ei esteettömän asumisen tukea myönnetä.
Vammaiselle asiakkaalle korvataan päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden aiheuttamista kustannuksista puolet, jos vammainen asiakas tarvitsee niitä välttämättä päivittäisissä toimissa, liikkumisessa, vuorovaikutuksessa tai vapaa-ajan toiminnoissa. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen tai laitteeseen tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan.
Muita välineitä, koneita ja laitteita ovat mm. kommunikaatiomahdollisuuksia lisäävät viestintävälineet sekä harrastus- ja vapaa-ajan välineet.
Palvelu on määrärahasidonnainen.
Muista välineistä, koneista ja laitteista korvataan kohtuulliset kustannukset. Välineen, koneen tai laitteen muutostöiden on oltava välttämättömiä eli niitä ei voi käyttää ilman muutostöitä. Muutostyöt korvataan uuteen tai käytössä jo olevaan välineeseen, koneeseen tai laitteeseen:
Hakemukseen tulee liittää kustannusarvio ja toimintaterapeutin tai muun asiantuntijan lausunto hankinnan tarpeellisuudesta itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi. Välineen, koneen tai laitteen uusimisen hakemukseen tulee liittää selvitys tarpeesta ja kustannusarvio korjauskustannuksista ja/tai uuden laitteen hankinnasta.
Tukea ei myönnetä lääkinnällisen kuntoutuksen välineiden hankkimiseen.
Liikkumista tukevia palveluja järjestetään sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain perusteella. Palvelut myönnetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolain mukaisesti vammaisille ja niille henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn takia.
Palvelua myönnetään asiakkaille, jotka tarvitsevat palvelua kodin ulkopuoliseen asioimiseen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi tilanteissa, joissa yleiset palvelut eivät ole riittäviä. Sosiaalihuoltolain mukaisesti esteetön julkinen liikenne ja sen käytön ohjaus ja neuvonta on ensisijaista.
Palvelua myönnettäessä huomioidaan asiakkaan kokonaistilanne ja muut myönnetyt palvelut. Palvelun tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon, johtuuko toimintarajoite vammasta tai sairaudesta vai onko kyse tavanomaiseen elämänvaiheeseen tai elämäntilanteeseen liittyvästä tuen tarpeesta.
Vammaisella asiakkaalla on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.
Liikkumisen tukea voidaan toteuttaa:
Hyvinvointialue päättää yksilöllisen palvelutarpeen arvion mukaan sovellettavasta laista ja palvelun toteuttamistavasta.
Menokaveri-toiminnalla tuetaan asiakkaita, joilla on vaikeuksia lähteä kotoa ja jotka tarvitsevat tukea julkisten liikennevälineiden käyttämisessä. Menokaveritoiminta on tukihenkilötoimintaa, joka noudattaa vapaaehtoisuuden periaatteita, vaikka menokaverille maksetaan palkkio (kun toimintaa 5–10 h/kk).
Menokaveritoimintaa voidaan myöntää, mikäli asiakas / asiakkaalla:
Esteetön ja toimiva julkinen joukkoliikenne mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne on ensisijainen tapa järjestää kaikille soveltuva liikkuminen.
Liikkumista tukevia palveluja järjestetään henkilöille, jotka eivät kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavanlaisen toimintakykyä alentavan syyn takia ja jotka tarvitsevat palvelua asioimisen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi.
Liikkumisen tukea voidaan myöntää enintään 4 yhdensuuntaista matkaa/kk. Määrään vaikuttaa toimintakyky ja matkojen tarve sekä tulot/varallisuus. Matkoista korvataan enintään 30 €/yhdensuuntainen matka, tämän ylittävän osuuden asiakas maksaa kuljettajalle. Erityisen harkinnan perusteella voidaan myöntää palvelulisä tai invalisä.
Asiakkaalla on todettu pitkäaikainen, yli vuoden mittainen liikkumisen haitta.
Näkövammaisuutta koskeva peruste: Molempien silmien yhteisen näkökentän laajuus pienempi kuin 60 astetta, haittaluokka 10 tai enemmän. Paremman silmän näöntarkkuus silmälasien korjauksin yli 0,3.
Määrärahasidonnaisessa palvelussa etusijalle asetetaan heikoimmassa asemassa olevat henkilöt. Hakijan tulot ja käytettävissä oleva varallisuus vaikuttaa palvelun myöntämiseen. Käytettävissä olevalla varallisuudella tarkoitetaan varallisuutta, joka on kohtuullisilla järjestelyillä mahdollista saada käyttöön. Taloustilanne ja toimintakyky vaikuttaa myös myönnettävien matkojen määrään.
Vammaispalvelulain mukaista liikkumisen tukea järjestetään vammaisille asiakkaille, mikäli palvelutarpeen arviossa todetaan, että sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät ole riittäviä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella liikkumisen tuen toteuttamistavat ovat henkilökotainen apu sekä kuljetuspalvelu ja tarvittaessa siihen liittyvä saattajan apu. Liikkumisen tuki voidaan toteuttaa yhdellä tai useammalla eri toteuttamistavalla. Hyvinvointialue päättää asiakaskohtaisesti palvelun toteuttamistavat.
Liikkumisen tukea myönnetään vammaiselle asiakkaille työ- ja opiskelumatkoihin sekä työllistymistä tukevan toiminnan, työtoiminnan, valmennuksen, erityisen osallisuuden tuen, tuetun päätöksenteon, vaativan moniammatillisen tuen ja lyhytaikaisen huolenpidon matkoihin hänen välttämättä tarvitsemansa määrä. Muun tavanomaisen elämän matkoihin on oikeus saada liikkumisen tukea vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellei vammainen asiakas hae tätä pienempää määrää matkoja. Mahdollisista lisämatkoista tehdään erillinen päätös.
Matkustusalue on asuinkunta ja alla määritellyt alueet. Matkoja ei saa käyttää Kelan korvauksen piiriin kuuluviin matkoihin, kuten terveydenhuollon matkoihin (esim. lääkärikäynnit, terapiat). Muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä oman asuinkunnan alueella, oman asuinkunnan ja toiminnallisten lähikuntien välillä sekä oman asuinkunnan ja oman elämän kannalta merkittävien kuntien välillä.
Erityisestä syystä kertaluonteisia muita kuin työ- ja opiskelumatkoja voi tehdä myös muiden kuntien alueelle. Muihin kun asuinkuntaan tai lähikuntiin kohdistuvien matkojen järjestämistavasta päättää hyvinvointialue. Osa matkasta voidaan järjestää esteettömillä julkisilla liikennevälineillä.
Vammaisella asiakkaalla on oikeus tehdä matkan aikana kohtuullinen pysähdys (max. 10 min) tai poikkeama (max. 2 km edestakaisin) asiointia varten. Mikäli työ- tai opiskelumatka päättyy esim. harrastuspaikkaan, katsotaan harrastuspaikalta kotiin kuljettava matka virkistysmatkaksi.
Asiakkaalta peritään liikkumisen tuesta enintään julkisen liikenteen maksua vastaava kohtuullinen maksu silloin, kun liikkumisen tuki järjestetään vammaispalvelulain mukaisena kuljetuspalveluna.
Hyvinvointialue voi vammaisen asiakkaan hakemuksesta toteuttaa liikkumisen tuen joko kokonaan tai osittain siten, että sen määrä perustuu matkojen määrän sijaan euromäärään tai kilometri- ja euromäärään. Euromäärää tai kilometri- ja euromäärää määriteltäessä on otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon vammaisen asiakkaan aiemmin liikkumiseen käyttämä kilometrimäärä tai euromäärä ja se, miten tämä määrä vastaa vammaisen asiakkaan tarpeisiin. Vammaisella asiakkaalla on hakemuksesta oikeus siirtyä matkojen määrään perustuvaan liikkumisen tukeen. Euromäärään sekä kilometrija euromäärään perustuvia matkoja voi tehdä koko maan alueella. Asiakas voi valita kilometri- ja eurokukkaromallin, kun tekninen ratkaisu on käytettävissä hyvinvointialueella.
Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tarvitsemansa kohtuullinen liikkumisen tuki, jos hänellä on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa eikä hän pysty itsenäisesti käyttämään julkista joukkoliikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Liikkumisen haitta katsotaan pitkäaikaiseksi, kun se on kestänyt vähintään vuoden, tai haitan oletettu kesto on vähintään vuoden.
Palvelun myöntäminen ei perustu sairauteen tai diagnoosiin, vaan niiden vaikutukseen asiakkaan toimintakykyyn. Lisäksi myöntämiseen vaikuttavat asiakkaan olosuhteet, asumisympäristö ja toiminnallinen ympäristö.
Erityisiä liikkumisen vaikeuksia katsotaan olevan esimerkiksi seuraavissa tilanteissa:
Hyvinvointialue voi vammaisen asiakkaan hakemuksesta päättää liikkumisen tuen jaksottamisesta korkeintaan yhden vuoden ajalle.
Jos asiakas on saanut taloudellisena tukena käyttöön auton tai muun kulkuneuvon tai taloudellista tukea auton tai muun kulkuneuvon hankintaan, asiakkaalla on oikeus lisäksi saada muuta liikkumisen tukea vähintään 24 yhdensuuntaista matkaa vuodessa, ellei vammainen asiakas hae tätä pienempää määrää matkoja.
Vammaisella asiakkaalla on mahdollisuus saada korvausta tietyissä erityistilanteissa auton hankintaan. Arvioitaessa auton hankintaan myönnettävän taloudellisen tuen määrää lähtökohdaksi otetaan vammaisen asiakkaan välttämättä toimintarajoitteensa vuoksi tarvitsema automalli ja varustelutaso.
Taloudellista tukea myönnettäessä auton kohtuullisena bruttohintana pidetään enintään 25 000 euroa ja taloudellinen tuki on enintään 5000 euroa. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveron palautus ja vanhan auton myyntihinta.
Asiakkaan tulee tarvita autoa välttämättä päivittäisessä liikkumisessaan toimintarajoitteestaan johtuen. Päivittäisellä liikkumisella tarkoitetaan säännöllistä ja usein toistuvaa liikkumista, joka voi liittyä esimerkiksi työ- ja opiskelumatkoihin, säännöllisiin hoitoihin tai omista lapsista huolehtimisesta johtuviin velvoitteisiin.
Autoon tehtäviä välttämättömiä muutostöitä voivat olla esim. käsihallintalaitteet, nostolaitteet ja kääntyvä istuin.
Määrärahojen puitteissa vammaisille henkilöille voidaan myöntää taloudellista tukea ylimääräisiin vaatekustannuksiin tai erikoisruokavalioon. Taloudellista tukea myönnetään tarveharkinnan ja hakijan erityspiirteiden perusteella, jolloin korvattavuuden perusteena on hankinnan välttämättömyys.
Taloudellista tukea esimerkiksi ylimääräisiä vaatekustannuksia tai erityisruokavaliokustannuksia korvataan määrärahojen puitteissa yksilöllisen tarveharkinnan perusteella.
Vammaisen asiakkaan on esitettävä selvitys kustannuksista. Hakemukseen tulee liittää asiantuntijalausunto ja mahdollinen kustannusarvio hankinnasta. Kustannuksista huomioidaan kohtuullinen osa.
Hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä on oikeus saada taloudellista tukea ylläpitokustannuksiinsa silloin, kun hän ei ole terveydenhuollon laitoshoidossa.
Taloudellisena tukena myönnetään 1 400 euroa kuukaudessa.
Tukea voidaan myöntää hengityslaitteen varassa eläville asiakkaille, jotka eivät ole terveydenhuollon laitoshoidossa. Hengityslaitteen varassa elävällä henkilöllä tarkoitetaan asiakasta, jonka elämän ylläpitäminen edellyttää henkitorviavanteen kautta toteutettavaa tai muuta pysyvää taikka pitkäaikaista ympärivuorokautisesti laitteen avulla toteutettavaa hengitystukihoitoa.
Jos asiakkaalla on oikeus saada yleisestä asumistuesta annetussa laissa (938/2014) tai eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa (571/2007) tarkoitettua asumistukea taikka opintotukilaissa (65/1994) tarkoitettua asumislisää, hänen on haettava ensisijaisesti niitä. Tällöin asiakkaalle myönnettävästä taloudellisesta tuesta vähennetään asiakkaan saama asumistuki tai -lisä.
Jos asiakas kuuluu useamman henkilön ruokakuntaan, joka saa yleistä asumistukea, vähennetään asiakkaalle myönnettävästä taloudellisesta tuesta osuus, joka lasketaan jakamalla ruokakunnalle maksettava yleinen asumistuki ruokakunnan jäsenten määrällä.
Lisäksi asiakkaalle maksettavasta taloudellisesta tuesta voidaan vähentää 50 euroa kultakin vuorokaudelta, mikäli asiakas on ollut lyhytaikaisessa terveydenhuollon laitoshoidossa, ja asiakkaalle on maksettu taloudellista tukea myös tältä ajalta.
Euromääriä tarkistetaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella joka toinen vuosi kansaneläkeindeksistä annetun lain (456/2001) 2 §:ssä tarkoitetun kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Laskennan perusteena käytetään kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Tarkistusvuosi on se vuosi, jota seuraavan vuoden alusta indeksitarkistus toteutetaan. Indeksin mukainen euromäärä pyöristetään lähimpään 0,1 euroon. Indeksillä tarkistettu euromäärä tulee voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden alusta.
Omaishoidolla tarkoitetaan vammaisen henkilön hoitamista omaisen tai muun läheisen henkilön avulla. Omaishoidon tuki on kokonaisuus, joka muodostuu hoidettavalle annettavista tarvittavista palveluista sekä hoitajalle annettavasta hoitopalkkiosta, vapaasta ja omaishoitoa tukevista palveluista.
Omaishoidon tuki on harkinnanvarainen sosiaalipalvelu, jota hyvinvointialue järjestää sitä varten varaamiensa määrärahojen rajoissa. Omaishoito korvaa muuta hyvinvointialueen palvelua, jolla tuetaan asiakkaan kotona asumista.
Omaishoitaja pitää huolta läheisestään, joka ei selviydy arjesta ilman apua sairauden, vammaisuuden tai muun erityisen huolenpidon tarpeen vuoksi. Omaishoitaja auttaa hoidettavaa jokapäiväisissä henkilökohtaisissa toiminnoissa kuten pukeminen, ruokailu (ja/tai erityisen ruokavalion noudattaminen), wc-käynnit, peseytyminen sekä lääkitys ja hoidolliset toimenpiteet. Omaishoitaja auttaa kommunikoinnissa ja sosiaalisessa kanssakäymisessä (mukaan lukien puhetta tukevien tai korvaavien kommunikointitapojen käyttö ja niissä avustaminen).
Omaishoitajan apu voi olla myös ohjausta, opastusta, kannustusta ja muistuttelua, jotta henkilökohtaisiset toiminnot tulevat hoidetuksi. Omaishoitajan antama huolenpito voi olla myös vaativaa valvontaa. Tähän kuuluu muun muassa tilanteiden ennakointi ja todennäköisten vaaratilanteiden estäminen. Omaishoidon tuen myöntäminen edellyttää aina tavanomaisen läheissuhteen ylittävää, henkilökohtaiseen hoivaan ja hoitoon kohdistuvaa ohjausta, tukea ja/tai avustamista.
Omaishoidon myöntämisen perusteena ei ole perheen normaalit sisäiset vastuut, esimerkiksi puolisoiden välinen tavanomainen auttaminen ja vanhempien tavanomainen vanhemmuus (lapsen ikätason mukainen hoito, kasvatus ja huolenpito).
Omaishoidon sitovuutta ja vaativuutta arvioitaessa huomioidaan omaishoidettavan saamat muut sosiaali- ja terveyspalvelut ja arvioidaan omaishoitajan osuutta hoitokokonaisuudesta. Jos hoitovastuu on pääsääntöisesti muulla kuin omaishoitajalla, voidaan omaishoidon tuen palkkioluokkaa alentaa tai omaishoidontuki olla kokonaan myöntämättä.
Hoitoryhmä 1 on alin sitovuusluokka, sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan kevyin. Omaishoidon sitovuus on säännöllistä joka päivä.
Hoitaja voi käydä työssä ja hänen ei tarvitse asua hoidettavan kanssa samassa taloudessa.
Hoitoryhmä 2 on keskimmäinen sitovuusluokka, sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan raskaampi. Omaishoidon sitovuus on säännöllistä vuorokauden eri aikoina.
Hoitoryhmä 2 palkkiota voidaan maksaa omaishoitajalle, jos omaishoitaja on hoidollisesti raskaan siirtymävaiheen aikana tehtävän omaishoidon vuoksi lyhytaikaisesti estynyt tekemästä omaa työtään tai päätoimista opiskelua esimerkiksi peruskoulutusta, ammattiin valmistavaa koulutusta tai päätoimista jatko-opiskelua. Siirtymävaihe voi olla esimerkiksi saattohoitotilanne tai asiakkaan toipuminen vakavasta onnettomuudesta.
Siirtymävaiheen aikaisesta hoitopalkkiosta tehdään määräaikainen päätös. Siirtymävaiheen jälkeen arvioidaan omaishoidettavan hoitoryhmä uudelleen.
Hoitoryhmä 3 on ylin sitovuusluokka, sitovuudeltaan ja vaativuudeltaan raskain.
Omaishoidon sitovuus on säännöllistä vuorokauden eri aikoina. Omaishoitaja huolehtii hoidettavasta lähes kaiken aikaa vuorokauden ympäri. Omaishoidettava ei voi asua yksin.
Hoitoryhmässä päätökset tehdään moniammatillisessa työryhmässä ja palkkion myöntäminen edellyttää moniammatillisen työryhmän käsittelyä.
Hyvinvointialue voi myöntää omaishoidon tukea, jos:
Hoitoryhmä 1:
Hoitoryhmään kuuluvat asiakkaat, jotka tarvitsevat päivittäin useita kertoja tai jatkuvasti hoivaa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissaan.
Omaishoitaja on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai toistuvasti päivittäin.
Ilman omaishoitoa hoidettava tarvitsisi säännöllisesti kotihoidon käyntejä päivittäin tai runsaasti henkilökohtaista apua. Lapsille omaishoito 1 korvaa myönnettävää avustaja kotiin ja hoitaja kotiin -palvelua.
Valvonnassa ja ohjauksessa voidaan osittain käyttää apuna teknisiä apuvälineitä (esim. etäseuranta- tai hälytinlaitteet, kuva-ääni-yhteys).
Omaishoidon yleisten myöntämisen perusteiden tulee täyttyä. Lisäksi päätöksen teon tukena ovat:
Hoitoryhmä 2:
Hoitoryhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat sairauden tai vamman vuoksi runsaasti hoitoa ja huolenpitoa henkilökohtaisissa toiminnoissa jatkuvasti kaikkina vuorokauden aikoina. Hoidettava ei voi asua yksin.
Ilman omaishoitoa hoidettava tarvitsisi ympärivuorokautisen palveluasumisen kodin ulkopuolella eikä hän tulisi toimeen pelkästään kotihoidon apujen turvin.
Omaishoitaja on sidottu hoitoon yhtäjaksoisesti myös öisin. Omaishoitaja ei voi pääsääntöisesti olla säännöllisesti työssä. Hoidettava voi olla päivätoiminnassa 2–3 päivää viikossa.
Hoitoryhmä 3:
Hoitoryhmään kuuluvat asiakkaat tarvitsevat runsaasti vaativaa, laitoshoitoa vastaavaa ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa. Hoitotyö edellyttää ympärivuorokautista työpanosta eikä hoidettava voi asua yksin. Hoitotyö on fyysisesti ja/tai psyykkisesti erityisen raskasta.
Hoitoryhmässä päätökset tehdään moniammatillisessa työryhmässä ja palvelun myöntäminen edellyttää moniammatillisen työryhmän käsittelyä.
Ilman omaishoitoa hoidettava tarvitsisi runsasta ympärivuorokautista hoitoa kodin ulkopuolella, esim. palveluasumista tai osastohoitoa.