Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Toimeentulotuen kokonaisuuteen kuuluvat perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Jos tulosi eivät riitä elämiseen ja jos et voi saada muita tukia tilanteeseesi, hae ensin perustoimeentulotukea Kelasta.
Toimeentulotuen kokonaisuuteen kuuluvat perustoimeentulotuki sekä täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Jos tulosi eivät riitä elämiseen ja jos et voi saada muita tukia tilanteeseesi, hae ensin perustoimeentulotukea Kelasta. Kela tekee päätöksen perustoimeentulotuen myöntämisestä. Jos sinulla on Kelan päätös perustoimeentulotuesta ja sinulla on muita toimeentulosi tai itsenäisen elämäsi kannalta välttämättömiä menoja, voit hakea niihin täydentävää toimeentulotukea. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue myöntää täydentävää toimeentulotukea vain niihin menoihin, joita Kelan myöntämällä perustoimeentulotuella ei voida kattaa ja jotka katsotaan sinun tai perheesi tilanteessa välttämättömiksi.
Ennen täydentävän toimeentulotuen hakemista varmista, että sinulla on voimassa oleva päätös kuluvalle kuukaudelle Kelasta. Kelan päätöksessä tulee olla tulo- ja menolaskelma. Kelan perustoimeentulotukihakemuksessa voit pyytää Kelaa siirtämään hakemuksesi hyvinvointialueen käsiteltäväksi, jos olet hakenut tukea myös muihin kuin perustoimeentulotukeen kuuluviin menoihin.
Jos olet sosiaalityön asiakas ja sinulle on nimetty omatyöntekijä, sosiaalityön suunnitelmasi voi sisältää ehkäisevän toimeentulotuen myöntämistä suunnitelman toteuttamiseksi.
Perustuslain mukaan jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata henkilön ja perheen toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla turvataan henkilön ja perheen ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo.
Viimesijaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki henkilön käytettävissä tai hankittavissa olevat varat ovat ensisijaisia toimeentulotukeen nähden. Toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa huomioidaan henkilön tulot, säästöt, helposti realisoitava varallisuus ja mahdollisesti lainatut rahat sekä mahdollisuus saada muita yhteiskunnan tai muiden toimijoiden (esim. järjestöt) etuuksia tai avustuksia.
Välttämättömän toimeentulon turvaaminen tarkoittaa taas sitä, että toimeentulotuessa hyväksytään menoiksi ainoastaan sellaiset menot, jotka ovat välttämättömän toimeentulon turvaamiseksi tarpeellisia. Suuri osa tavallisista menoista jää siten toimeentulotuen ulkopuolelle.
Vaikka jokaisella on oikeus edellytysten täyttyessä saada toimeentulotukea, jokaisella on myös velvollisuus pitää itse huolta itsestään ja omasta elatuksestaan sekä puolisonsa ja alaikäisten lastensa elatuksesta. Toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan hakijan tulojen lisäksi puolison tulot ja varat. Hakijan tulee käyttää varansa ensisijaisesti välttämättömien menojen kuten ruoka, asunto, lääkkeet, sähkö jne. maksamiseen.
Toimeentulotuki myönnetään Suomessa vakinaisesti oleskelevalle hakijalle tai perheelle. Jokaisella maassa oleskelevalla henkilöllä on kuitenkin oikeus saada kiireellisessä tilanteessa tukea välttämättömän avun turvaamiseksi siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon vaarannu.
Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntää hakemuksesta se hyvinvointialue, jonka alueella hakija tai perhe vakinaisesti oleskelee. Jos hakija tai perhe muutoin kuin satunnaisesti oleskelee useamman kuin yhden hyvinvointialueen alueella, täydentävän toimeentulotuen myöntää se hyvinvointialue, jonka alueella oleskelusta hakijan tai perheen menot johtuvat. Jos täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen tarve on kiireellinen, tämän tuen myöntää se hyvinvointialue, jossa hakija tai perhe oleskelee hakemusta tehtäessä.
Toimeentulotuen myöntäminen perustuu lakiin toimeentulotuesta (1412/1997). Soveltuvin osin toimeentulotukea myönnettäessä sovelletaan myös muuta lainsäädäntöä (mm. sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista jne.) Lainsäädäntö ei anna yksityiskohtaisia ohjeita siitä, miten yksittäinen toimeentulotukihakemus olisi ratkaistava, vaan aina on sovellettava yksilö- ja tilannekohtaista harkintaa.
Perustoimeentulotuen myöntämisestä vastaa Kansaneläkelaitos eli Kela. Perustoimeentulotuki koostuu kiinteän suuruisesta perusosasta, jolla on tarkoitus kattaa ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot sekä henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta, paikallisliikenteen käytöstä, sanomalehden tilauksesta, puhelimen ja tietoliikenteen käytöstä ja harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot sekä vastaavat muut henkilön ja perheen jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.
Perusosan lisäksi laskelmassa huomioidaan menoina asumismenot, eli mm. vuokra/vastike, lämmitys, sähkö, kotivakuutus, vesimaksu ja muuttokulut.
Asumismenot huomioidaan tarpeellisen suuruisena, ja hyväksyttävien asumismenojen määrästä (ns. kohtuuvuokra) säädetään vuosittain valtioneuvoston asetuksella. Kohtuuvuokran ylittäviin asumismenoihin ei myönnetä toimeentulotukea, eikä toimeentulotuella yleensä tueta muuttoa asuntoon, jonka vuokra ylittää kohtuulliseksi määritellyn tason. Hakijalla voi olla erityisiä perusteita kohtuuvuokraa suuremman vuokramenon huomioimiseksi, esimerkiksi lapsen etu, vammaisuudesta tms. johtuva lisätilan tarve, etävanhemman suurempi tilantarve lapsen tapaamisten takia, korkea ikä tai heikentynyt terveydentila tai muutoin alentunut toimintakyky. Perustelut kohtuuvuokran ylittävän vuokran huomioimiseksi on esitettävä Kansaneläkelaitokselle.
Tämän lisäksi toimeentulotukilaskelmassa huomioidaan erillisinä menoina tarpeellisen suuruisina muut kuin perusosaan sisältyvät välttämättömät terveydenhuoltomenot. Kansaneläkelaitos arvioi menon välttämättömyyden. Keliakiaa sairastavan 16 vuotta täyttäneen henkilön osalta muina perusmenoina otetaan lisäksi huomioon 38 euroa kuukaudessa keliakiasta johtuvien ylimääräisten ravintomenojen kattamiseksi.
Lisäksi muina perusmenoina otetaan tarpeellisen suuruisina huomioon varhaiskasvatuksesta aiheutuvat ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan menot, lapsen tapaamisesta aiheutuvat menot ja henkilötodistuksen, oleskeluasiakirjan ja matkustusasiakirjan hankintamenot.
Näihin perustoimeentulotukeen kuuluviin menoihin ei pääsääntöisesti myönnetä täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Kelan on hakijan pyynnöstä siirrettävä hakemus hyvinvointialueelle, jos hakija on esittänyt muita kuin edellä mainittuja perustoimeentulotukeen kuuluvia menoja. Jos hakijalla on laskelman sisältävä päätös perustoimeentulotuesta, hakemuksen voi myös toimittaa suoraan hyvinvointialueelle (ks myöhemmin kohta ”toimeentulotuen hakeminen hyvinvointialueelta”).
Lisätietoa perustoimeentulotuesta ja sen hakemisesta löytyy Kansaneläkelaitoksen verkkosivuilta.
Täydentävää toimeentulotukea myönnettäessä otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi harkitut menot.
Henkilön tai perheen erityisenä tarpeena tai olosuhteena voidaan pitää pitkäaikaista toimeentulotuen saamista, pitkäaikaista tai vaikeaa sairautta, lasten harrastustoimintaan liittyviä erityisiä tarpeita ja muita näihin verrattavia olosuhteita tai tarpeita.
Hakija voi hakea täydentävää toimeentulotukea suoraan siltä hyvinvointialueelta, jonka alueella hän pääasiallisesti oleskelee, mikäli hänellä on laskelman sisältävä päätös Kelan perustoimeentulotuesta. Päätös voi olla kielteinenkin. Olennaista on se, että päätökseen sisältyy laskelma koska sitä ei tehdä hyvinvointialueella erikseen. Hakija voi myös perustoimeentulotukea hakiessaan pyytää Kelaa siirtämään hakemuksensa hyvinvointialueelle siltä osin, kun hän hakee toimeentulotukea muihin kuin Kelan perustoimeentulotukeen kuuluviin menoihin.
Arvio täydentävän toimeentulotuen tarpeesta tehdään aina yksilö- ja perhekohtaisen harkinnan perusteella. Harkinnassa huomioidaan mm. asiakkuuden kesto, mahdolliset elämään vaikuttavat olosuhteet, äkilliset tuen tarpeeseen vaikuttavat tapahtumat sekä henkilön ja perheen itsenäinen selviytyminen.
Kelan kielteinen päätös perustoimeentulotuesta ei tarkoita sitä, etteikö asiakkaalle voitaisi myöntää täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea. Harkinta on tehtävä yksilö- ja perhekohtaisesti, ja esimerkiksi pienestä ylijäämästä huolimatta asiakas voi saada täydentävää tai ehkäisevää toimeentulotukea.
Nimensä mukaisesti täydentävä toimeentulotuki täydentää Kelan myöntämää perustoimeentulotukea, ei korvaa sitä. Sen takia täydentävää toimeentulotukea ei pääsääntöisesti myönnetä Kelan perustoimeentulotukeen kuuluviin menoihin.
Olennaista on tarpeiden tai olosuhteiden erityisyys: pelkästään esim. Kelan kielteinen päätös tai se, että hakija on käyttänyt varansa sellaisten menojen maksamiseen, jotka eivät oikeuta toimeentulotukeen, eivät ole erityisiä tarpeita tai olosuhteita.
Ehkäisevän toimeentulotuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä ehkäistä syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta toimeentulotuesta.
Ehkäisevää toimeentulotukea voidaan myöntää näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tuen saajan aktivointia tukeviin toimenpiteisiin, asumisen turvaamiseksi, ylivelkaantumisesta tai taloudellisen tilanteen äkillisestä heikentymisestä aiheutuvien vaikeuksien lieventämiseksi sekä muihin tuen saajan omatoimista suoriutumista edistäviin tarkoituksiin.
Hyvinvointialue päättää tuen myöntämisen perusteista. Koska ehkäisevä toimeentulotuki on ensisijaisesti suunnitelmallisen sosiaalityön työväline, sen myöntämisen tulee perustua sosiaalityön suunnitelmaan tai palvelutarpeen arvioon.
Myös ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisen tulee perustua Kelan laatimaan perustoimeentulotukipäätökseen, johon sisältyy laskelma. Poikkeukset tästä liittyvät lähinnä päivystyksellisiin tilanteisiin, mutta silloinkin hakijan taloudellinen tilanne tulee mahdollisimman perusteellisesti selvittää. Käytännössä hakijalta pyydetään ainakin tuoreimmat tiliotteet yms. tositteet, joiden perusteella taloudellista tilannetta voidaan arvioida.
Ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen ei myöskään edellytä, että asiassa annettaisiin ensin täydentävän toimeentulotuen päätös.
Ehkäisevän toimeentulotuen käyttökohteita ei ole rajattu, vaan myöntämisen tulee perustua harkintaan suhteessa edellä mainittuihin tavoitteisiin. Vaikka toimeentulotuki pääsääntöisesti myönnetään kertaluontoisesti ja kuukaudeksi kerrallaan, tästäkin voidaan perustellusta syytä poiketa ehkäisevän toimeentulotuen osalta, mikäli näiden tavoitteiden saavuttaminen sitä edellyttää. On kuitenkin huomattava, että kaikki toimeentulotuki, myös ehkäisevä toimeentulotuki, on tilapäistä ja viimesijaista.
Jokaisella kunnassa oleskelevalla henkilöllä on oikeus saada kiireellisessä tapauksessa yksilölliseen tarpeeseensa perustuvat sosiaalipalvelut siten, ettei hänen oikeutensa välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa henkilöllä on oikeus saada riittävät sosiaalihuollon palvelut kotikuntalaissa tarkoitetulta kotikunnaltaan tai siltä hyvinvointialueelta, johon kotikunta kuuluu.
Toimeentulotuki kuuluu sosiaalipalveluihin, eli toimeentulotukeakin on myönnettävä kiireellisessä tapauksessa myös henkilölle, joka ei vakituisesti oleskele hyvinvointialueen kunnissa. Tämä koskee myös henkilöitä, joilla ei ole oleskelulupaa Suomessa. Käytännössä tällaiset kiireelliset menot liittyvät ravintoon, lääkkeisiin tai vaikkapa kotipaikkakunnalle matkustamiseen. Ravinto ja lääkkeet kuuluvat Kelan perustoimeentulotukeen, joten niidenkin osalta on ensin selvitettävä Kelan mahdollisuus tehdä kiireellinen päätös.
Mikäli hakija on sitä hakemuksessaan pyytänyt, Kela siirtää toimeentulotukihakemuksen hyvinvointialueelle, jos toimeentulotukea on haettu muihin kuin edellä mainittuihin perustoimeentulotukeen kuuluviin menoihin. Hakija voi myös jättää itse hakemuksen hyvinvointialueelle, jos hän on saanut Kelasta perustoimeentulotukipäätöksen, johon sisältyy laskelma.
Toimeentulotukea haetaan hyvinvointialueelta ensisijaisesti jättämällä hakemus Maisassa. Hakemuksen voi tehdä myös kirjallisena ja toimittaa postitse osoitteeseen: Täydentävän toimeentulotuen yksikkö, PL 1111, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Hakemuksen voi jättää myös vahtimestarille seuraavissa osoitteissa:
Hakemuslomakkeita on saatavan em. pisteissä, ja hakemus löytyy myös verkosta Täydentävän toimeentulotuen hakemus (220007)
Lisätietoa hakemisesta löytyy osoitteesta Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Hakemisesta ja tarvittavista liitteistä voi myös tiedustella sosiaalineuvonnasta. Ajantasaiset yhteystiedot löytyvät osoitteesta Aikuissosiaalityön neuvonta ja ohjaus | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Hakijan on perusteltava hakemuksensa. Hakemukseen tarvittavat liitteet riippuvat asiasta, mutta yleensä hakemukseen kannattaa liittää asian kannalta olennaiset selvitykset ja esimerkiksi laskut tms joihin tukea haetaan. Hyvinvointialue ei näe hakijan Kelaan toimittamia liitteitä.
Hyvinvointialueelle kuvatulla tavalla jätetyt toimeentulotukihakemukset käsitellään täydentävän toimeentulotuen yksikössä. Mikäli hakemus ei sisällä tarvittavia liitteitä tai hakemusta ei muusta syystä voida annettujen tietojen pohjalta ratkaista, hakijalle lähetetään Maisan kautta lisäselvityspyyntö.
Ehkäisevän toimeentulotuen osalta tuen tarpeesta tulee keskustella omatyöntekijän kanssa, mieluiten jo ennen hakemuksen jättämistä.
Mikäli hakija on tyytymätön saamaansa päätökseen, siihen voi hakea oikaisua yksilöasioiden jaostosta 30 vrk kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Tarkemmat ohjeet oikaisuvaatimuksen tekemiseen ovat aina päätöksen liitteenä.
Oikaisuvaatimukset käsitellään yksilöasioiden jaostossa noin kerran kuukaudessa, ja ne valmistellaan yksikössä, jossa muutoksenhaun kohteena oleva päätös on tehty. Kokonaisuutena oikaisuvaatimuksen käsittelyaika on noin 1 – 2 kuukautta.
Oikaisuvaatimuksen valmistelun yhteydessä on mahdollista tehdä myös itseoikaisu. Mikäli havaitaan, että esimerkiksi päätöksenteossa on jäänyt huomioimatta jokin asia, tai hakija on tuonut sen esiin vasta oikaisuvaatimuksessa, päätös voidaan oikaista hakijan edun mukaisesti jo ennen sen käsittelyä jaostossa.
Oikaisuvaatimuksesta hakija saa kirjallisen päätöksen postitse, ja siitä voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen. Tässäkin muutoksenhakuohjeet ovat päätöksen liitteenä.
Mikäli hakija on tyytymätön kohteluun (ei siis päätöksen sisältöön tai lopputulokseen) hän voi tehdä muistutuksen tai kantelun. Muistutus on kanteluun nähden ensisijainen, ja käsitellään siinä yksikössä, johon muistutus kohdistuu. Tarkemmat ohjeet löytyvät hyvinvointialueen verkkosivuilta Muistutus ja kantelu | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue