Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus:
3221356–1
Käyntiosoite:
Laajaniityntie 3, 6.kerros, 01620 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Postiosoite:
PL 20201621 VANTAA
Palveluyksikön nimi:
Mielenterveys- ja päihdeasemapalvelut, Miepä-asema Martinlaakso
Vastuuhenkilö:
Mervi Marttala, lähijohtaja
mervi.marttala@vakehyva.fi, p. 040 6120292
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden tehtäväaluepäällikkö:
Hanna Ahokas
hanna.ahokas@vakehyva.fi p. 040 7165140
Neilikkatie 17, 2. krs
PL 133201088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Miepä-asemat tuottavat perustason mielenterveys- ja päihdepalveluja Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yli 18-vuotiaille asukkaille. Martinlaakson Miepä-aseman palvelut ovat maksuttomia ja ne ovat suunnattu Martinlaakson, Kivistön ja Myyrmäen terveysasemien täysi-ikäisille asiakkaille. Ajanvaraukseton vastaanotto on avoinna maanantaista perjantaihin klo 8-13. Miepä-aseman ajanvarauksettomalla vastaanotolla tehdään hoidon tarpeen arviota mielenterveys- ja päihdeasioissa osana palveluihin ohjautumista ja hoidon suunnittelua. Arvioinnin perusteella asiakkaalle laaditaan tarkoituksenmukainen ja yksilöllinen hoitopolku. Miepä-asemilla toteutetaan myös opioidikorvaushoitoa valtakunnallisten suositusten ja hoitokäytäntöjen mukaisesti. Potilaiden määrä opioidikorvaushoidossa on maksimissaan 65.
Terveys- ja sosiaalipalveluiden toiminnasta sekä opioidikorvaushoidosta säädetään laissa:
Mielenterveyden hoidosta ja päihde- ja riippuvuushoidosta sekä terveydenhuollossa toteutettavasta mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyöstä mielenterveyden edistämisenä ja ehkäisevänä päihdetyönä säädetään ensisijaisesti terveydenhuoltolaissa (1326/2010). Sosiaalihuollon mielenterveys-, päihde- ja riippuvuustyöstä ja siihen kuuluvista palveluista säädetään ensisijaisesti sosiaalihuoltolaissa (1301/2014). Mielenterveyslaissa (1116/1990) ja päihdehuoltolaissa (41/1986) säädetään enää ainoastaan tahdosta riippumattomasta hoidosta ja valtion mielisairaaloista.
Toimintamme painottuu vaikuttaviksi osoitettuihin hoidollisiin ja kuntoutuksellisiin menetelmiin avohoidossa. Toteutamme ohjattua omahoitoa sekä lyhyitä psykososiaalisia interventioita mielenterveyden ja päihdeongelmien hoitoon. Sosiaaliohjaajan työ on palveluohjauksellista. Hoitojaksot ovat rajattuja ja lyhytkestoisia, ja asiakkaat ohjataan tarvittaessa muiden palvelujen tai jatkohoidon piiriin.
Hoidossa korostuu asiakkaan/potilaan motivoiminen sekä tavoitteellinen keskittyminen keskeisimpiin ongelmiin ja oireisiin, jotta toimintakyky ja psyykkinen hyvinvointi saadaan palautettua kohtuullisessa ajassa. Hyvän hoito- ja kuntoutusvasteen saavuttamiseksi palveluissamme toimii myös kokemusasiantuntija.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:
Omavalvontasuunnitelma laaditaan toimintayksikön esihenkilön ja apulaisosastonhoitajan yhteistyönä. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisen seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaa yksikön lähijohtaja. Laatimiseen, päivittämiseen ja toteutumisen seurantaan osallistuvat myös yksikön työntekijät.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:
Valvontalain mukaan palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. VAKEssa yksikkökohtainen omavalvontasuunnitelmien seuranta toteutetaan vuodesta 2026 lähtien VAKEmittarin avulla.
VAKEmittari on yksiköiden lähijohtajille kolme kertaa vuodessa lähettävä Forms-kysely, jonka tiedot siirtyvät automaattisesti PowerBI-raportille. VAKEmittarin kysymykset mukailevat VAKEn omavalvontasuunnitelmien sisältöä ja järjestystä.
VAKEmittari toimii johtamisen välineenä näyttäen, missä omavalvonnan osalta mennään. VAKEmittarin avulla tuetaan yksiköiden ymmärrystä omavalvonnasta ja sen merkityksestä sekä annetaan työkalu työn kehittämiseen ja arviointiin. Hyvinvointialuetasoista omavalvonnan seurantaa tehdään lisäksi kolme kertaa vuodessa laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.
VAKEmittarin käyttöönoton myötä omavalvontasuunnitelmien seurantaa ei tarvitse tehdä enää erikseen omavalvontasuunnitelmien yhteyteen. Jatkossa riittää, että yksiköt päivittävät omavalvontasuunnitelmia ainoastaan muutosten yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus:
Suunnitelma julkaistaan VAKE:n verkkosivuilla ja asetetaan nähtäville myös yksikön taukotilaan. Omavalvontasuunnitelma laaditaan sähköisesti, ja se tulee saattaa julkisesti saataville joko verkkosivujen kautta tai muulla tavalla, joka varmistaa sen julkisuuden. Lisäksi omavalvontasuunnitelma pidetään palveluyksikössä kaikkien asiakkaiden nähtävänä.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Terveysasemapalvelujen palvelualueella käytössä olevat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
Roidu-järjestelmän kautta seurataan asiakaspalautteita. Asiakaspalautteita voidaan saada myös suullisesti sekä kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla.
HaiPro -järjestelmän kautta seurataan asiakasturvallisuuteen ja potilasturvallisuuteen liittyviä läheltä piti- ja vaaratapahtumailmoituksia.
Spro-järjestelmän avulla seurataan tehtyjä epäkohtailmoituksia.
VAKE-pulssi-kyselyllä seurataan henkilöstökokemusta ja työn sujuvuutta kolme kertaa vuodessa.
Yksikössä on sisäisesti asetettu tavoitteita mm. asiakastapaamisten sisällölle ja määrälle viikkotasolla.
Lähijohtajan päivittäisen toiminnan laadunseurantaa tukevat muun muassa Apotti-järjestelmän raportit, joiden avulla seurataan asiakkaiden yksilötapaamisten määriä. Lisäksi PMP-palveluiden keskijohdon koontinäyttö tarjoaa tietoa esimerkiksi asiakasmääristä, hoitotakuuaikatauluista, välittömän asiakastyön palvelukontakteista sekä toiminnan tehokkuudesta. Näitä tietoja käsitellään ja hyödynnetään laajemmin muun muassa PMP-johtajien työkokouksissa.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Toimintayksikön riskienhallinnasta vastaa ensisijaisesti lähijohtaja. Riskienhallinnan tavoitteena on parantaa toiminnan laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta tunnistamalla ennakolta ne kriittiset työvaiheet, joissa asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen voi vaarantua. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen ja järjestelmällinen toiminta, jonka avulla havaitut epäkohdat ja tunnistetut riskit poistetaan tai niiden vaikutuksia minimoidaan.
Osana riskienhallinnan toteutusta yksikössä sattuneet läheltä piti -tilanteet raportoidaan Haipro-järjestelmään. Ilmoitukset käsitellään työryhmässä lähijohtajan johdolla, ja niiden pohjalta kehitetään toimintatapoja riskien vähentämiseksi. Lisäksi toteutuneet haittatapahtumat dokumentoidaan, analysoidaan ja raportoidaan, minkä jälkeen toteutetaan tarvittavat korjaavat toimenpiteet.
Lähijohtaja vastaa henkilöstön perehdyttämisestä omavalvonnan periaatteisiin ja käytännön toteutukseen. Perehdytyksessä huomioidaan myös henkilökunnan lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvistä epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat kiinteä osa päivittäistä työtä. Yksikössä on määritelty vastuut riskienhallintaan liittyvissä erityiskysymyksissä, kuten lääkehoidossa, lääkinnällisten laitteiden ja hoitotarvikkeiden käytössä, asiakas- ja potilastietojärjestelmissä sekä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa.
Henkilöstö osallistuu aktiivisesti turvallisuustason ja riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen sekä turvallisuutta edistävien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinta on jatkuva prosessi, joka edellyttää avointa ja luottamuksellista toimintakulttuuria. Työyhteisössä kannustetaan sekä henkilöstöä että asiakkaita tuomaan esiin laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintoja. Yksikössä järjestetään viikoittain tiimikokouksia, joissa käsitellään tarvittaessa riskienhallintaan liittyviä ajankohtaisia asioita. Riskienhallinnan prosessi muodostaa käytännössä omavalvonnan toimeenpanon perustan ja kohdistuu kaikkiin omavalvonnan osa-alueisiin.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:
Lähijohtaja Mervi Marttala
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:
Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakas- ja potilastyöhön, potilastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan käytännön toteuttamiseen. Uusille työntekijöille nimetään perehdyttäjä, joka vastaa perehdytyksen etenemisestä. Perehdytystä ohjaa kirjallinen perehdytyssuunnitelma, jota täydennetään ja tarkennetaan perehdytysjakson aikana perehtyjän ja perehdyttäjän yhteistyönä.
Perehdytykseen sisältyy velvoite suorittaa yksikössä edellytetyt koulutukset, kuten Navisecin tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset ja LOVE-lääkehoitolupakoulutukset yksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti.
Myös opiskelijoille nimetään oma ohjaaja, joka vastaa opiskelijan perehdyttämisestä yksikön toimintatapoihin ja käytäntöihin. Lääkehoitoon liittyvä perehdytys on kuvattu tarkemmin yksikön lääkehoitosuunnitelmassa.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 1.7.2026
Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 2024, päivitettävänä 9/2026
Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 03/2026
Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 04/2026
Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Terveysasemapalvelujen valmius- ja varautumissuunnitelma päivitettävänä (tilanne 7/2026)
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.
HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.
Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.
Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.
WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.
Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:
Riskienhallinnan prosessissa sovitaan todettujen haittatapahtumien ja havaittujen epäkohtien edellyttämistä korjaavista toimenpiteistä. Laatupoikkeamien taustalla olevat juurisyyt selvitetään, ja niiden perusteella suunnitellaan ja toteutetaan tarvittavat toimenpiteet pysyvien muutosten aikaansaamiseksi. Toimintatapoihin tai säädöksiin liittyvät muutokset päivitetään ajantasaisina toimintaohjeisiin. Toteutetuista korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan raportointiosioon.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:
Yksikkö käsittelee tiimikokouksessa esimerkiksi valvontakäynneillä esille nostetut huomiot. Samoin käsitellään ja tehdään tarvittavat kehittämistoimet muun muassa AVIn käynnillä nostetut asiat.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.
Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.
Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.
Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
Lastensuojeluun liittyvät ilmoitukset
Sosiaalihuollon tuen tarpeen arviointiin liittyvät ilmoitukset
Liikenteeseen liittyvät ilmoitukset
Pelastusviranomaiselle tehtävät ilmoitukset
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tehtävät ilmoitukset
Ammattihenkilön ilmoitusoikeudet
Velvollisuus ilmoittaa Valviralle potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavasta toiminnasta
Velvollisuus tehdä ampuma-aseilmoitus
Velvollisuus ilmoittaa ajoterveyteen vaikuttavasta jatkuvasta päihteiden käytöstä
Velvollisuus ilmoittaa Liikenne- ja viestintävirastolle liikenteen (ilmailu-, raide- ja meriliikenne) henkilöluvan haltijan tai hakijan terveydentilasta
Velvollisuus ilmoittaa lääkkeiden tai rokotteen haittavaikutuksista
Velvollisuus ilmoittaa poliisille henkeen ja terveyteen kohdistuvasta vaarasta
Velvollisuus ilmoittaa edunvalvonnan tarpeesta
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Ilmoitusvelvollisuuksia käsitellään yhteisissä kokouksissa. Lisäksi VAKE järjestää lainsäädäntöön liittyvää koulutusta. Henkilöstöä kannustetaan osallistumaan aihetta koskeviin infotilaisuuksiin ja koulutuksiin sekä hankkimaan aktiivisesti lisätietoa. Ilmoitusvelvollisuudet pidetään näkyvänä osana arjen toimintaa.
Yksikön lähijohtaja perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 §:n mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja ohjaa HaiPro-järjestelmän käyttöön. Työntekijän velvollisuutena on ilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohtia tai uhkia asiakkaan palvelun asianmukaisessa toteutumisessa.
Henkilöstön määrä ja rakenne:
1 lähijohtaja, 1 apulaisosastonhoitaja, 6 sairaanhoitajaa, 1 sosiaaliohjaaja. Lisäksi asemalla työskentelee päihdelääkäri noin 1 kertaa kahdessa viikossa.
Sijaisten käytön periaatteet:
Miepä-asemilla on käytössä hyvinvointialueella ja tarkemmin terveydenhuollon palvelujen toimialalla määritellyt yhteiset sijaisten käytön periaatteet.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:
Miepä-asemalla ei käytetä vuokrattua työvoimaa tai toiselta palveluntuottajalta alihankittua työvoimaa.
Rekrytointi:
Virka- ja työsuhteisiin rekrytoitaessa käytetään pääsääntöisesti avointa hakumenettelyä. Hallintosäännön 8 luvun 54 § määrittelee ne tilanteet, joissa virka voidaan täyttää ilman julkista hakua.
Tehtävän kelpoisuusvaatimuksena asetetaan vähintään se koulutustaso, joka on tehtävän asianmukaisen hoitamisen kannalta välttämätön. Mikäli kelpoisuus perustuu erityislainsäädäntöön, noudatetaan tällöin laissa säädettyä koulutusvaatimusta. Hakija katsotaan kelpoiseksi, mikäli hän täyttää kelpoisuusehdot hakuajan päättymiseen mennessä.
Hakuajan umpeuduttua hakijoiden ansioita arvioidaan LAURA-rekrytointijärjestelmässä hakemusten perusteella. Arvioinnissa huomioidaan tehtävän kannalta olennaiset, objektiivisesti osoitettavissa olevat tiedot ja taidot, jotka on määritelty hakuilmoituksessa.
Haastatteluun kutsutaan kelpoiset hakijat yhdenvertaisin ja yhtenäisin valintaperustein. Haastateltavien lukumäärä mitoitetaan suhteessa hakijoiden kokonaismäärään ja valitaan tehtävään sopivimmat ehdokkaat.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä:
Ammattihenkilöiden pätevyys tarkistetaan valtakunnallisista ammattihenkilörekistereistä (Terhikki ja Suosikki). Yksikössä ei sovelleta rikostaustan selvittämistä koskevaa velvoitetta.
VAKEn linjauksen mukaan kaikilta Terveyspalveluissa työskenteleviltä edellytetään Tartuntatautilain 48 §:n mukaista rokotussuojaa. Sama vaatimus koskee myös harjoittelussa olevia opiskelijoita. Rokotukset järjestetään työterveyshuollon kautta, ja kausirokotteet voidaan antaa VAKEn sisäisten ohjeiden mukaisesti yksikön omassa rokotuspaikassa.
Lähijohtajan tehtävänä on varmistaa, että asiakas- ja potilastyössä aloittava työntekijä täyttää rokotussuojaan liittyvän kyselylomakkeen työsuhteen alussa. Työterveyshoitaja ilmoittaa lähijohtajalle, kun työntekijän lomake on vastaanotettu työterveyshuoltoon.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:
Terveydenhuollon ammattihenkilölaissa (559/1994), sosiaalihuollon ammattihenkilölaissa (817/2015) sekä terveydenhuoltolaissa (1326/2010) säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ja kehittää ammatillista osaamistaan sekä työnantajan velvollisuudesta mahdollistaa henkilöstön täydennyskouluttautuminen. Täydennyskoulutuksen keskeinen osa-alue on henkilöstön lääkehoito-osaamisen varmistaminen.
Miepä-asema noudattaa hyvinvointialueen yleistä lääkehoitosuunnitelmaa sekä yksikön omaa lääkehoitosuunnitelmaa. Kaikilla lääkehoitoon osallistuvilla työntekijöillä on lääkehoitosuunnitelman mukaiset ajantasaiset lääkehoitoluvat, jotka ylilääkäri hyväksyy allekirjoituksellaan. Lääkehoidon osaamista voidaan lisäksi ylläpitää ja kehittää täydentävien koulutusten avulla. Hyvinvointialueen intranet-sivuilta on henkilöstön saatavilla ohjeita ja koulutuslinkkejä lääkehoito-osaamisen kehittämiseen.
Yksikön lähijohtaja käy henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen määrittelemän aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluissa hyödynnetään myJopi-sovellusta, jota käytetään myös osaamistarpeiden kartoittamiseen ja koulutussuunnitteluun. Suoritetut koulutukset tallentuvat Loki-järjestelmään, jonka kautta lähijohtaja voi seurata henkilöstön kouluttautumista ja saada siitä koottua raportointitietoa.
Hyvinvointialueella on yhteinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma. Toimialojen, palvelualueiden ja yksiköiden tarkemmat koulutussuunnitelmat sekä osaamisen kehittämistarpeet päivitetään ja täydennetään vuosittain.
Henkilöstön riittävä kielitaito varmistetaan jo rekrytointivaiheessa. Tarvittaessa henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua VAKEn järjestämiin suomen ja ruotsin kielen täydennyskoulutuksiin.
Henkilöstön perehdytys:
Miepä-aseman henkilöstö perehdytetään asiakas- ja potilastyöhön, potilastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan käytännön toteuttamiseen. Uusille työntekijöille nimetään perehdyttäjä, joka vastaa perehdytyksen etenemisestä. Perehdytystä ohjaa kirjallinen perehdytyssuunnitelma, jota täydennetään perehdytysjakson aikana perehtyjän ja perehdyttäjän yhteistyönä. Perehdytyssuunnitelmat säilytetään perehdytyksen päätyttyä yksikön Teams-kansiossa.
Perehdytykseen sisältyy velvoite suorittaa Navisecin tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset, Apotti-koulutukset sekä LOVE-lääkehoitolupakoulutukset yksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti. Lääkehoitoon liittyvä perehdytys on kuvattu tarkemmin yksikön lääkehoitosuunnitelmassa.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:
Yksikön lähijohtaja käy henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen määrittelemän aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluissa käytetään myJopi-sovellusta, jota hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa. Suoritetut koulutukset tallentuvat Loki-järjestelmään, jonka avulla lähijohtaja voi seurata henkilöstön kouluttautumista ja saada siitä koottua raportointitietoa.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta:
Yksikössä toteutetaan sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijoiden harjoittelujaksoja. Harjoittelupaikkojen varauksessa käytetään Jobiili-harjoittelupaikkavarausjärjestelmää. Harjoittelupaikat ilmoitetaan kahdesti vuodessa, keväällä ja syksyllä. Syksyllä ilmoitetaan seuraavan vuoden kevään harjoittelupaikat ja keväällä vastaavasti tulevan syksyn harjoittelupaikat.
Yksikköön otetaan ainoastaan opintojensa loppuvaiheessa olevia opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet mielenterveys- ja päihdetyön opinnot. Terveydenhuollon opiskelijoilta edellytetään lisäksi hyväksyttyjä lääkehoidon opintosuorituksia. Yksikköön tulevat opiskelijat haastatellaan lähijohtajan ja apulaisosastonhoitajan toimesta.
Opiskelijoille nimetään harjoittelun ohjaaja, joka vastaa yksikön toimintatapojen ja käytäntöjen perehdyttämisestä. Opiskelijat työskentelevät nimetyn ohjaajan ohjauksessa ja valvonnassa. Harjoittelupaikkavaastaavina toimivat yksikön kaksi nimettyä työntekijää. Opintojensa loppuvaiheessa olevat opiskelijat voivat työskennellä sijaisina VAKEn erillisen ohjeistuksen mukaisesti, jolloin valvonnasta vastaa lähijohtaja.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen:
VAKE-Pulssi kysely toteutetaan säännöllisesti ja vastaukset käsitellään tiimeissä työryhmänä. Anonyymin kyselyn perusteella johto saa tietoa henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. Pulssikyselyn vastausten perusteella kehitetään työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyviä asioita.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Lähijohtaja seuraa henkilöstön osaamista ja työskentelyn asianmukaisuutta sekä puuttuu tarvittaessa havaittuihin epäkohtiin. Hän havainnoi myös työyhteisön toimivuutta ja puuttuu häirintään, epäasialliseen kohteluun sekä kiusaamiseen.
VAKEn toimintaohjeen mukaiset varhaisen tuen toimenpiteet käynnistetään, kun lähijohtaja havaitsee esimerkiksi muutoksia työntekijän työssä suoriutumisessa, asiakaspalautteessa, myöhästelyissä, toistuvissa ylitöissä, lisääntyneissä lyhyissä tai pitkissä poissaoloissa, työssä uupumisessa, käyttäytymisen muutoksissa tai työyhteisön ristiriidoissa. Tarvittaessa lähijohtaja ohjaa työntekijän työterveyshuoltoon, mikäli terveydelliset syyt uhkaavat heikentää työntekijän työkykyä ja työssä selviytymistä ilman tukitoimenpiteitä.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:
Yksikössä ei ole lakisääteistä mitoitusvaatimusta. Yksiköllä on omia hoitotyön laatuun ja turvallisuuteen liittyviä henkilöstömitoitus vaatimuksia. Korvaushoidon lääkehoitoon resursoidaan päivittäin 2 sairaanhoitajaa tai lähihoitaja/sairaanhoitaja. Lisäksi vastaanotolle ilman ajanvarausta pyritään resursoimaan 4 sairaanhoitajaa päivittäin. Tarvittaessa työtehtäviä priorisoidaan siten, että yksikön henkilöstömitoitus vaatimukset täyttyvät.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Yksikössä on käytössään määrätty määrä vakansseja, joista kaikki ovat kokoaikaisia. Avoimet vakanssit pyritään täyttämään viivytyksettä. Työn rajaamisesta ja työn sisällöstä käydään jatkuvaa keskustelua ja arviointia toiminnan tarpeiden mukaisesti.
Työvuorosuunnittelussa huomioidaan vuosilomat, suunnitellut poissaolot sekä koulutukset. Apulaisosastonhoitaja laatii työvuorolistat neljän viikon jaksoissa. Lähijohtaja tarkistaa ja hyväksyy työvuorolistat ennen niiden julkaisemista.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Kiireelliset ja äkilliset tilanteet hoidetaan työryhmän kesken yhteisvastuullisesti. Poikkeusoloissa varmistetaan erityisesti kriittisten toimintojen jatkuvuus, kuten opioidikorvaushoidon toteutuminen. Tarvittaessa päihde- ja mielenterveyspalveluiden henkilöstöä voidaan siirtää näihin keskeisiin palveluihin turvaamaan toiminnan jatkuvuus.
Pidempiä poissaoloja, kuten vuosilomia, varten rekrytoidaan erillisiä sijaisia. Kesälomasijaisten tarve arvioidaan vuosittain toiminnan ja palvelutarpeen perusteella.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:
Päihde- ja mielenterveyspalveluiden ylilääkäri Riikka Viander
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:
Yksikkö toimii voimassa olevan lainsäädännön sekä hyvinvointialueen yhteisten linjausten mukaisesti. Hyvinvointialueen intranetissä oleva Lääkintälaiterekisteri-sivusto sisältää ajantasaiset ohjeet ja suositukset sekä henkilöstölle tarkoitetut koulutuslinkit.
Yksikön laitevastaava noudattaa intranetissä julkaistun Laitevastaavan käsikirjan ohjeita. Laitevastaavan tehtäviin kuuluu varmistaa, että yksikön laitteet hankitaan, rekisteröidään, otetaan käyttöön, huolletaan ja poistetaan asianmukaisella tavalla. Kaikki yksikön lääkinnälliset laitteet on rekisteröity Medusa-järjestelmään.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava:
Kari Klemetti
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Asiakasvastaanottoja varten varatuissa työtiloissa on pako-ovet, joiden esteetön kulku tarkastetaan päivittäin. Henkilöhälyttimet on uusittu Vivago-järjestelmään toiminnan alkaessa maaliskuussa 2025.
Lääkehuoneessa on iLoq-kulunvalvonta, ja avaimet ovat ainoastaan lääkeluvallisilla työntekijöillä. Kameravalvonta kattaa yleiset tilat, porraskäytävän sekä lääkehuoneen. Lääkehuoneesta on mahdollista tarkastella tallenteita Turvallisuus- ja varautumisyksikön kanssa.
Työvälineiden, kuten kannettavien tietokoneiden ja puhelimien, käyttöön perehdytetään henkilöstöä, ja vanhentuneet välineet uusitaan säännöllisesti. Hyvinvointialueen ICT-palvelut vastaavat välineisiin liittyvästä viestinnästä ja ohjeistuksesta. Toimitilojen teknisissä ongelmissa otetaan yhteys huoltoyhtiöön. Palotarkastukset tehdään säännöllisesti yhteistyössä Martinlaakson terveysaseman kanssa.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:
Osastokäynti 25.11.2025
Lääkitysturvallisuus auditointi 20.4.2026
Osastokäynti 4.8.2026
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Auditoinnissa todettu lääkehoitosuunnitelman täydentämistä koskevia huomioita, jotka korjattu.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Työturvallisuuslakiin perustuvassa riskienkartoituksessa huomioidaan kiinteistön työskentelyolosuhteet. Laitteiden ja välineiden säännölliset huollot sekä tarkistukset ja näihin liittyvien prosessien ylläpitäminen ja päivittäminen. Rikkoutuneet ja toimimattomat välineet poistetaan käytöstä. Henkilöstö on perehdytetty välineiden käyttöön ja epäkohtien ilmoittamiseen
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intranetistä VAKKA-portaalin ohje toimitila-asioissa.
Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intranetistä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamalli sisäilma-asioissa.
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.
Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:
Lääkinnällisten laitteiden huollosta ja henkilöstön koulutuksesta vastaa yksikön laitevastaava VAKEn Intran Laitevastaavan käsikirjan mukaisesti.
Työasemien ja niihin liittyvien oheislaitteiden hankinnasta ja ylläpidosta vastaa VAKEn Työasemapalvelut. Työasemien käytön tukipalvelut ovat saatavilla VAKEn asiakastuesta, ja lisäksi VAKEn koulutusohjelmassa on tarjolla useita digiosaamiseen liittyviä koulutuksia.
Mobiililaitteiden käyttöön ja huoltoon saa tukea VAKEn Mobiililaitepalveluista, ja turvatulostimien käyttöön ja huoltoon liittyvää tukea tarjoaa VAKEn Tulostuspalvelut. Henkilöhälyttimien käytön koulutus sisältyy osaksi uusien työntekijöiden perehdytystä. Alkusammutusvälineiden huolto kuuluu kiinteistön omistajan vastuulle. Välineiden käyttöön liittyvän koulutuksen organisoinnista vastaa yksikön lähijohtaja.
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:
Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen:
Apotti on sosiaali- ja terveydenhuollon yhteinen tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä, joka kokoaa asiakas- ja potilastiedot samaan kokonaisuuteen. Tietohallinto vastaa henkilöstön koulutuksista yhteistyössä toimiala- ja palvelualueiden kanssa. Yksikössä huolehditaan perehdytyksen sujuvasta toteutumisesta, ja uusien työntekijöiden edellytetään suorittavan tehtäviensä kannalta tarvittavat Apotti-koulutukset.
Yksikön Apotti-tukihenkilöt ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Heidän tehtävänään on varmistaa, että järjestelmään liittyvät uudet työohjeet otetaan käyttöön ja että muutoksista tiedotetaan henkilöstölle ajantasaisesti.
Lähijohtaja vastaa uusien työntekijöiden roolin mukaisten Apotti-tunnusten tilaamisesta sekä tunnusten sulkemisesta työntekijän palvelussuhteen päättyessä. Työsopimusta allekirjoittaessaan työntekijä sitoutuu noudattamaan tietosuojaa koskevia ohjeita ja säädöksiä.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:
Miepä-asemalla noudatetaan VAKE-tasoista tietoturvasuunnitelmaa, joka on hyväksytty 1/2025. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja. Yksikön vastuuhenkilö vastaa siitä, että tietoturvasuunnitelmaa noudatetaan. Yksikön vastuuhenkilönä lähijohtaja Mervi Marttala.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on määritetty rekisterinpitovastuulliset henkilöt. Tuotannossa huolehditaan, ettei synny erillisiä henkilörekistereitä. Tietosuojavaikutusten arvioinnista huolehditaan aina ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:
Tietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa ja palvelupyyntötilanteissa otetaan ensisijaisesti yhteys tietohallintoon VAKKA-portaalin kautta, mikäli ongelma ei estä työntekoa. VAKKA-portaalista löytyy työn tueksi itsepalveluohjeita hakutoiminnon avulla. Mikäli ongelma estää työn suorittamisen, tulee ottaa välittömästi yhteys IT-asiakastukeen, joka palvelee ympäri vuorokauden, seitsemänä päivänä viikossa.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:
Asiakas- ja potilastietojärjestelmän häiriötilanteiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus myös käyttökatkojen aikana. Käyttökatkojen aikana yksiköissä noudatetaan Apotin toimintaoppaasta löytyvää ohjetta Käyttöohje käyttökatkon varalle.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle tallennetaan asiakas- ja potilastietoja ajastetusti neljän tunnin välein. Näitä tietoja hyödynnetään tilanteissa, joissa Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei päästä, esimerkiksi suunniteltujen versio- ja korjauspäivitysten tai odottamattomien sähkö- tai tietoliikennekatkosten aikana. Tällöin asiakas- ja potilastiedot tulostetaan BCA Printing -ohjelmalla Jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.
Vaara- ja häiriötilanteiden varalta on laadittu toimintasuunnitelma, joka sisältää ohjeet asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttökatkon varalle. Käyttökatkon aikana manuaalisesti kerätyt tiedot siirretään mahdollisimman pian takaisin asiakastietojärjestelmään sen tullessa jälleen käyttöön.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:
Tietohallinto vastaa teknologian soveltuvuudesta. Henkilöstöä velvoitetaan käymään tietoturva- ja tietosuojakoulutuksen kerran vuodessa vuoden loppuun mennessä. Henkilöstöä velvoitetaan käymään työrooliaan vastaavat Apotti koulutukset. Apotin asianmukaiseen käyttöön perehdytetään perehdytyssuunnitelman mukaisesti. Työntekijät allekirjoittavat työsopimuksen yhteydessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen salassapito ja tietosuojasopimuksen.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin:
Yksikkö toimii hyvinvointialueen laatimien valmius- ja varautumisohjeiden mukaisesti. Valmiussuunnitelman julkinen osuus on saatavilla VAKEn intranetissä. Sähkökatkoksiin ja tietoliikenneongelmiin on varauduttu Apotti BCA -jatkuvuustyöaseman avulla.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:
Potilaan hoidossa lähtökohtana on potilaan itsemääräämisoikeus, eli hoito toteutetaan aina yhteisymmärryksessä potilaan kanssa. Potilaalla on oikeus kieltäytyä tarjotusta hoidosta ilman, että hoitosuhde katkeaa. Hoitoon liittyvät tiedot kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmään Apottiin kirjaamisvelvoitteen mukaisesti.
Palvelun saatavuuden määräajat:
Terveydenhuoltolain mukaisesti palvelujen saatavuudelle on asetettu määräajat sekä kiireettömälle että kiireelliselle hoidolle. Miepä-asemalla tarjottava mielenterveys- ja päihdehoito noudattavat kiireettömän hoidon kriteerejä. Potilaan saaman hoidon määräaikoja seurataan hoitotakuujonon kautta.
Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta:
Mielenterveys- ja päihdepalveluissa asiakkaan kohtaaminen perustuu yksilölliseen ja kokonaisvaltaiseen arvioon. Tämä tarkoittaa, että mielenterveys- ja/tai päihdeongelman hoidon ohella huomioidaan aina asiakkaan terveydentila ja toimintakyky laajasti. Jos herää huoli esimerkiksi somaattisesta terveydestä, suun terveydestä tai muistin toiminnasta, asiakas ohjataan tarvittaviin tutkimuksiin ja hoitopalveluihin.
Kaikkeen tarjottavaan hoitoon ja kuntoutukseen sisältyy systemaattinen seuranta. Seuranta perustuu erilaisiin mittareihin, kyselylomakkeisiin sekä ammattilaisten tekemiin kliinisiin havaintoihin. Hoidon vaikuttavuutta arvioidaan jokaisella vastaanottokäynnillä ennalta sovituilla mittareilla. Esimerkiksi päihdeasiakkaiden toimintakyvyn ja elämänlaadun muutoksia seurataan säännöllisesti koko Miepä-asemalla tapahtuvan hoitojakson ajan.
Korvaushoitoasetuksen 642/2023 mukaan opioidikorvaushoito toteutetaan yksilöllisen hoitosuunnitelman pohjalta. Suunnitelmassa kuvataan lääkehoidon ja psykososiaalisen tuen lisäksi hoidon tavoitteet, potilaan muu terveyden- ja sairaanhoito, kuntoutus, seuranta sekä eri sosiaali- ja terveyspalvelujen välinen yhteistyö. Hoidon tavoitteet käydään yhdessä potilaan kanssa läpi hoidon alussa, ja niitä tarkistetaan ja täsmennetään hoidon edetessä. Hoitosuunnitelmat dokumentoidaan Apotti-järjestelmään ja ne päivitetään vähintään kerran vuodessa.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:
Miepä-asemalla ei tarjota ruokaa.
Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:
Palvelut on ulkoistettu, ja palveluntuottajien kanssa tehdyissä sopimuksissa sekä palvelukuvauksissa on määritelty palvelujen laadulle asetetut vähimmäisvaatimukset. Mikäli yksikössä havaitaan epäkohtia tai puutteita palvelujen toteutuksessa, ne selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö, joka vastaa tartuntatautien ja infektioiden ehkäisystä ohjaamalla ja valvomalla torjuntatoimien toteutumista. Tartuntatauteja, rokotuksia ja infektioiden torjuntaa koskevat ohjeet ovat henkilöstön saatavilla intranetissä.
Yksikön henkilöstö toimii kansallisten ohjeiden sekä hyvinvointialueen omien linjausten mukaisesti ja osallistuu säännöllisesti aiheeseen liittyviin koulutuksiin. Yksikössä varmistetaan myös asiakkaiden ja potilaiden asianmukainen informointi tarttuvista taudeista ja hygieniakäytännöistä. Tiedottamista toteutetaan yhteistyössä viestinnän palvelualueen kanssa.
Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:
Miepä-asemalla ei säilytetä potilasvaroja eikä arvotavaroita.
Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:
Yksikössä asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoito kuuluu perustehtävään. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä erikoissairaanhoidon tai muiden terveyspalveluiden kanssa.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:
Tiedonkulku ja yhteistyö potilaiden palvelukokonaisuuksissa varmistetaan asiakastietojärjestelmän avulla. Lisäksi erilaiset prosessit on kuvattu VAKEn Intran työohjepankissa sekä PMP Teams -kansiossa. Toimintaohjeet ohjaavat toimintaa eri hallintoalueiden välillä.
Yksikössä tiedonkulkua koordinoi lähijohtajan lisäksi omatiimi. Tiimipalaverit, yksikkökokoukset, yksilökeskustelut, muut säännölliset tapaamiset sekä Apotti-tietojärjestelmä tukevat yhteistyötä ja edistävät tiedonkulkua.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:
Terveydenhuoltolaki määrittelee asiakkaan ja potilaan oikeudet palveluihin sekä hoitoon pääsyn. Martinlaakson Miepä-asemalla potilas voi hakeutua hoidon piiriin ilman ajanvarausta arkisin klo 8-13, lähetteellä tai ajanvarauksella terveysaseman kautta tai soittamalla PMP:n puhelinpalveluun.
Omatyöntekijän nimeäminen:
Korvaushoitopotilaille nimetään omatyöntekijä maanantaisin pidettävässä tiimissä, kun uusi potilas siirtyy Martinlaakson Miepä-asemalle hoitoon.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:
Terveydenhuollon palvelujen toimialalla on laadittu osallisuussuunnitelma vuosille 2023–2025, joka perustuu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelmaan 2023–2025. Suunnitelmassa asetetut tavoitteet muodostavat perustan terveysasemapalvelujen asiakasosallisuuden edistämiselle. Hyvinvointialueen osallisuusohjelma on saatavilla VAKEn internetsivustolla Osallisuus-osiosta, ja terveydenhuollon toimialan osallisuussuunnitelma on tallennettu Targetor-järjestelmään.
Osallisuus tarkoittaa kuulumista ja osallistumista sekä mahdollisuutta vaikuttaa. Osallisuuden kokemuksen on todettu edistävän hyvinvointia, turvallisuudentunnetta sekä luottamusta tulevaisuuteen ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin. Osallisuutta vahvistamalla pyritään vähentämään eriarvoisuutta, köyhyyttä ja syrjäytymistä. Terveysasemien tiloissa asiakkailla on mahdollisuus saada tietoa ajankohtaisista tapahtumista, ryhmistä ja muista toimintaan liittyvistä asioista esimerkiksi ilmoitustaulujen ja yhteisten tilojen kautta.
Potilaat ovat aktiivisia toimijoita omassa hoidossaan, ja hoidon tavoitteet määritellään yhteistyössä potilaan kanssa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asiakaspalautetta kerätään QPro-asiakaspalautejärjestelmän avulla. Lisäksi asiakkaille ja potilaille toteutetaan säännöllisesti tyytyväisyyskyselyitä. Palautetta voi antaa myös suullisesti suoraan henkilöstölle. Sekä suullinen että kirjallinen palaute käsitellään säännöllisesti, ja palautteen perusteella toteutetaan tarvittavat laadunseuranta- ja kehittämistoimenpiteet.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:
Yksikkö tuottaa palveluja asiakaslähtöisesti ja vaikuttavasti asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioon ottaen sekä hyvinvointialueen strategian mukaisesti. Asiakkaita kuunnellaan ja kohdellaan kunnioittavasti. Palvelujen toteutuksessa huomioidaan asiakkaan toiveet, mielipiteet, yksilölliset tarpeet sekä äidinkieli ja kulttuuritausta.
Henkilöstöllä on Valvontalain (741/2023) mukainen ilmoitusvelvollisuus, mikäli se havaitsee epäasiallista kohtelua, epäkohtia tai muuta asiatonta toimintaa. Yksikön vastuuhenkilö ryhtyy viipymättä tarvittaviin toimenpiteisiin havaitun epäkohdan tai poikkeaman selvittämiseksi ja korjaamiseksi.
Asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kirjallinen tai suullinen ilmoitus tai palaute epäasiallisesta kohtelusta. Palautetta voi antaa toimintayksikössä suoraan henkilöstölle. Lisäksi yksikössä kerätään jatkuvaa asiakaspalautetta QPro-asiakaspalautejärjestelmän kautta. Kaikki asiakaspalautteet käsitellään säännöllisesti, ja palvelujen laatua sekä toimintaa kehitetään saadun palautteen perusteella.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Asiakkaille lisätietoa vakehyva.fi verkkosivulla Muistutus ja kantelu | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi) Henkilöstön tueksi Intranetissä ohjeet sivustolla Laatu, Muistutukset ja Kantelut.
Muistutuksen vastaanottaja, kirjaamo@vakehyva.fi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue Kirjaamo PL 1000, 01301 Vantaa
Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:
Korvaushoidon hoitosuunnitelmat laaditaan hoidon alkuvaiheessa ja päivitetään vähintään kerran vuodessa tai potilaan tavoitteiden muuttuessa. Hoitosuunnitelmien päivittämisestä vastaa potilaan omatiimi.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:
Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen keskeinen periaate, ja se tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään sekä päättää itseään koskevista asioista. Asiakkaan ja potilaan hoito toteutetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan.
Päihde- ja mielenterveyspalveluissa asiakkaiden ja potilaiden hoito ja palvelut perustuvat pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen. Potilaalla on oikeus kieltäytyä hänelle tarjotusta hoidosta, jolloin hänen kanssaan selvitetään muita hänen etunsa mukaisia hoitovaihtoehtoja.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:
Yksikön toimintaa ohjaa laki potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Yksikön lain mukaisesta toiminnasta vastaa lähijohtaja Mervi Marttala.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:
Martinlaakson Miepä-asemalla on käytössä terveysasemien ratkaisijalääkärin palvelut. Lääkäri voi arviollaan tehdä Mielenterveyslain 1116/1990 nojalla lähetteen tahdosta riippumattomaan hoitoon, mikäli potilaan tilanne täyttää laissa määritellyt kriteerit. Lääkäri tekee arvion aina paikan päällä. Tarvittaessa tehdään virka-apupyyntö poliisille.
Potilaat sitoutuvat korvaushoidon alkaessa Miepä-aseman sääntöihin ja käytäntöihin. Mikäli potilas ei sitoudu aseman sääntöihin tai muulla tavalla käyttäytyy asiattomasti, käydään potilaan kanssa palautekeskustelu asian selvittämiseksi.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:
Kerätään Roidu-järjestelmän avulla. Lisäksi palautetta saavat suullisesti työntekijät ja yksikön lähijohtaja. Tulleet palautteet käsitellään lähijohtajan, työntekijän ja tiimin kanssa.
Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:
Saadut palautteet huomioidaan yksikön toimintoja kehittäessä, esimerkiksi kehittämispäivillä.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:
Miepä-asemien lähijohtaja Mervi Marttala
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:
Muistutukseen vastataan kirjallisesti ja pyydetään tarvittavat selvitykset asianosaisilta.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:
Muistutukset käydään tarvittavin osin yhteisesti läpi ja tarkastetaan, onko toiminnassa tarvetta muutoksiin. Epäkohdat pyritään korjaamaan viipymättä.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:
Julkaisu VAKEn ohjeen mukaan.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:
Aina toiminnan oleellisesti muuttuessa.
Muutosloki: