Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueY-tunnus: 3221356–1Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAAPostiosoite: PL 1000 01301 VANTAAPuhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)Palveluyksikön nimi (nimet): Kehitysvammaisten/vammaisten lasten lyhytaikaishoidon yksikkö, Pikku-KarhuPalveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:Kehitysvammaisten/vammaisten lasten lyhytaikaishoidon yksikkö, Pikku-KarhuMasurkkakuja 3, 01390 VantaaVastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot: Nina Lindblom, asumispalvelujen esihenkilö, nina.lindblom@vakehyva.fi, p.040 6233969 Pirjetta Salomäki, tehtäväaluepäällikkö, pirjetta.salomaki@vakehyva.f, p 040 6705909
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä): Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialan perustehtävä on vastata Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammais- ja vanhusväestön lakisääteisistä ja tarpeen mukaisten palvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Tehtävänä on mahdollistaa vammaisen tai vanhuksen oman näköinen kotona asuminen tai asuminen kodinomaisessa asumisympäristössä elämän loppuun asti. Toimiala on organisoitu kotona asumisen palvelujen palvelualueeseen, hoiva-asumisen palvelujen palvelualueeseen ja vammaispalvelujen palvelualueeseen.
Vammaisten asumisen tehtäväalue tuottaa pitkäaikaista ja lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista, yhteisöllistä asumista, tuettua asumista sekä asumisvalmennusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisille asukkaille. Asumisessa huomioidaan yksilöllisesti asiakkaiden erityispiirteet ja tarpeet, esim. aistivammat, vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, ruotsin kieli. Asiakkaat ohjautuvat vammaisten asumisen palveluihin asiakasohjauksessa tehdyn laajan palvelutarpeen arvioinnin ja tämän pohjalta tehdyn palvelupäätöksen perusteella.
Tuettu asuminen tukee asiakkaan siirtymistä itsenäiseen asumiseen. Tuettua asumista voidaan järjestää asiakkaan omistus- tai vuokra-asuntoon tai muussa vastaavassa asunnossa. Tuetussa asumisessa ohjaaja tekee kotikäyntejä asiakkaan luokse tai asiointikäyntejä yhdessä asiakkaan kanssa. Tuetun asumisen tavoitteena on ohjata ja vahvistaa asiakasta toimimaan elämässään mahdollisimman itsenäisesti. Tuettu asuminen sisältää säännöllistä, asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan perustuvaa ohjausta. Tuetussa asumisessa asiakkaan tuen tarve on säännöllistä, mutta ei päivittäistä.
Yhteisöllistä asumista tarjotaan asiakkaille, jotka tarvitsevat soveltuvan asunnon sekä päivittäistä ohjausta, tukea ja apua. Yhteisöllisessä asumisessa tarjotaan asumisen lisäksi asiakkaan tarpeeseen perustuvaa ohjausta asumisyksikössä. Asiakasta avustetaan päivittäisissä toiminnoissa sekä kodin ulkopuolisten palvelujen käytössä sekä asioinneissa. Asiakkaan tarvitsema mahdollinen yöaikainen ohjaus ja tuki voidaan tarvittaessa toteuttaa teknisten apuvälineiden avulla tai puhelimitse. Yhteisöllisen asumisen asiakkaat voivat käydä koulua, opiskella tai osallistua työ- ja päivätoimintaan. Yhteisöllisessä asumisessa järjestetään aktiivista toimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa.
Ympärivuorokautinen palveluasuminen tukee asiakkaan toimintakyvyn edistämistä sekä ylläpitämistä sekä mahdollistaa sairauksien hyvän hallinnan. Ympärivuoroakautisessa palveluasumisessa henkilöstöä on paikalla ja palvelua järjestetään asiakkaiden tarpeiden mukaisesti ympärivuorokautisesti. Ympärivuorokautista palveluasumista tarjotaan asiakkaille, jotka tarvitsevat ohjausta, tukea ja apua kaikissa tai lähes kaikissa arkielämän toiminnoissa. Ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkailla voi olla jonkin verran sairaanhoidollisia tarpeita. Asiakkailla on myös avun tarvetta vuorovaikutuksessa, toimintakyvyn ylläpitämisessä sekä asioinnissa kodin ulkopuolella.
Vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on asumismuoto asiakkaille, joiden avun tarve on lähes jatkuvaa ja kaikkiin toimintoihin liittyvää. Vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ohjaus, tuki ja hoito liittyvät esimerkiksi asiakkaiden psyykkisiin syihin, psykososiaalisiin haasteisiin tai kehitysvammaan. Vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu asiakkaille, joilla on säännöllisiä sairaanhoidollisia tarpeita. Vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on valmius käyttää erilaisia lääkinnällisiä laitteita sekä apuvälineitä.
Erityisen vaativa ympärivuorokautinen palveluasuminen on tarkoitettu vaikeavammaisille tai kehitysvammaisille asiakkaille, jotka tarvitsevat henkilökohtaista tukea, avustamista sekä hoitoa ja huolenpitoa kaikissa päivittäisissä toiminnoissa ympäri vuorokauden. Erityisen vaativassa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on valmius ohjata ja tukea henkilöitä, joilla on vaativia kommunikoinnin vaikeuksia ja autismin kirjon piirteitä.
Asumisvalmennus mahdollistaa asumisen tuen tarpeen arvioimisen jatkoasumista suunniteltaessa. Asumisvalmennus suunnitellaan asiakkaan yksilölliset palvelutarpeet huomioon ottaen palveluasumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä tai sen välittömässä läheisyydessä. Asumisvalmennusta voidaan hyödyntää esimerkiksi lapsuudenkodista pois muuttaessa. Asumisvalmennuksessa asiakkaan tuen tarpeet kartoitetaan ja harjoitellaan itsenäisen asumisen taitoja. Asumisvalmennuksessa asiakas voi olla yhtä aikaa myös koulussa, oppilaitoksessa tai työ- ja päivätoiminnassa.
Lyhytaikainen palveluasuminen tukee asiakkaan läheisten hoitovastuuta ja jaksamista sekä mahdollistaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden pitämisen. Lyhtyaikaista asumista tarjotaan kaiken ikäisille vammaisille henkilöille. Lyhytaikainen palveluasuminen sekä hoito suunnitellaan asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden palveluasumisen tai ympärivuorokautisen palveluasumisen yksikössä. Lyhytaikaista palveluasumista voidaan tarjota myös tilapäisasumisena sekä hoitona erilaisissa elämäntilanteissa.
Lasten ja nuorten lyhytaikainen asuminen ja hoito turvaa lasten ja nuorten oikeuden turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen. Palvelu tukee asiakkaiden läheisten hoitovastuuta sekä jaksamista ja mahdollistaa esimerkiksi omaishoidon vapaiden pitämisen. Ympärivuorokautisessa palveluasumisen yksikössä henkilöstö on paikalla ympärivuorokautisesti ja palveluja järjestetään asiakkaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Palvelu on tarkoitettu alle 18-vuotiaille lapsille.
Pikku-Karhu on alle 18-vuotiaille kehitysvammaisille/vammaisille lapsille ja nuorille tarkoitettu lyhytaikaisenhoidon yksikkö, joka sijaitsee Vantaan Ilolassa. Asumisyksikkö tarjoaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaispalveluiden asiakkaille lyhytaikaista ympärivuorokautista palveluasumista. Asiakaspaikkoja on yhteensä kuusi. Yksikkö tarjoaa lyhytaikaista hoitoa perheille, joiden lapset ovat vammaispalveluiden asiakkaita. Lyhytaikainen hoito voi olla esimerkiksi tapa järjestää omaishoitajan vapaapäivät, tukea huoltajien jaksamista tai mahdollistaa lapsen hoito huoltajan sairastuessa.
Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella? Ei tuoteta tällä hetkellä.
Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat: • Ateriapalvelu: Attendo Vireko• Lääkkeet ja lääkkeiden annosjakelu: Asiakaskohtainen• Hoitotarvikkeet: Asiakas tuo itse• Terveydenhuollon laitteet, huolto ja rekisteri: Medusa• Asiakasturva- ja hyvinvointijärjestelmä ja hoitajakutsujärjestelmä: Vivago• Kiinteistöhuolto: Uudenmaan Vammaispalvelut Oy Kiinteistöt (kiinteistö) huolto ISS• Pyykkihuolto: -• Siivouspalvelut: SOL Siivouspalvelut Oy• Henkilöstön vuokraus/sijaiset: Seure
Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen: Valvontalain mukaan hyvinvointialue valvoo oman toimintansa ja alihankkijan toiminnan laatua ja asianmukaisuutta sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ostopalvelutuottajien palvelun sisältöä, laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta seurataan jatkuvana toimintana.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ulkoisen palvelutuottajan palvelun laadun varmistamisessa noudatetaan laadittuja sopimushallinnan ohjeita ja -periaatteita. Hyvinvointialue on ohjeissa määritellyt sopimushallinnan vastuuhenkilöt ja toteuttamisen periaatteet. Sopimusten sisällön seurantaa toteutetaan päivittäin osana toimintaa ja vastuu puuttua mahdollisiin laatu poikkeamiin on toiminnan vastuuhenkilöillä. Yhteistyökumppaneiden kanssa järjestetään säännöllisiä yhteistyö- ja seurantapalavereja, joiden avulla kehitetään toimintaa. Toiminnan seurannassa ja kehittämisessä huomioidaan palveluun liittyvät työntekijä- ja asiakaspalautteet. Mahdollisista epäkohdista ostopalveluihin liittyen reklamoidaan tai palveluntuottajan kanssa järjestetään neuvottelu palvelun toteuttamisesta sopimuksen mukaisesti.
Eri palvelutuottajilla on olemassa omat palautejärjestelmänsä. Vakka-portaalissa on ateria- ja puhtauspalveluiden palautekanavat. Seurella on oma palautekanava. Yksikössä seurataan palveluiden tuottamisen laatua päivittäin ja palautetta annetaan mahdollisimman nopeasti. SOL siivouspalvelut Oy toteuttaa yksikköön kuukausittain laatukierroksen.
Vammaisten asumisen palveluissa toteutetaan hyvinvointialueen strategian arvoja, missiota ja visiota. Hyvinvointialueen arvoiksi on määritelty oikeudenmukaisuus, vastuullisuus ja rohkeus. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaispalveluiden palvelukuvauksessa palvelujen yleiset laatuvaatimukset määrittelevät palvelujen laatua, mutta myös asiakkaiden hyvinvointia sekä mahdollisuutta elää itsenäistä ja yksilöllistä elämää. Lisäksi vammaisten asumisen palveluissa toimintakulttuurin toteuttamisessa on huomioitu lainsäädäntö ja laatusuositukset, kuten vammaisten ihmisten asumispalveluiden laatusuositus.
Sosiaalihuollon palvelujen tulee toteuttaa sosiaalihuollon lainsäädännön keskeisiä periaatteita. Palvelujen tulee edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta, vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta, turvata yhdenvertaisin perustein tarpeenmukaiset, riittävät ja laadukkaat sosiaalipalvelut sekä muut hyvinvointia edistävät toimenpiteet, edistää asiakaskeskeisyyttä sekä asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa.
Asiakkaan arki rakentuu laadukkaasta tuesta ja palvelusta asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden. Lähtökohtana on, että asiakkaan itsemääräämisoikeus kuten tarpeet ja mielipiteet ohjaavat asiakkaan arkea ja asumista. Arki on myös yhteistä aikaa muiden asukkaiden kanssa, arjen mielekkäitä kokemuksia ja aktiivisuutta. Asiakkaita kannustetaan sekä avustetaan osallistumaan päivittäiseen toimintaan. Kaiken toiminnan keskiössä on asiakas itse, ja asiakkaiden monimuotoisuutta kunnioitetaan ja sitä pidetään rikkautena. Läheisten kanssa tehdään yhteistyötä aktiivisesti. Asiakkailla on mahdollisuus osallistua yhteiskuntaan, harrastaa sekä ylläpitää sosiaalisia suhteitaan. Henkilökunta tukee omalla toiminnallaan asiakkaiden oikeutta osallisuuteen, asiakkailta kysytään ja heidän kokemuksensa sekä mielipiteensä huomioidaan arjen suunnittelussa ja toteutuksessa. Henkilökunta vastaa omalla toiminnallaan asumisyksikön arjesta ja mahdollistaa erilaiset aktiviteetit, tapahtumat ja yhteisöllisyyden toteutumisen asumisyksikössä. Yhteistyötä tehdään myös kolmannen sektorin toimijoiden sekä vapaaehtoisten kanssa.
Pikku-Karhun asiakkaille nimetään omaohjaajat. Omaohjaaja kartoittaa asiakkaan sekä perheen yksilöllisiä toiveita ja tarpeita asiakkaan lyhytaikaishoitoon tulotilanteessa. Omaohjaaja vastaa säännöllisestä perheen kanssa toteutuvasta kohtaamisesta sekä omaohjattavan päivästruktuurin ajankohtaisuudesta. Asiakkaiden ja läheisten kanssa käydään asiakkaan toteuttamissuunnitelmaneuvottelu ja asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan kirjataan asiakkaan toiveet ja näkemykset lyhytaikaishoidon jaksoille.
Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä yhteinen omavalvontasuunnitelman mallipohja, jota on täydennetty hyvinvointialueen yhteisillä ohjeilla ja vammaisten palvelualuetta koskevilla tiedoilla. Vammaisten asumispalveluiden omavalvontasuunnitelman pohjaa täydennetään edelleen kyseistä palvelua koskettavilla tiedoilla. Yhteiseen omavalvontasuunnitelmapohjaan kirjoitetaan, miten toiminnan vaatimusten ja yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteutuminen konkreettisesti arjessa toteutetaan. Omavalvontasuunnitelman laatimisesta ja toteutumisen seurannasta vastaavat palvelun esihenkilöt yhteistyössä henkilökunnan kanssa. Omavalvontasuunnitelmat julkaisee hyvinvointialueen verkkosivuille vammaisten asumispalveluyksiköiden esihenkilöt. Yksikön esihenkilö(t) vastaa(vat) ajantasaisen omavalvontasuunnitelman sijoittamisesta saataville yksikössä.
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään säännöllisesti ja aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun, asiakas/potilasturvallisuuteen tai olosuhteisiin liittyviä muutoksia. Omavalvontasuunnitelmaa päivitettäessä huolehditaan siitä, että suunnitelman viimeisin versio on viiveettä julkaistuna ja julkisesti nähtävillä. Omavalvontasuunnitelman ajantasaisuudesta vastaa palvelun esihenkilö. Omavalvontasuunnitelmasta on verkkosivuilla nähtävillä aina viimeisin, päivitetty versio. Tämän lisäksi aiemmat versiot ovat tarvittaessa haettavissa verkkosivupäivittäjän oikeuksilla.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma laaditaan sähköisesti ja julkaistaan VAKEn nettisivuilla sekä pidetään julkisesti nähtävänä palveluyksikössä. Omavalvontasuunnitelma pidetään palveluyksikössä julkisesti nähtävänä siten, että asiakkaat, omaiset ja yksikön omavalvonnasta kiinnostuneet voivat tutustua siihen ilman erillistä pyyntöä.
Omavalvontasuunnitelma on tehty yhteistyössä vammaispalveluiden ja asumispalveluiden johtoryhmän, yksikön esihenkilön sekä yksiköiden työntekijöiden kanssa. Pikku-Karhun omavalvontasuunnitelma on nähtävillä yksikön asiakastilassa sekä sähköisenä VAKEn internetsivuilla. Henkilöstölle omavalvontasuunnitelma on nähtävissä myös yksikön Teams-kanavalla, uudet työntekijät sekä opiskelijat lukevat omavalvontasuunnitelman osana perehdytystä.
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Vammaispalveluiden palvelualueella yksiköiden toimintaa ohjaavat sosiaalihuoltolaki, vammaispalvelulaki ja laki kehitysvammaisten erityshuollosta (kehitysvammalaki), jota sovelletaan uuden lain myötä pääosin enää itsemääräämisoikeuden vahvistamiseen, perusoikeuksien rajoittamiseen ja tahdosta riippumattomaan erityishuoltoon sekä sosiaalihuoltolaki. Yksiköiden toimintaa ohjaa keskeisesti myös laatusuositus vammaisten ihmisten asumispalveluista. Linkit lakeihin ja laatusuositukseen:
• Sosiaalihuoltolaki | 1301/2014 | Lainsäädäntö | Finlex• Vammaispalvelulaki | 675/2023 | Lainsäädäntö | Finlex• Laki kehitysvammaisten erityishuollosta | 519/1977 | Lainsäädäntö | Finlex
Vammaisten asumispalveluiden toiminnassa noudatetaan lisäksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten asumispalvelujen palvelukuvausta. Palvelukuvauksessa esitetyt laatuvaatimukset ovat vähimmäisvaatimuksia yksikön toiminnalle. Kaikkien palvelukuvauksessa asetettujen vähimmäislaatuvaatimusten ja tavoitteiden tulee täyttyä täysimääräisesti tarjottavan palvelun osalta.
Omavalvontasuunnitelma sekä vammaisten asumispalvelujen palvelukuvaus ovat osa uuden työntekijän perehdytystä. Omavalvontasuunnitelmaa päivitetään säännöllisesti ja päivitykset sekä mahdolliset muutokset käydään läpi yhdessä henkilöstön kanssa esimerkiksi yksikkökokouksessa. Yksikön työntekijät ovat velvollisia tutustumaan omavalvontasuunnitelmaan sekä asumispalvelujen palvelukuvakseen.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Vantaan ja Keravan hallintosäännössä on kuvattu hyvinvointialueen johtaminen ja vastuut organisaatiorakenteen mukaisesti. Hallintosääntöön on kirjattu myös vastuut omavalvonnan ja valvonnan osalta. Jokainen johtamisvastuussa oleva henkilö on osaltaan vastuussa toiminnan omavalvonnasta sekä sen osana asiakas- ja potilasturvallisuuden toteutumisesta. Jokainen ammattihenkilö on vastuussa omasta työstään ja osallistuu osana päivittäistä työtään toiminnan kehittämiseen sekä asiakas- ja potilasturvallisuuden edistämiseen omavalvonnan keinoin. Hyvinvointialueen eri asiantuntijat sekä tukipalveluiden edustajat tukevat johtoa ja henkilöstöä tehtävien toteuttamisessa.
Omavalvonta on hyvinvointialueen ensisijainen keino varmistaa palveluiden laatu ja asiakas- ja potilasturvallisuus. Omavalvontasuunnitelmaan on kuvattu keskeiset velvoitteet sekä niiden toteuttaminen ja seurannan menetelmät. Vammaisten ja vanhusten palveluiden johtamisrakenteeseen on luotu menetelmät omavalvonnan seurannan toteuttamiseen. Omavalvonnan keskeisiä sisältöjä seurataan säännöllisesti vammaisten asumispalveluissa laaditun esihenkilön vuosikellon mukaisesti. Sisältöjen toteutumisen seurannasta ja seurannan pohjalta tehdyt havainnot raportoidaan ja niitä käsitellään säännöllisesti kokouksissa aina työyhteisöistä vammaispalvelujen palvelualueen, vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialan ja hyvinvointialueen johtoryhmälle sekä aluehallitukselle saakka.
Henkilöstölle ja asiakkaille on luotu erilaisia vaikuttamiskanavia, joiden kautta he voivat ilmoittaa onnistumisia ja epäkohtia, joiden avulla toimintaa voidaan kehittää. Tätä tietoa hyödynnetään omavalvonnan toteuttamisessa.
Pikku-Karhun esihenkilö on yksikössä paikalla arkisin työntekijöiden tavoitettavissa sekä seuraa ja ohjaa yksikön toimintaa esimerkiksi laadukkaan ja asiakaskeskeisen hoidon ja palvelun toteutumiseksi. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti ja tärkeimpiä nostoja sekä kehittämiskohteita sekä onnistumisia käydään läpi henkilöstön kanssa yksikkökokouksissa. Johtamisjärjestelmän mukaisesti Pikku-Karhussa pidetään säännöllisesti viikoittain yksikkökokoukset esihenkilön johdolla. Yksikkökokouksissa käsitellään ja seurataan omavalvontaan liittyviä sisältöjä sekä laadunhallinnan mittareita, yksikön toimintaan liittyviä yhteisiä sopimuksia (asiakastyö ja henkilöstöön liittyvät toiminnat), niiden seurantaa (mm. saadut palautteet, muistutukset) HairPro-ilmoitukset käsitellään erikseen omana asianaan säännöllisesti sovitussa tapaamisessa. Käsitellyistä hairpro:sta kirjataan ilmiöinä asiat yhteiseen teams kansion.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Omavalvonnan avulla parannetaan palvelujen laatua ja turvallisuutta sekä asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa. Lisäksi turvataan lakisääteisten palvelujen toteutuminen. Tieto laatupoikkeamasta voidaan saada esimerkiksi asiakaspalautteena, muistutuksena, kanteluna, huoli- tai epäkohtailmoituksena tai viranomaisilmoituksena. Laatupoikkeama voi ilmetä myös hyvinvointialueen omavalvontaa toteuttaessa esimerkiksi valvontakäynnin yhteydessä. Vammaisten asumisen palveluissa seurataan erilaisin järjestelmin ja mittarein laatua ja mahdollisia laatupoikkeamia. Laatupoikkeaman ilmetessä suunnitellaan tarpeelliset toimenpiteet ja toimenpiteiden seuranta.
Yksiköiden esihenkilöt sekä tehtäväaluepäälliköt raportoivat kuukausittain yksikköä sekä tehtäväaluetta koskevat keskeiset havainnot ja tehdyt toimenpiteet ns. nelikenttäanalyysissä. Tämä tarkoittaa sitä, että toiminnan vastuuhenkilö kokoaa kuukausittain keskeisimmät havainnot ja tehdyt toimenpiteet sovittujen neljän kokonaisuuden alle, joita ovat asiakas, henkilöstö, prosessi ja talous. Vastaavasti seuraava vastuuhenkilö kokoaa keskeisimmät tiedot seuraavalle johtamisen tasolle. Tämän mallin avulla pienemmät asiat pystytään ratkaisemaan toiminnan tasolla ja ylemmälle tasolla tuodaan asioita, joihin mahdollisesti tarvitaan linjauksia tai toimintamallien tarkastamista.
Vammaisten asumispalveluissa käytössä olevat laadunhallinnan työkalut ja mittarit:
• Qpro -järjestelmän kautta seurataan asiakaspalautteita. Asiakaspalautteita voidaan saada myös suullisesti sekä kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla. • HaiPro -järjestelmän kautta seurataan asiakasturvallisuuteen ja potilasturvallisuuteen liittyviä läheltä piti- ja vaaratapahtumailmoituksia. • Spro-järjestelmän avulla seurataan tehtyjä epäkohtailmoituksia. • Asiakasrakenteen ja asiakkaiden tarpeeseen perustuvaa henkilöstömitoitusta seurataan päivittäin työvuorosuunnittelujärjestelmästä sekä seurantaa tarkastellaan tiedolla johtamisen raporteilta. • VAKE-pulssi-kyselyllä seurataan henkilöstökokemusta ja työn sujuvuutta kolme kertaa vuodessa. • RAI-arviointimittaristoa käytetään toiminnan johtamisessa ja seurannassa.• Päivittäiskirjaukset ja toteuttamissuunnitelmat ohjaavat asiakaskohtaista toimintaa ja mittaavat toiminnan laatua. Kirjauksista tulee näkyä asiakkaiden saama palvelu ja sen laatu sekä palveluiden toteuttamiseen käytetty aika. Tämä tulee olla todennettavissa päivittäiskirjauksista. Toteuttamissuunnitelmat laaditaan yksilöllisen asiakastarpeen mukaisesti. • Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin koontinäytöiltä yksikön esihenkilö seuraa mm. RAI-arviointien, toteuttamissuunnitelmien ajantasaisuutta, sekä rajoittamistoimenpiteiden käyttöä.
Pikku-Karhussa on yhteisesti sovittuja vastuualueita ja tehtäviä. Yksikössä työntekijän vastuualueena voi olla esimerkiksi ravitsemus, hygienia, lääkehoito, turvallisuus. Yksikössä on nimettynä myös RAI- ja Apotti-tukihenkilöt, jotka auttavat sekä opastavat henkilöstöä RAI-arviointien sekä toteuttamissuunnitelmien teossa. Vammaisten asumispalveluissa on lisäksi toimialan yhteinen RAI-asiantuntija, jonka apua ja tukea voidaan pyytää yksikköön. Pikku-Karhussa ollaan käyttöön ottamassa RAI-CHYmDD-väline vuoden 2026 aikana. Käyttöönottokoulutukset kaikille työntekijöille järjestetään ennen käyttöönottoa. Yksikköön kohdennetut palautteet (läheispalautteet, HaiPro-ilmoitukset, muistutukset) käsitellään aina mahdollisimman nopeasti yhdessä henkilöstön kanssa. Käsittelyssä pyritään aina löytämään juurisyitä palautteille ja tarvittavia kehittämistoimenpiteitä, jotka viedään käytännön toimintaan. Muistutuksen käsitellään palvelualueen linjausten mukaisesti ja niiden käsittelystä pyritään aina löytämään korjaavia toimenpiteitä.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue vastaa järjestämisvastuullaan olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluntuottajien ohjauksesta, neuvonnasta ja valvonnasta niin oman palveluntuotannon kuin ostopalvelutuotannon osalta. VAKEssa palveluntuottajien ohjauksesta ja valvonnasta vastaa Laatu ja valvonta -tehtäväalue, joka sijoittuu osaksi konsernipalvelujen toimialaa. Laatu- ja valvonta tehtäväalue suunnittelee, toteuttaa ja kehittää valvontaa sekä kerää, analysoi ja kokoaa valvontatietoa. Tiimi toimii yhteistyörajapinnoissa, toimialojen tukena sekä tehden yhteistyötä palveluntuottajien ja valvontaviranomaisten kanssa.
Laatu- ja valvonta tehtäväalue järjestää palveluntuottajille neuvontaa ja tukea esimerkiksi vuosittaisten seminaarien sekä omavalvontasuunnitelmien laatimisen tuen kautta. Keskitetyn valvontatiimin avulla varmistetaan, että sosiaali- ja terveyspalvelujen valvonta on autonomista toimien erillään palvelutuotannosta. Laatu- ja valvontatiimissä valvontatyötä tekee siihen erikoistunut henkilökunta yhteistyössä toimialojen kanssa. Keskitetyn yksikön avulla varmistetaan omavalvonnan toteutuminen, palvelujen laatua sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta ja pystytään reagoimaan tarvittaessa nopeasti muuttuviin tilanteisiin. Laadunvalvontakäyntejä tehdään ennalta ilmoitetusti sekä ennalta ilmoittamatta yksiköihin säännöllisesti kerran vuodessa. Käynneistä kirjoitetaan yksikkökohtaiset raportit sekä annetaan yksiköille mahdolliset korjaustoimet/selvityspyynnöt sekä valvotaan näiden toimien toteutuminen.
RAI (Resident Assessment Instrument) on kansainvälinen hoidon, palvelun laadun ja kustannustehokkuuden parantamiseksi tehty standardoitu arviointijärjestelmä, joka perustuu ammattilaisten tekemään asiakaskohtaiseen toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointiin.
Hyvinvointialueella RAI-järjestelmää käytetään vanhuspalveluissa, vammaispalveluissa, aikuissosiaalityössä ja sairaalapalveluissa. Jokaisella on käytössään palveluun sopiva RAI-väline. Vammaisten asumispalveluissa käytettäviä välineitä ovat RAI-CHA, RAI-ID sekä RAI-CHYmDD. Hyvinvointialueen välineet ovat kuvattuina RAI-intrasivustolla tarkemmin.
RAI-järjestelmän tarkempia ohjeita ja toimintamalleja henkilöstölle on kuvattu Vantaan ja Keravan RAI-intranetsivustolta. RAI-arvioinnista syntyvistä yksilötiedoista koostetaan myös yhteenvetoja ja keskiarvoja, jotka kuvaavat organisaation asiakasrakenteita, tarpeita sekä palvelujen toimintaa ja muutoksia. Tuloksia hyödynnetään toiminnan laadun arvioinnissa ja organisaation johtamisessa ja kehittämisessä. Lisäksi THL tuottaa RAI-arviointitiedosta kansallista vertailutietoa ja tutkimusta, joita hyödynnetään kehitettäessä palveluista asiakkaiden tarpeita vastaavia ja tuloksellisia.
Säännöllistä palvelua saavalle asiakkaalle tehdään kattava RAI-kokonaisarviointi palvelun alkaessa, palvelun aikana puolivuosittain sekä aina asiakkaan voinnin muuttuessa oleellisesti. Arviointi tehdään asiakasta haastatellen ja havainnoimalla. Läheinen/omainen voi osallistua mukaan asiakkaan niin halutessa. RAI-arviointi tuottaa asiakaskohtaisia mittareita ja herätteitä (CAPseja), joiden pohjalta ammattilaiset laativat asiakkaan hoidon, kuntoutuksen ja palvelun suunnitelman sekä seuraavat ja arvioivat suunnitelmalle asetettujen tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
RAI-arviointitiedon laadun varmistamiseksi jokainen arviointeja toteuttava ja tietoa käyttävä ammattilainen suorittaa hyvinvointialueen RAI-perehdytykseen sisältyvän koulutuskokonaisuuden. Yksiköissä on nimetyt RAI-tukihenkilöt, jotka tukevat ja vahvistavat yksiköissään osaamista esihenkilön rinnalla. Kaikkien ammattiryhmien roolit ja vastuut ovat kuvattuna tarkemmin henkilöstölle tehdyllä RAI-intrasivulla.
Hyvinvointialueella on asetettu laatuindikaattoreita, joiden avulla seurataan ja kehitetään organisaation toiminnan laatua. Laatuindikaattoreita seurataan reaaliaikaisesti Raisoft-järjestelmässä olevan laatumoduulin kautta osavuosikatsauksittain. Lisäksi Terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen tuottamista raporteista saadaan vertailutietoa muihin palveluntuottajiin kahdesti vuodessa. Vammaisten palveluiden palvelualue määrittelee itse oman toimintansa laatuindikaattorit ja niiden toteutumista seurataan säännöllisesti toimintayksiköiden kokouksissa, johtoryhmissä ja RAI-palauteraportti iltapäivissä.
Laatuindikaattorit ja tavoitteet vammaisten asumisen palveluissa ajalla 2026–2027:
• RAI-kattavuus 100 %• Asiakkaan ilmaisemat palvelun tai hoidon tavoitteet %, 100 %• Osallisuus: asiakas on itse osallistunut arviointiin %, 100 % • Osallisuus: sosiaalinen osallistuminen (RISE 0-6), ka. seuranta• Puhetta tekevien ja korvaavien menetelmien käyttö %, seuranta• Henkilökohtaiseen turvallisuuden puute, %, seuranta
RAI-intrasivuilla on kuvattuna tarkemmat ohjeistukset laatuindikaattoreiden tavoitteisiin pääsemiseksi ja seurantaan.
Pikku-Karhussa ollaan ottamassa käyttöön RAI-CHYmDD-välinettä vuoden 2026 aikana. Koulutukset järjestetään palvelualueella kaikille työntekijöille, jotka käyttävät välinettä työssään.
Riskienhallinta tarkoittaa koordinoitua ja systemaattista toimintaa, jolla sosiaali-, terveys ja pelastustoimintaa johdetaan sekä ohjataan riskien osalta. Toimintaa vaarantavien ennakollinen riskien tunnistaminen päivittäisessä toiminnassa on omavalvontasuunnitelman ja omavalvonnan toimeenpanon keskeinen lähtökohta. Tunnistamalla mahdolliset riskit toimintaympäristössä ja toiminnassa, voidaan niitä ennaltaehkäistä sekä puuttua epäkohtiin suunnitelmallisesti.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista (Ohjeet löytyvät VAKEn intrasta tai internetsivuilta):
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma• Monimuotoisuusohjelma • Kulttuurihyvinvointisuunnitelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista: • Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 9-10/26• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: 4.8.2026, poistumisturvallisuusselvitys 17.4.2026/ Päivitetty poistumisturvallisuusselvitys lähetetty pääsuunnittelijalle allekirjoitettavaksi 7/26. • Palotarkastus 22.4.2026.• Palvelualueen valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: palvelualueelle laaditaan valmius- ja varautumissuunnitelma• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: Pikku Karhun perehdytysopas valmisteilla opinnäytetyönä. Vuorokohtaiset perehdytysohjeet tehty 8/26• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 13.4.2026 / Päivitys 9-10/26• Yksintyöskentelyohje, päivitysaika:28.8.2026• Uhka- ja väkivaltatilanteiden menettelytapaohje, päivitysaika:28.8.2026• Yötyöohje: 11.9.2026• Infektiotorjuntatoimien omavalvontalomake, lomake tarkastettu: selvityksessä
Pikku-Karhussa voimassa olevat ohjeet löytyvät yksikön Teams-kanavalta sekä yksikön toimistosta. Lääkehoitosuunnitelma on yksikön lääkehoitohuoneessa. Ohjeiden ja suunnitelmien päivittämisen yhteydessä työntekijöiltä pyydetään lukukuittaukset. Uusien työntekijöiden kanssa käydään keskeiset suunnitelmat ja ohjeet läpi.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi: Hyvinvointialueen jokaisella työntekijällä on vastuu huolehtia osaltaan siitä, että toimintaympäristö ja olosuhteet mahdollistavat turvallisen ja laadukkaan hoidon sekä työolosuhteet. Toimintaa uhkaavia riskejä on tunnistettu ja tunnistetaan ennakkoon, niiden vaikutuksia turvallisuuteen arvioidaan sekä laaditaan riskien ehkäisyyn tarvittavat toimintaohjeet sekä vaikuttamisen kanavat. Keskeiset riskit, niiden seuranta ja seurannan pohjalta tehtävät kehittämistoimenpiteet on kirjattu tarkemmin omavalvontasuunnitelman asiakohtiin kuten henkilöstö, lääkehoito, laitteet ja toimitilat.
Yksikön esihenkilö vastaa yksikön riskienhallinnan päivittämisestä yhdessä henkilöstön kanssa vuosittain. Riskien arviointi on jatkuva prosessi yksikön arjessa ja jokaisen työntekijän velvollisuus on tuoda havaitsemansa riskit esiin ja yhteisesti käsiteltäviksi. Yksikössä järjestetään kuukausittain turvallisuuskävely. Yksiköllä on myös käytettävissä työsuojeluvaltuutetun apu riskien arvioinnissa sekä työturvallisuuden kehittämisessä.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021) edellyttää varautumista häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin ennakkoon tehtävillä valmiussuunnitelmilla sekä muilla toimenpiteillä ja että varautumisessa varmistetaan palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen valmiussuunnitelman julkinen versio löytyy hyvinvointialueen internetsivuilta. Vammaispalvelujen palvelualueen valmiussuunnitelma laaditaan osaksi hyvinvointialueen valmiussuunnitelmaa. Vammaisten palvelualueen valmiussuunnitelma ei ole julkinen. Valmiussuunnitelma kuvaa miten organisaation kokonaisturvallisuus rakentuu ja miten häiriöihin varaudutaan normaali ja poikkeusoloissa.
Vastaava henkilö: vammaispalvelujen palvelualuejohtaja Kristina Nousiainen p. 040 4817851
Turvallisuuskävelyt pyritään toteuttamaan yksikössä kuukausittain. Turvallisuuskävelyn yhteydessä käydään läpi toimintamallit poikkeustilanteissa toimimiseen, kierretään ja tarkastetaan yksikön hätäpoistumisreitit ja kerrataan mihin tarvittaessa asiakkaat evakuoidaan. Turvallisuuskävelyn yhteydessä kerrattaan miten toimintaan tilanteessa, kun palohälytys laukeaa. Yksiköstä löytyy varusteet myös poikkeustilanteisiin mm. sähkökatkojen varalle (huomioliivit, ämpärit puhtaalle vedelle, paristoradio, taskulamppuja, varavirtalähteitä ja paristoja). Jokaisessa yksikössä on myös asiakastietojen hallintaa varten Apotin BCA-(jatkuvuus)työasema.
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä: Ilmoitusvelvollisuus ja epäkohtailmoituksen tekeminen käydään läpi henkilöstön kanssa osana perehdytystä. Pikku-Karhun yksikkökokouksissa käydään säännöllisesti läpi ilmoitusvelvollisuuteen liittyvät asiat ja muistutetaan henkilöstöä epäkohtailmoitusprosessiin liittyvistä käytännöistä.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:
• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle. • Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus hyvinvointialueen ohjeissa kuvatun prosessin mukaisesti. • Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Lupa ja valvontavirastolle. • Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet:
• Ilmoitusvelvollisuudet sosiaalihuollon tuen tarpeesta: tehdään lähete asiakasohjaukseen Apotin kautta. • Ilmoitusvelvollisuus iäkkään henkilön palveluntarpeesta: tehdään lähete asiakasohjaukseen Apotin kautta. • Ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä: tehdään ilmoitus Digi- ja väestötietovirastoon erillisellä lomakkeella.
Yksikkökokouksissa käydään säännöllisesti läpi, mitä tarkoitetaan epäkohdilla, minne ja miten epäkohdat ilmoitetaan ja miten epäkohtailmoitusprosessi etenee.
Henkilöstö ilmoittaa sovittujen käytäntöjen mukaisesti palveluyksikön esihenkilölle, jos hän tehtävissään havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakas-, potilas- tai työturvallisuudessa, palvelun laadussa tai muun lainvastaisuuden. Asumispalveluissa ilmoittaminen tehdään ensisijaisesti HaiPro- ja Spro-ilmoitusjärjestelmiä käyttäen. Työntekijät ilmoittavat havaitsemansa ja/tai asiakkaan/läheisen palautteeseen perustuen epäkohdat, vaaratapahtumat tai niiden uhat ilmoitusjärjestelmien kautta. Todetut vaaratapahtumat, havaitut epäkohdat ja läheltä piti – tilanteet käsitellään, kirjataan, analysoidaan ja tarvittavat toimenpiteet toteutetaan sekä raportoidaan HaiPro- järjestelmään.
Yksikön esihenkilö perehdyttää uudet työntekijät Valvontalain 29 § mukaiseen ilmoitusvelvollisuuteen ja opastaa HaiPro- ja Spro-järjestelmän käyttämiseen. Työntekijä ilmoittaa yksikön vastuuhenkilölle, mikäli hän havaitsee tai saa tietoonsa epäkohdan uhkia asiakkaan palvelun toteutumisessa. Keskeistä riskien ja epäkohtien tunnistamisessa on ennakoiva tunnistaminen ja havainnointi, jotta tarvittavia toimenpiteitä ehditään tehdä ennen ei-toivottujen tapahtumien toteutumista. Riskien hallinnassa keskeistä on työyksiköissä käytössä olevat prosessit, yhtenäiset toimintatavat ja kirjaamisen käytänteet.
Ilmoitukset riskien hallinnan järjestelmistä tulevat käsittelijöiden sähköpostiin. Yksikössä nämä viestit käsitellään päivittäin ja käsittelijä arvioi niiden kiireellisyyden. Mikäli tapahtuma vaatii toimenpiteitä, tulee se käsitellä heti. Yksikön esihenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan tai mahdollisen muun lainvastaisuuden korjaamiseksi. Kiireettömien ilmoituksen käsittely aloitetaan viikon kuluessa.
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta. Haipro ilmoitusten käsittelijän näkymään on lisätty Never Event –valikko. • Asiakkaat ja läheiset voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien, haittatapahtumien ja läheltä piti-tilanteiden käsittely yksikössä
Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään työyhteisössä esihenkilön toimesta, jonka tehtäviin kuuluu luoda toimintamallit vahingon läpikäymiseen. Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään aina yhdessä yksikön henkilöstön kanssa. Käsittelyssä kiinnitetään huomiota avoimeen, rakentavaan ja syyllistämättömään keskusteluun työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa asiakkaan läheisen kanssa. Asiakas- ja potilas vaaratapahtuman käsittelyssä huomioidaan, että se ei aiheuta vahinkoa pelkästään asiakkaalle, vaan myös tapahtumassa osallisena ollut työntekijä tarvitsee tukea. Työntekijälle ja työyhteisölle järjestetään tapahtuman mukaan heidän tarvitsemaansa tukea tilanteen käsittelyyn ja siitä oppimiseen.
Pikku-Karhussa vaara- ja haittatapahtumat sekä läheltä piti-tilanteet käydään läpi ja käsitellään henkilöstön kanssa mahdollisimman pian tapahtuman jälkeen sekä kootusti ilmoituksia käsitellään yksikkökokouksessa vähintään kerran kuukaudessa. Vaara- ja haittatapahtumien käsittelyssä keskeistä on käsittely oppimisen ja kehittämisen näkökulmasta, ilman syyllistämistä. Usein toistuvien tai vakavien vaaratapahtumien käsittelyn yhteydessä pohditaan uusia toimintatapoja, jotta vastaavilta poikkeamilta vältytään. Vakavat vaaratilanteet ohjataan esihenkilön käsiteltyä ne organisaatiossa eteenpäin tehtäväaluepäällikölle ja henkilöstöä koskevat vaara- ja läheltä piti-tilanteet (työturvallisuusilmoitukset) välittyvät sähköisesti työsuojeluun. Tarvittaessa henkilöstölle järjestetään asianmukainen tilanteen purkumahdollisuus, mikäli pelkkä työryhmän sisäinen keskustelun esihenkilön johdolla ei riitä. Purku mahdollisestaan mahdollisimman pian koetun tilanteen jälkeen. Yksiköt saavat tähän tukea työterveyshuollosta.
Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut Vakavien vaaratapahtumien tutkinta oppaan sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioille. Tätä opasta noudatetaan myös Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vakavien vaaratapahtumisen tunnistamisessa ja käsittelyssä.
Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä löytää konkreettisia keinoja puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena on oppia tapahtumasta, ei etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä. Vammaispalvelujen ja hyvinvointialueen tutkintaryhmän yhteyshenkilönä toimivat asiantuntija Helmi Kallio ja palvelualuejohtaja Kristina Nousiainen.
Vakavan vaaratapahtuman sattuessa tärkeintä on sujuva tiedonkulku. Vammaisten asumisen palveluissa on sovittu kriisiviestinnän periaatteet ja toimintatavat. Asumispalveluissa on sovittu toiminnan kannalta vakavat vaaratapahtumat, jotka ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle vakava@vakehyva.fi sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Tällaisia tapahtumia ovat asukkaan katoaminen tai vakava vaaratapahtuma, joka on uhannut asukkaan henkeä tai niiden uhat kuten tulipalot tai muut ulkoiset uhkat sekä kuuman linjan indikaattoreita (Never Event) kuvaavat tapahtumat. Nopea tiedon saaminen on tärkeää, jotta tapahtuman tutkinta saadaan aloitetta riittävän nopeasti. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä.
Vammaisten asumisen palveluihin päivitettiin palvelualuetasoinen kriisiviestinnän ohje joulukuussa 2025. Kriisiviestintäohjeissa kerrotaan henkilöstölle selvästi, kehen tulee ottaa yhteyttä. Kriisiviestintä ohje on päivitetty 6/2026 henkilötiedoilla. Osana, vähintään vuosittain tapahtuvaa riskien arviointia, käydään läpi mahdolliset vakavat vaaratapahtumat.
Palveluyksikön keskeisten riskien tunnistamisessa hyödynnetään vuosittain tehtävää työturvallisuusriskien arviointia sekä omavalvonnan havainnoista saatavaa tietoa. Asiakaspalautteet, työntekijöiden ja asiakkaiden/läheisten tekemät vaaratapahtumailmoitukset, vakavat vaaratapahtumat ja muistutukset sekä kantelut antavat arvokasta tietoa työyksikön mahdollisista keskeisistä riskeistä, joihin voidaan kehittää suojaavia toimenpiteitä.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):
1. Jatkuva valppaana olo2. Ihmissuhdekuormitus3. Yksintyöskentely4. Työnopastus ja perehdyttäminen5. Työnjako ja tehtävänkuva sekä vastuut6. Väkivallan uhka
Pikku Karhu avaamiseen on panostettu ja johtamisrakenteita on kehitetty. Näiden toimien avulla yksikön keskeisiä riskejä pyritään vähentämään sekä toimintaa tukemaan on laadittuna palvelualueelle keskeisiä toimintaohjeita kuten uhka- ja väkivaltatilanteiden menettelytapaohje ja esimerkiksi yksintyöskentelyn- ja yövuoro-ohje. Yhteistyössä henkilöstön, esihenkilön ja opinnäytetyöntekijän kanssa valmistellaan Pikku Karhun perehdyttämisopas. Organisaatiossa on tarjolla koulutusta muun muassa haasteellisiin asiakastilanteisiin (esim. AVEKKI) sekä erilaisia autismikoulutuksia. Palvelualueen koulutussuunnitelmassa pyritään myös mahdollistamaan lasten kanssa työskenteleville kohdennettu AVEKKI-koulutus. Riskien arviointia tehdään toiminnan uudelleen avaamisen yhteydessä tiheästi ja mahdollisiin haasteisiin pyritään puuttumaan nopeasti.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:
Asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvia keskeisiä riskejä ovat lääkehoidon haittatapahtumat. Lääkehoitoon liittyvät poikkeamat ovat liittyneet epäselvyyksiin lääkehoidon toteutuksessa. Yksikköön ollaan päivittämässä uutta lääkehoitosuunnitelmaa ja yksikön työntekijöiden lääkehoidon osaamista on vahvistettu yhteistyössä alueellisen sairaanhoitajan kanssa. Yksikössä järjestettiin keväällä kohdennettu Apotti-ohjaus, jossa käytiin läpi Apotin lääkitystyökalut.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:
SOL-siivouspalveluiden laatukierros kuukausittain.
Vammaispalveluissa seurataan osana johtamisjärjestelmää muun muassa seuraavia riskientunnistamisen lähteitä:
- Vaaratapahtumien määrä ja tapahtumatyyppi- Ilmoituksiin reagointiaika- Kehittämistoimenpiteet- Vakavat vaaratapahtumat- Muistutusten ja kanteluiden määrä- Työtapaturmailmoitusten määrä- Riskienarvioinnista saatu tieto
Saadun tiedon pohjalta on luotu rakenteita, joiden avulla varmistetaan toiminnan turvallisuus aina kaikissa yksiköissä, vaikka havainto olisi tullut vain yhdestä kohteesta. Havainnot ja erityisesti niiden pohjalta tehdyt korjaavat toimenpiteet jaetaan osana laajennettua johtoryhmää.
Henkilöstön määrä ja rakenne: Henkilöstön määrää ja rakennetta säätelee palveluntuottajan toimilupa, vammaispalvelulaki ja palvelukuvaus sekä henkilöstön kelpoisuutta ja toimintaa ohjaava sosiaalihuoltolaki. Palveluntuottajalla tulee olla asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun.
Yksikön henkilöstörakenne:
• Asumisohjaaja 1• Alueellinen sairaanhoitaja 0,3 • Ohjaaja (lähihoitaja) 10• Esihenkilö 1
Sijaisten käytön periaatteet: Henkilöstövoimavarojen riittävyys varmistetaan ensisijaisesti palveluyksikön riittävällä henkilöstöresurssilla, asiakastarpeiden mukaisella työvuorosuunnittelulla, henkilöstön liikkumisella yksiköiden välillä sekä tarvittaessa sijaisia käyttämällä. Henkilöstövoimavarojen riittävyyttä seurataan päivittäin työvuorosuunnittelujärjestelmässä olevalla mitoituslaskurilla.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen resurssipalvelut tukevat vammaisten asumisen yksiköitä sekä äkillisissä että pidempiaikaisissa sijaistarpeissa. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan resurssipalvelujen varahenkilöstön tai resurssipalveluiden kautta hankittavan vuokrahenkilöstön avulla. Pidempiaikaisiin sijaisuuksiin pyritään ensisijaisesti palkkaamaan määräaikaisesti yksikköön työntekijä. Toiminnan esihenkilö vastaa henkilöstön riittävyydestä ja rekrytoinnista.
Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä: Alle 14 vrk sijaisuudet tilataan aina VAKEn resurssipalvelujen kautta. Sijaisuuksiin hankintaan vuokratyöntekijä, asiakastarpeisiin perustuen. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen ensisijaisena kumppanina henkilöstövuokrauksessa toimii Seure. Hyvinvointialueella on käytössä myös lähihoitajia ja sairaanhoitajia koskeva henkilöstövuokrauksen puitesopimus, joiden molemmissa kategorioissa on valittuna kolme eri henkilöstöpalveluntuottajaa. VAKEn resurssipalvelut vastaa myös puitesopimuksen kautta tilattavasta vuokrahenkilöstöstä.
Rekrytointi: Esihenkilö vastaa rekrytointiprosessista sen valmistelusta aina päättämiseen asti. Rekrytointi valmistellaan ja suunnitellaan hyvin, jotta rekrytointi sujuu asianmukaisesti ja siitä syntyy myös työnhakijoille hyvä kokemus. Rekrytointitiimi tukee rekrytointiprosessin läpiviennissä tarvittavissa vaiheissa. Jo hakemuksen suunnitteluvaiheessa monimuotoisuus huomioidaan ja kannustetaan eri taustaisia ja osaajia hakemaan avoimia tehtäviä. Rekrytointiprosessin eri vaiheista löytyy kuvaukset ja ohjeet VAKEn intrasivuilta, jossa ne ovat esihenkilöiden saatavilla. Pääsääntöisesti tehtävien täytössä noudatetaan julkista hakumenettelyä.
Esihenkilö vastaa siitä, että rekrytointi tehdään oikeilla tiedoilla ja hakee tarpeen mukaisesti täyttöluvan. Rekrytoinnin valmistelun jälkeen esihenkilö suunnittelee rekrytoinnin aikataulun huomioiden haastatteluihin kuluvan ajan. Hakuaika tehtäviin on vähintään 14 vuorokautta. Rekrytointisuunnitelma luodaan LAURA-rekrytointijärjestelmässä, jonka lomakkeelle esihenkilö kirjaa tarvittavat rekrytoinnin tiedot. Rekrytointipalvelut julkaisevat työpaikkailmoituksen vastuuhenkilön täyttämän lomakkeen tietojen perusteella. Työpaikkailmoitukset julkaistaan automaattisesti VAKEn nettisivuille sekä tietyillä julkaisukanavilla (Työmarkkinatori, Laura.fi, Duunitori).
Hakemukset käsitellään arvioiden työntekijän kelpoisuus ja hakijoiden ansioita vertaillaan työhakemusten perusteella LAURA-rekrytointijärjestelmässä. Erityistä huomiota kiinnitetään yhdenvertaisuuteen ja syrjimättömyyteen, ja hakijoita arvioidaan heidän pätevyytensä ja ansioidensa perusteella ilman ennakkoluuloja. Haastatteluun valitaan kelpoisuusehdot täyttävien hakijoiden joukosta yhteneväisillä kriteereillä sopiva määrä potentiaalisia hakijoita.
Haastattelujen ja kokonaisarvioinnin perusteella valitaan tehtävään sopivin hakija. Päätöksen rekrytoinnista tekee yksiköiden esihenkilöiden osalta tehtäväaluepäällikkö ja yksikön työntekijöiden osalta yksikön esihenkilö. Vastuuhenkilöiden valinnasta tehdään viranhaltijapäätös. Esihenkilö /tehtäväaluepäällikkö tiedottaa valituksi tulleelle hakijalle sekä valitsematta jääneille rekrytoinnin päättymisestä. Esihenkilö/tehtäväaluepäällikkö tekee valitun henkilön kanssa työsopimuksen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen, luottotietojen tarkastaminen sekä rikostaustan selvittäminen lasten, iäkkäiden ja vammaisten henkilöiden kanssa työskenteleviltä: Palkattaessa työntekijöitä otetaan huomioon erityisesti henkilöiden soveltuvuus ja luotettavuus. Rekrytoiva esihenkilö tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (JulkiTerhikki/JulkiSuosikki). Tarkastettu ammattihenkilön rekisteröintinumero kirjataan työsopimukseen. Mikäli henkilön oikeuksia toimia sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilönä on rajoitettu, rajoituksen sisällöstä tulee tiedustella Ammattioikeuksien asiakaspalvelu, numerosta 0295 256 932 tai ammattioikeudet@lvv.fi
Rekrytoinnin yhteydessä tarkastetaan vammaisten asumispalveluihin työhön otettavan henkilöstön luottotiedot. Rekrytoivan esihenkilön tulee ilmoittaa henkilölle etukäteen tieto luottotietojen selvittämisestä ja selvityksessä saaduista tiedoista ennen kuin niitä käytetään henkilöä koskevassa päätöksenteossa. Lisäksi henkilölle tulee ilmoittaa mistä luottotietorekisteristä tieto on hankittu. Rekrytointi tapahtuu kokonaisharkintaa käyttäen, jolloin rekrytointiyksikkö avustaa esihenkilöä luottotietojen merkityksen arvioinnissa kussakin yksittäistapauksessa.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta velvoittaa työnantajaa selvittämään rikostaustan iäkkäiden ja vammaisten kanssa työskenteleviltä henkilöiltä. Sääntelyllä pyritään ehkäisemään iäkkäiden ja vammaisten kokemia väärinkäytöksiä. Rikosrekisteritausta selvitetään vähintään kolme kuukautta kestäviin palvelussuhteisiin tulevilta. Toimen/viran hakuilmoituksessa on mainittava siitä, että tehtävään valittavan henkilön on esitettävä nähtäväksi rikosrekisterilain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettu rikosrekisteriote. Asia tuodaan esiin myös haastattelussa. Rikosrekisteriotteen pyytäminen on mahdollista myös kolmea kuukautta lyhyemmissä tehtävissä, mutta otetta ei lain mukaan ole pakko pyytää.
Esihenkilö pyytää rikosrekisteriotteen nähtäväksi, kun henkilö valitaan työ- tai virkasuhteeseen, joka kestää yhden vuoden aikana vähintään kolme kuukautta ja johon sisältyy pysyväisluontoisesti tai olennaisesti ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden tai vammaisten henkilöiden avustamista, tukemista, hoitoa tai muuta huolenpitoa tai muuta työskentelyä henkilökohtaisessa vuorovaikutuksessa iäkkään tai vammaisen henkilön kanssa. Rikosrekisteriote ei saa olla yli kuusi (6) kuukautta vanhempi. Työsopimusta ei saa tehdä ennen kuin rikosrekisteriote on esitetty. Rikosrekisteriotteen esittämisestä ja siitä ilmenevien tietojen käsittelystä löytyy ohje VAKEn Intrassa Meillä työssä -käsikirjasta.
Tartuntalain 48 § mukainen suojan arviointi ja 55 § mukaiset selvitykset: Tartuntatautilain 48 § perusteella työnantajan on varmistuttava, että vakaville tartuntataudeille alttiita potilaita ja asiakkaita kohtaa vain riittävän kattavasti rokotettu henkilökunta. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antamaa suojaa influenssaa vastaan. Kaikilta asiakas- ja potilastyötä tekeviltä työntekijöiltä vaaditaan selvitys hengityselinten tuberkuloosista (tartuntatautilaki § 55) ja rokotustilanteesta.
Esihenkilö huolehtii rekrytointivaiheessa, että jokainen työntekijä täyttää selvityksen työntekijän tuberkuloosi- ja rokotustilanteen suhteen ja toimittaa selvityslomakkeen työterveyshuoltoon. Työterveyshuolto tarkistaa rokotussuojan alkutarkastuksen yhteydessä, mikäli alkutarkastus tehdään. Alkutarkastus tehdään, kun tarkastukseen on lakisääteinen peruste. Työterveyshuolto huolehtii rokotusten tehostamisesta ja tarvittaessa täydentää puuttuvan rokotussuojan myös työsuhteen aikana.
Yksikön esihenkilö varmistaa rekrytoinnissa, että työntekijä on saanut tarvittavat ohjeistukset dokumenttien toimittamiseksi ja toimittaa työterveyshuollolle kaikki tarvittavat selvitykset, jotka liittyvät tartuntataudeista aiheutuviin riskeihin (esim.rokotustodistukset). Esihenkilö huolehtii, että työntekijä on toimittanut selvitykset työterveyshuoltoon ennen työn aloittamista tai heti työsuhteen alussa. Mikäli työntekijällä on epäselvyyksiä siitä, mitä selvityksiä tarvitaan, esihenkilö voi ohjata hänet työterveyshuoltoon. VAKEssa toimintaohjeet yhteistyöhön työterveyshuollon kanssa löytyvät myös Intrasta kaikille työntekijöille.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Terveydenhuollon ammattien harjoittamisen vaatimuksista säädetään terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994). Sosiaalihuollon ammattien harjoittamisesta säädetään laissa sosiaalihuollon ammattihenkilöistä (817/2015). Rekrytoinnissa varmistetaan, että palkattavalla henkilöstöllä on riittävästi tietoa ja osaamista vammaisten tai kehitysvammaisten asiakkaiden kanssa toimimisesta. Yksiköihin rekrytoidaan henkilöstöä, joka soveltuu vammaispalveluiden asiakkaiden ohjaus- ja hoitotyöhön. Monimuotoinen henkilöstö tukee monimuotoisten asiakkaiden tarpeita, sillä erilaiset taustat ja osaamiset mahdollistavat paremman ymmärryksen ja joustavuuden asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamisessa.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä tulee lisäksi olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla Riittävä kielitaito sosiaali- ja terveysalalla - Lupa- ja valvontavirasto.
Henkilöstön perehdytys: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita, pitkäaikaisia sijaisia ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Jokaiselle uudelle työntekijälle nimetään perehdyttäjä. Lyhytaikaisten sijaisten kohdalla perehdytys tapahtuu kokeneemman hoitajan työparina työn ohella.
Perehdyttäminen on uuden työntekijän opastamista työhön, työyhteisöön ja työympäristöön. Perehdytys on kokonaisvaltainen prosessi. Perehdyttämisen tueksi käytetään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen yhteistä perehdyttämissuunnitelman pohjaa, jota on täydennetty tehtävän mukaisesti. Toimintayksikkökohtaisella perehdytysohjelmalla varmistetaan, että työntekijä hallitsee työtehtävän, käytettävät koneet ja työvälineet sekä osaa toimia myös häiriö- ja poikkeustilanteissa. Perehdyttämisen ja työnopastuksen tueksi on hyvä olla kirjallinen suunnitelma, jolla seurataan opastuksen etenemistä ja varmistetaan työntekijän osaaminen. Työnopastukseen kuuluu myös työpaikan toimintamalleihin tutustuminen. Näitä ovat esimerkiksi yksintyöskentelyyn ja väkivallan uhkaan liittyvät toimintaohjeet.
Esihenkilö vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä yhdessä työyhteisön muiden jäsenten kanssa. Esihenkilö huolehtii myös työtilojen, tarvittavien työvälineiden, sähköisten käyttäjätunnusten sekä kaiken tarpeellisen välineistön järjestämisestä. Uutta työntekijää kannustetaan olemaan myös itse aktiivinen kyselijä ja tiedonhakija, sillä oma aktiivisuus edistää perehtymistä.
Henkilöstön perehdytyksen tueksi löytyy koottuna materiaalia VAKEn Intranetistä sekä yksikön Teams-kanavista. Meillä töissä -käsikirja on VAKEn Intranetistä löytyvä sivusto, josta löytyy ohjeita lähijohtajille sekä työntekijöille työhön ja työsuhteeseen liittyvistä asioista. Työn tueksi Intra-sivustolta löytyy tukipalveluiden ohjeita perehdytyksen tueksi. Lisäksi Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialla on omat Intra-sivut, jonne viedään toimialan ja palvelualueiden ohjeita. Prosessien kuvaamiseksi on otettu keväällä 2024 käyttöön IMS-järjestelmä, jonne tullaan kuvaamaan prosesseja.
Yksikön uudelle työntekijälle nimetään vastuuperehdyttäjä(t) ja perehdytysvuorot. Perehdyttämisen tukena käytetään hyvinvointialueen yhtenäistä perehdytyslomaketta sekä palvelualueen yhteistä perehdytysmateriaalia, jossa kerrotaan yleisesti vammaispalveluista. Yksikköön laaditaan syksyn aikana yksikkökohtainen perehdytysmateriaali/ perhehdytysopas. Toimintaohjeita ja tukea työhön on saatavilla myös sähköisesti organisaation Intrasta. Esihenkilö seuraa ja huolehtii henkilöstön ammatillisen täydennyskoulutusvelvoitteen täyttymisestä vuosittain.
Yksikköön sijaiset tulevat pääosin resurssikeskuksen tai Seuren kautta, erittäin satunnaisesti muiden puitesopimusfirmojen kautta. Sijaiselle annetaan vuoron alussa omista asiakkaista perehdytys ja kerrotaan yksikön toimintatavoista sekä työvuoroon kuuluvista tehtävistä.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Sosiaali- ja terveysministeriön asetus sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutuksista edellyttää, että henkilöstön ammattitaitoa ja osaamista ylläpitävällä ja kehittävällä täydennyskoulutuksella edistetään henkilöstön jatkuvaa ammatillista kehittymistä ja turvataan asiakas- ja potilasturvalliset sekä vaikuttavat, väestön terveyttä ja hyvinvointia edistävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
VAKEn vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialalla laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma, jonka toteutumista seurataan osana toimialan, palvelualueiden, tehtäväalueiden ja yksiköiden johtamista. Henkilöstön koulutustarpeita kartoitetaan vuosittain osaamiskartoitus -lomakkeella kehityskeskustelujen yhteydessä ja saatua tietoa hyödynnetään koulutussuunnitelman laatimisessa. Myös laadun seurannan kautta kertynyt tieto ohjaa koulutustarpeiden määrittelyssä.
Henkilöstölle järjestetään säännöllisiä koulutuksia koulutussuunnitelman mukaisesti. Osaamisen kehittämisessä kouluttautumisen keinoin hyödynnettävissä ovat hyvinvointialueen oma sisäinen koulutustarjonta sekä ulkoinen koulutustarjonta. Sisäistä koulutusta ovat sekä hyvinvointialueen kaikille yhteinen henkilöstökoulutus (yhteinen koulutustarjonta) että toimialojen omat koulutukset (toimialakohtainen koulutustarjonta). Lisäksi hyödynnettävissä ovat ulkoisten koulutustarjoajien järjestämät koulutukset.
Vammais- ja vanhuspalveluissa työskenteleville järjestetään säännöllisenä opetushoitajien koordinoimat sisäiset keskiviikkokoulutukset, joiden aiheet vaihtelevat ja joiden sisältö suunnitellaan toimialan tarpeiden näkökulmasta. Opetushoitajat toimivat henkilöstön osaamisen kehittämisen tukena. Tarpeen mukaan järjestetään kohdennetumpaa koulutusta työntekijöiden/toimintayksiköiden tarpeiden mukaisesti. Sisäisiin koulutuksiin ilmoittaudutaan LOKI-järjestelmässä. Hyvinvointialueella on käytössä verkko-oppimisympäristö Noheva, johon kehitetään sisältöä työntekijöiden osaamisen vahvistamiseksi.
Esihenkilö seuraa täydennyskoulutuksen toteutumista työntekijäkohtaisesti muun muassa vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Työntekijöiden kanssa tehdään kehityskeskustelussa myös henkilökohtaista koulutussuunnitelmaa työntekijän keskeisten toiveiden ja ammatillisen kehittymisen näkökulmasta. Työsuhteen alkaessa työntekijät suorittavat Apotti-koulutuksen sekä tarvittavat RAI-koulutukset mahdollisimman pian. Alkusammutuskoulutuksia järjestetään yksiköissä palvelualueella säännöllisesti ja yksiköt voivat sopia ne palolaitoksen kanssa. Keskiviikkokoulutukset toteutuvat vaihtuvilla aiheilla ja näistä on saatavilla myös tallenteet.
Opiskelijat työryhmän jäseninä: Opiskelijoiden osalta esihenkilön on arvioitava tapauskohtaisesti opiskelijan valmiudet ja se, millaisten tehtävien hoitamiseen hänellä on riittävät edellytykset. Myös opiskelijan kohdalla varmistetaan kielellinen valmius tehtävässä toimimiseen. Esihenkilön on määriteltävä riittävän tarkasti opiskelijan tehtävät, vastuu, toiminnan rajat ja muut velvoitteet. Lisäksi on varmistettava, että opinnot on suoritettu hyväksytysti. Opiskelijalle tulee aina olla nimettynä ohjaaja.
Opiskelijoilta kerätään säännöllistä palautetta. Opiskelijapalautteesta saatujen tulosten avulla kehitetään oppimisympäristöjämme ja niissä toteutettavaa opiskelijaohjausta. Lisäksi vastauksia tullaan käyttämään kansallisessa vertaisarvioinnissa hyvinvointialueiden kesken.
Opiskelijoille nimetään työpaikkaohjaaja, jonka kanssa he työskentelevät samoissa vuoroissa. Työpaikkaohjaajat vastaavat opiskelijan ohjaamisesta ja perehdytyksestä. Jakson päättyessä opiskelijat ohjataan täyttämään sähköinen palautekysely.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Henkilöstöltä kerätään säännöllisesti palautetta eri menetelmien avulla. Johtamisessa panostetaan välittömään vuoropuheluun ja ilmapiiriin, jolloin henkilöstö voi tuoda kehittämisehdotukset sekä onnistumiset esiin matalalla kynnyksellä. Riskienhallinnan osiossa kuvatut ilmoituskanavat ovat yksi henkilöstön palautteen antamisen menetelmä.
Henkilöstölle pidetään säännöllisesti vuosittain kehityskeskustelut, joissa henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön ja kehittymiseen. Palautetta kerätään systemaattisesti myös esimerkiksi henkilöstöinfoista kerättävällä palautekyselyllä. VAKE-Pulssi-kysely toteutetaan säännöllisesti. Pulssikyselyssä on seitsemän kysymystä työhyvinvointiin ja työn sujuvuuteen liittyen. Kyselyn vastaukset kertovat henkilöstön työn sujuvuudesta ja henkilöstökokemuksesta. VAKE-Pulssin kautta saadaan henkilöstön ääni kuuluviin ja jatkuvaa tietoa siitä, miten henkilöstö voi ja miten työn tekemisen edellytykset toteutuvat.
VAKE-Pulssin vastauksien ja vastaajien kommenttien perusteella kertyvän datan reaaliaikainen ja älykäs analyysi auttaa tiimejä, lähijohtajia ja johtoa ymmärtämään paremmin organisaatiotaan ja kehittämään oikeita asioita hyvinvointia ja työn tekemisen edellytyksiä tukevaksi. VAKE-Pulssi on keskeinen työkalu työpaikan kehittämisessä. Tuloksia hyödynnetään toimialojen johtoryhmissä sekä muilla kehittämiseen ja päätöksentekoon liittyvillä foorumeilla. Myös tiimeiltä odotetaan tulosten käsittelyä ja toimintatapojen kehittämistä tulosten pohjalta. Vastuuhenkilöt saavat ohjeita ja vinkkejä tulosten käsittelyyn ja kehitystoimenpiteiden asettamiseen.
Henkilöstöä kannustetaan antamaan palautetta säännöllisesti ja avoimesti toiminnan kehittämiseksi. Pulssi-kyselyyn työntekijöitä kannustetaan vastaamaan ja vastaaminen mahdollistetaan työaikana. Kyselyn vastaukset käydään yhdessä läpi yksikkökokouksissa ja toimintatapojen kehittämisestä sovitaan yhteisesti.
Henkilöstön osaamien ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen:
Esihenkilö vastaa osaamisen johtamisesta ja henkilöstä kannustetaan tuomaan mahdollisia epäkohtia sekä osaamiseen liittyviä tekijöitä esille. Osaamisen vahvistamiseen saa tukea esihenkilöltä ja esimerkiksi kehityskeskustelussa laaditaan suunnitelmaa osaamisen tueksi ja ammatillisen kehittymisen vahvistamiseksi. Esihenkilö seuraa ja on läsnä työyhteisön arjessa ja toiminnassa ja puuttuu havaittuihin epäkohtiin herkästi mm epäasiallinen käytös työpaikalla. Epäkohtiin puuttuminen ja niiden esille tuominen on koko työyhteisön vastuulla. Pikku-Karhussa luodaan yhdessä henkilöstön kanssa työyhteisön pelisäännöt/työvuorokohtaiset tehtävät, toimintamallit ja viestintä sekä kokouskäytänteet. Työyhteisön pelisäännöt ja työvuorokohtaiset tehtävät ovat nähtävillä kaikille työntekijöille. Henkilöstö on tietoinen siitä, että työskentelyn asianmukaisuuden ja toimintatapojen vastaiseen toimintaan puututaan työnjohdollisin keinoin. Mikäli epäkohtia havaitaan, puututaan tilanteeseen organisaation ohjeiden mukaisesti, tarvittaessa konsultoiden HR-asiantuntijaa.
Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset: Vammaisten asumisyksiköissä tulee olla asiakkaiden tarpeisiin nähden riittävä henkilöstö suhteessa tuotettavaan palveluun. Asumisyksiköissä mitoitusvaateissa tulee noudattaa aina korkeamman palvelutarpeen vaativaa mitoitusta. Asumisyksiköiden henkilöstöllä on oltava tehtävien hoitamisen edellyttämä ammattitaito ja monipuolinen osaaminen, sekä tietoa asiakkaiden toimintakyvystä ja toimintakykyä ylläpitävistä työtavoista. Asumisyksiköissä henkilöstöresurssin suunnittelussa huomioidaan asiakkaiden koulu-, opiskelu-, työ- ja päivätoiminta, jotta henkilöstöresurssit kohdentuvat mahdollisimman paljon asiakkaiden todelliseen tukeen, ohjaukseen sekä apuun. Henkilöstöresurssien suunnittelussa on varauduttava myös tilanteisiin, jossa asiakkaan palvelutarve tilapäisesti tai pidempiaikaisesi lisääntyy. Vammaisten asumisyksiköissä henkilöstömitoitukseen lasketaan työsuhteessa olevat, Lupa- ja valvontaviranomaisen ylläpitämässä sosiaali- ja/tai terveydenhuolloin ammattirekisterissä oleva koulutettu henkilöstö. Työntekijät otetaan huomioon henkilöstömitoituksessa siltä osin, kun he tekevät välitöntä, asiakkaan kanssa tehtävää asiakastyötä.
Vastuuhenkilö arvioi henkilöstövoimavarojen riittävyyttä asiakkaiden palvelun ja tuen tarpeisiin perustuen. Henkilöstöä voidaan palkata tilapäisesti lisää, mikäli asiakastilanne tai asiakasturvallisuus sitä edellyttää. Näitä tilanteita voi olla esimerkiksi saattohoito- ja infektiotilanteiden yhteydessä tai asukkaiden haastavan käytöksen yhteydessä.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:
Esihenkilö vastaa henkilöstön työvuorosuunnittelusta. Henkilöstömitoitus suunnitellaan vastaamaan yksikön asiakasmäärää ja asiakkaiden tarpeita. Henkilöstöresurssia seurataan Titania-työvuorojärjestelmän avulla. 11/2026 siirrytään Oma Työ järjestelmään. Yksikkö tekee tiivistä yhteistyötä resurssipalveluiden kanssa.
Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:
Mikäli suunniteltu henkilöstömäärä on alittumassa, yksiköstä ollaan yhteydessä resurssikeskukseen. Haasteellisessa henkilöstötilanteessa yksiköt vammaisten asumispalveluissa tekevät myös tiivistä yhteistyötä. Keskeistä haasteellisissa henkilöstötilanteissa on tilanteen ja tarpeen selvittäminen, henkilöstön liikuttelu ensisijaisesti lähialueen yksiköistä ja tämän jälkeen tehtäväalueen kokonaisuuden sisällä. Mikäli varahenkilöä ei saada vuoroon, resurssikeskus tarjoaa vuoron Seureen. Tarvittaessa puutosvuoro voidaan ohjata puitesopimuskumppaneille. Oman henkilöstön ylitöitä käytetään vain, jos edellä mainituista ei löydy ratkaisua.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelma ohjaa yhtenäisesti ja hallitusti toteutettavaan lääkehoitoon. Hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman ohella vammaisten asumispalveluissa on laadittuna yksikkökohtaiset lääkehoitosuunnitelmat, joissa on lääkehoitotoiminnan kannalta olennaisia tarkennuksia ja lisäohjeita. Nämä lisäohjeet eivät voi kumota hyvinvointialueen lääkehoitosuunnitelman yhteisiä ohjeita. Tässä kappaleessa tarkoitetaan palveluyksikön omaa lääkehoitosuunnitelmaa.
Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö: Yksikön esihenkilön tehtävänä on seurata ja arvioida turvallisen lääkehoidon toteutumista omassa yksikössään. Esihenkilö vastaa, että yksikössä on ajantasainen lääkehoitosuunnitelma, joka on linjassa organisaation lääkehoitosuunnitelman kanssa. Esihenkilö huolehtii siitä, että lääkehoitosuunnitelmaa noudatetaan. Lääkehoitosuunnitelma päivitetään aina tarpeen vaatiessa, kuitenkin vähintään vuosittain. Esihenkilö kokoaa tarvittaessa yksikön lääkehoitosuunnitelman laatimista ja päivittämistä varten moniammatillisen työryhmän.
Yksikön lääkehoidosta vastaavat henkilöt:Nina Lindblom, esihenkilöMatilda Kunttu, alueellinen sairaanhoitaja ( 0403048250)
Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja: Yksikön lääkehoitosuunnitelman hyväksyy ja lääkehoitoluvat myöntää yksikön lääkehoidon toiminnasta vastaava ylilääkäri tai hänen valtuuttamansa lääkäri. Vammaisten asumispalveluissa lääkehoitosuunnitelman ja lääkehoitolupien hyväksyjä on hallintoylilääkäri Annariina Jyvälahti.
Sosiaalihuollon palveluasumisen yksikössä (toimintayksikössä) käytössä olevan rajatun lääkevaraston rekisteröintipäivämäärä ja vastuuhenkilön nimi: Vammaispalvelujen palvelualueen yksiköissä ei ole tällä hetkellä käytössä rajattua lääkevarastoa.
Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: Sosiaali- ja terveydenhuollossa käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden tulee olla turvallisia niin asiakkaille kuin henkilöstölle. Laissa lääkinnällisistä laitteista (719/2021) on säädetty laitteiden ja tarvikkeiden turvallisesta käytöstä sekä vastuista ja velvoitteissa. Laki sisältää velvoitteita ja vastuita ammattimaiselle käyttäjälle, kuten hyvinvointialueen toimintayksiköille ja näiden yksittäisille työntekijöille. Lain vaatimukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen tärkeään osa-alueeseen: yleisiin vaatimuksiin, velvollisuuteen ilmoittaa vaaratapahtumista ja velvollisuuteen ylläpitää lääkintälaitteiden seurantajärjestelmää. Yleiset vaatimukset sisältävät velvollisuuksia liittyen lääkintälaitteisiin perehtymiseen ja kouluttautumiseen, laitteiden hankintaan sekä käyttöön ja huoltoon. Lain yleisten vaatimusten yksityiskohtaisesta toteuttamisesta on laadittu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella Laitevastaavan käsikirja, jossa kuvataan tarkemmin lain velvoittama vastuuhenkilö ja yleiset vaatimukset.
Lääkinnällisten laitteiden ammattimaisen käytön vastuuhenkilönä toimii hyvinvointialueella konsernipalvelujen toimialan laatu ja valvonta -tehtäväalueen laadunvalvonnan erityisasiantuntija. Yksilön esihenkilö vastaa yksikön lääkintälaitteista ja varmistaa, että yksikössä on nimetty laitevastaava. Jokainen työntekijä vastaa osaltaan laiteturvallisuuden toteutumisesta ja siitä, että laitteiden käyttö on asianmukaista ja ilmoittaa välittömästi viallisista laitteista. Laitteen käyttäjällä on velvollisuus perehtyä laitteen oikeaan käyttöön. Yksiköissä on nimetyt laitevastaavat, joiden tehtäviin kuuluu perehtyä eri laitteisiin ja perehdyttää muuta henkilöstöä laitteiden käyttämiseen. Lisäksi kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat. Vammaisten asumisen yksiköissä lääkintälaitevastaavina toimivat yksiköiden lähijohtajat.
Hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuuden ohjausryhmä toimii laiteturvallisuusasioissa ohjausryhmänä ja se on myös nimennyt lääkintälaitetyöryhmän, joka kokoontuu säännöllisesti lääkintälaiteasioiden edistämiseen liittyen. Laitekäsikirjan ohjeen mukaisesti kaikkien laitteiden parissa työskentelevien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tulee suorittaa Duodecim Oppiportin Laiteturvallisuus -verkkokurssi 5 vuoden välein. Laitevastaavan tulee suorittaa lisäksi Duodecim Oppiportin Laitehallinnan perusteet verkkokoulutus.
Hoiva-asumisen palvelualueella on laadittu kuvaus lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisen prosessista. Lähtökohtana on, että yksikön laiterekisteri ja laitteiden huollot ovat ajan tasalla, vastuu näitä on yksikön esihenkilöllä ja laitevastaavalla. Hoiva-asumisen palvelualueella on tehty syksyllä 2025 laiteryhmäkohtaisesti ja moniammatillisesti yhteiskäyttöisten lääkinnällisten laitteiden käyttöön liittyvä riskin arviointi, jonka mukaisesti laaditaan palvelualueelle yhtenäinen laiteosaamisen varmistamisen ja dokumentoinnin tapa. Arvio laitteen käyttöön liittyvästä riskistä ja suunnitelma osaamisen varmistamisesta laitekohtaisesti tehdään uudelleen tarvittaessa tai otettaessa käyttöön uusia lääkinnällisiä laitteita palveluissa. Hoiva-asumisen palvelualueelta lääkinnällisten laitteiden osaamisen varmistamisen prosessi tullaan laajentamaan myös vammaisten asumisen tehtäväalueelle vuoden 2026 aikana.
Ammattilaisella on velvollisuus ilmoittaa lääkintälaitteisiin liittyvistä vaaratapahtumista, jotka ovat johtaneet tai olisivat voineet johtaa potilaan, laitteen käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen. Ilmoitus on tehtävä myös silloin, kun laitteen tai tarvikkeen osuus tapahtumaan on epäselvä. Ilmoitus tulee tehdä Fimeaan ja lääkintälaitteen valmistajalle. Lisäksi vaaratapahtumasta/läheltä piti-tilanteesta tehdään aina vaaratapahtumailmoitus HaiPro -järjestelmässä. Ilmoitukset tehdään Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Laitevastaavan käsikirjan ohjeen mukaisesti. Vaaratapahtumia seurataan ja niihin liittyviä mahdollisia trendejä käsitellään lääkintälaitetyöryhmässä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköllä tulee olla käytössä lääkintälaitteiden seurantajärjestelmä, johon lääkintälaitteet on kirjattu ja jonka avulla voidaan seurata esimerkiksi laitteiden huoltoja ja niihin liittyviä vaaratapahtumia. VAKElla käytössä on kaksi lääkintälaiterekisteriä. HUS-lääkintätekniikan Medusa-rekisteriin on syötetty Vantaan yksiköiden käytössä olevat laitteet, ja Keravan yksiköiden osalta lääkintälaitteet ovat Spotilla järjestelmässä. Lääkintälaiterekisterissä on mm. merkinnät laitteen käyttöönotosta, huolloista ja kalibroinneista.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: Nina Lindblom
Asiakkailla käytössä olevat apuvälineet ovat heidän henkilökohtaisia ja ne toimitetaan Apuvälinelainaamosta. Yksikölle on tarjolla perehdytystä laitteiden käyttöön Apuvälinelainaamon toimittaessa laitteet yksikköön. Vammaisten asumisessa ollaan ottamassa käyttöön vuoden 2026 aikana lääkinnällisten laitteiden osaamisen prosessi, jolla vahvistetaan laiteosaamista sekä turvallisuutta.
Palvelukuvaus edellyttää, että asumisyksikön tilat ovat asianmukaiset, kodikkaat ja viihtyisät. Asiakkaat voivat oleskella, liikkua ja toimia asumisyksikössä esteettömästi ja turvallisesti. Tilojen tulee mahdollistaa esteetön ja turvallinen liikkuminen myös toimintarajoitteisille asiakkaille. Tilat ja tilojen sijainti ovat asiakkaiden tarpeiden mukaisia ja mahdollistavat sosiaalisen kanssakäymisen.
Yleisten tilojen tulee olla kalustettu toimintakyvyltään rajoittuneille asiakkaille soveltuvilla kalusteilla. Yleisissä tiloissa tulee olla riittävä määrä tukikaiteita. Lisäksi WC- ja pesutiloissa tulee olla tarvittavat tukikaiteet, wc-korokkeet ja suihkutuolit. Vammaisten asumispalveluissa asiakkaille on järjestettävä tarvittaessa hoitajakutsujärjestelmä asiakaskohtaisesti.
Tilaturvallisuudessa on huomioitu ennakollisesti esimerkiksi riittävä palo-osastointi, poistumistiet ja asukkaiden vuoteissa olevat pelastuslakanat. Toimitilojen tekniset vaatimukset kuten lämmönsäätely eri vuodenaikoina ja ilmanvaihto sekä laatu ovat osa turvallisuutta. Vammaispalveluiden asumisen kiinteistöissä on tupakointi kielletty sisätiloissa.
Pikku-Karhun yksikkö toimii omakotitalokiinteistössä. Yksikössä on kuusi yhden hengen asiakashuonetta, yhteiset wc-tila ja yhteinen kylpyhuone. Tilat ovat esteettömät ja turvalliset. Huoneet ovat valmiiksi kalustettuja ja asiakkaat tuovat henkilökohtiaset apuvälineet mukanaan jaksolle tullessa. Yksikössä on yhteisessä käytössä liinanostin sekä kallistettava suihkutuoli. Yksikössä on yhteiset oleskelu- ja ruokailutilat sekä aistinurkkaus. Pikku-Karhussa on Vivago-järjestelmä. Vivago-järjestelmään liittyvissä ongelmatilanteissa työntekijät ovat velvollisia ilmoittamaan havaitsemastaan viasta esihenkilölle, joka tilaa tarvittaessa korjaajan paikalle. Yksikköön on nimetty Vivago pääkäyttäjät esihenkilön lisäksi. Pääkäyttäjillä on vastuu huolehtia Vivagon -järjestelmään liittyvistä seuranta tehtävistä sekä lisätä/poistaa peruskäyttäjiä ja perehdyttää uusi käyttäjä.
Turva- ja kutsulaitteiden toimintavarmuudesta vastaa yksikön esihenkilö sekä tietohallintoasiantuntija Marikka Nylund, marikka.nylund@vakehyva.fi.
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:
Vialliset ja rikkinäiset laitteet poistetaan heti vian huomattua. Yksikön koko henkilöstö huolehtii, että käytössä on vain turvallisia ja asianmukaisia välineitä sekä kaikki huolehtivat työympäristöstä. Yksikön henkilöstö huolehtii asianmukaisesti esimerkiksi viiltävien esineiden kuten neulat säilytyksestä lukitussa lääkehuoneessa. Rakennuksesta ja isännöinnistä vastaa Uudenmaan vammaispalvelut Oy, kiinteistön huollosta vastaa ISS.
Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen: Terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset perustuvat terveyssuojelulakiin, jonka keskeisenä tehtävänä on väestön ja yksilön terveyden ylläpitäminen ja ennaltaehkäiseminen sekä poistaa elinympäristöstä sellaisia tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa. Palveluntuottajan on järjestettävä toiminta niin, että terveydensuojelulaki toteutuu ja tunnistettava toimintansa terveyshaittoja aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä omavalvonnassaan. Vantaan- ja Keravan hyvinvointialueella terveyssuojelulain mukaiset tarkastukset tekevät ympäristökeskuksen terveyssuojelutarkastajat. Tarkastuksista kirjataan terveystarkastajan laatima tarkastuskertomus, jossa on ovat kirjattuna havainnot sekä edellytetyt toimenpiteet.
Terveydensuojeluviranomaisen tarkastus: -
Työpaikkaselvitys: 2.11.2026
Pelastusviranomaisen lausunnot ja tarkastukset: 22.4.2026 Palotarkastus, Palo- ja pelastussuunnitelma 4.8.2026
Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:
Pikku-Karhun tiloissa vesisammutusjärjestelmä (sprinklattu) ja paloturvallisuus varmistettu automaattisella paloilmoitinjärjestelmällä.
Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:
Yksikössä ei ole juuri varastotilaa, apuvälineiden säilytys voi aiheuttaa vaaratapahtumia esimerkiksi asiakkaiden tai henkilöstön kompastumisia. Riskien arvioinnissa kiinnitetään huomiota siihen, miten ja missä esim. nostin säilytetään, jotta yksikössä liikkuminen on esteetön.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:
UVP Oy Kiinteistöt: kiinteistöpäällikkö p. 040 304 7877ISS Palvelut Oy, p. 050 442 0319ISS Palvelukeskus p. 0200 15500 (24 h), ml. ulkoaluehuollot
Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:
VAKEn tilakeskus hoitaa kiinteistön pitkäjänteisen ylläpidon ja suunnittelun ja huolehtii mm. alla olevat asia.
• Sijainti ja ympäristö • Tilojen ylläpito, seuranta ja dokumentointi sekä mahdolliset muutokset • Ilmanvaihto, sisäilman laatu, lämpöolot, melu, valaistus yms.• Huoltosuunnitelmat kiinteistöön ja teknisiin laitteisiin liittyen • Ilmanvaihtolaitteiden nuohous ja puhdistus • Jätehuolto ja haittaeläimet
Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät: Vammaisten asumisen palveluissa on käytössä Apotti -asiakas- ja potilastietojärjestelmä.
Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: Tietohallinnon toimiala vastaa VAKEn tietojärjestelmien ja tietotekniikan toimivuudesta. Se huolehtii laitteiden, ohjelmistojen ja verkkojen ylläpidosta ja kehittämisestä. Tietohallinto varmistaa, että tiedot ovat turvassa ja saatavilla. Lisäksi se tukee toimialoja teknologian hyödyntämisessä.
VAKEn Asiakas- ja potilasturvallisuusjärjestelmä -tiimi vastaa omalta osaltaan Apotin jatkuvista palveluista yhdessä hyvinvointialueen Tietohallinnon asiantuntijoiden kanssa. Tiimin vastuulle kuuluu mm. Apotin kehittäminen, koulutukset, tukihenkilötoiminta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudet työntekijät mukaan lukien vastuuhenkilöt suorittavat työroolinsa mukaiset Apotti-koulutuksen osana perehdytystä. Tämän lisäksi työntekijät voivat syventää Apotti-osaamistaan hyödyntäen Apotin kattavaa koulutustarjontaa.
Vammaisten asumisessa on nimettynä koordinoiva Apottitukihenkilö ja yksiköissä Apotti-tukihenkilöt, jotka tukevat ja ohjaavat henkilöstöä Apotti-järjestelmän käytössä. Tukihenkilöt seuraavat aktiivisesti järjestelmään tulevia uusia päivityksiä ja keräävät tiedotteista omaa palvelualuetta/toimintayksikköänsä koskevat sisällöt. He vastaavat, että omalla palvelualueella/yksikössä tiedetään ja ymmärretään, mitä tuleva muutos tarkoittaa kunkin työntekijän ja työnkulun kannalta. Tukihenkilötoiminta varmistaa Apotin oikeat ja tehokkaat kirjaamistavat jatkuvasti muuttuvan järjestelmän käytössä. Häiriötiedotteiden sisältöjen eteenpäin viestiminen kuuluu koordinoivan tukihenkilön työnkuvaan.
Esihenkilö vastaa työroolin mukaisten AD- ja Apotti -tunnusten tilaamisesta uudelle työntekijälle sekä tunnusten poistamisesta käytöstä, kun työntekijä ei enää työskentele kyseisissä tehtävissä. Työntekijä sitoutuu työsopimuksen allekirjoittamisen yhteydessä noudattamaan tietosuojaa koskevaa ohjeistusta.
Työntekijät suorittavat vuosittain tietosuojaan liittyvän Navisec-koulutuksen sekä työsuhteen alussa Apotti-koulutuksen. Työyksikössä on myös Apotti-tukihenkilö, joka antaa tukea ja ohjausta työyhteisössä Apotin käyttöön. Apotin verkkokoulutukset ovat myös saatavilla Apotti-osaamispolussa. Työntekijän työsuhteen alussa esihenkilö hakee työntekijälle henkilökohtaiset työasematunnukset sekä Apotti-tunnuksen.
Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö: VAKElla on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka julkaistiin syksyllä 2024. Tietoturvasuunnitelma ei ole julkinen asiakirja.
Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Hyvinvointialue tai muu palvelujen järjestämisestä vastuussa oleva viranomainen on tietosuoja-asetuksen tarkoittama rekisterinpitäjä, ja sen lukuun toimiva palveluntuottaja on henkilötietojen käsittelijä. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on määritetty rekisterinpitovastuulliset henkilöt. Tuotannossa huolehditaan, ettei synny erillisiä henkilörekistereitä. Tietosuojavaikutusten arvioinnista huolehditaan aina ennen uusien järjestelmien käyttöönottoa.
Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen: Tietojärjestelmiin liittyvissä ongelmissa ja pyynnöissä otetaan ensisijaisesti yhteys tietohallintoon VAKKA-portaalin kautta, mikäli ongelman vuoksi työnteko ei ole estynyt. VAKKA-portaalista löytyy työn tueksi itsepalveluohjeita haku -toiminnolla. Mikäli kyseessä on työtä estävä ongelma, tulee soittaa IT-asiakastukeen, joka palvelee 24/7.
Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana: Asiakas- ja potilastietojärjestelmän häiriöiden varalle on laadittu toimintaohjeet, joiden tarkoituksena on ohjeistaa henkilöstöä niin, että toiminnan turvallisuutta varmistetaan myös käyttökatkotilanteissa. Käyttökatkojen aikana yksiköissä toimitaan Apotin toimintaoppaasta löytyvän ”Käyttöohje käyttökatkon varalle” -ohjeen mukaisesti. Jokainen työntekijä on velvoitettu käymään Apotin verkkokurssi BCA999V: Toiminta Apotti -järjestelmän käyttökatkoksissa.
Apotti-jatkuvuustyöasemalle tallentuu asiakas- ja potilastietoja ajastetusti 4 tunnin välein. Tietoja hyödynnetään silloin, kun Apottiin tai lukutilassa olevaan Apottiin ei pääse. Näitä tilanteita ovat suunnitellusti Apotin versio- ja korjauspäivitykset sekä suunnittelemattomasti esim. sähkö- tai tietoliikennekatkot. Tällöin BCA Printing-ohjelmasta tulostetaan asiakas- ja potilastiedot Jatkuvuustyöaseman oheistulostimella. Jatkuvuustyöasema ja oheistulostin toimivat sähkökatkosten aikana varavirran avulla.
Apotin jatkuvuustyöasema sijaitsee naapuriyksikössä noin 500m päässä. Jatkuvuusasema ollaan siirtämässä Pikku Karhuun. Tämän jälkeen jokaisen työntekijän tulee kirjautua jatkuvuustyöasemalle kerran kuukaudessa, jotta tunnukset toimivat poikkeustilanteessa. Mikäli jostain syystä Apotti-jatkuvuustyöasemalle ei pääse, kirjataan päivittäiskirjaukset paperilomakkeelle, jotka siirretään mahdollisimman nopeasti Apottiin.
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus: Teknologia on hankittu asianmukaisilta toimijoilta organisaation toimintaohjeiden ja hankinnan mukaisesti. Henkilöstö saa koulutusta toimittajilta järjestelmien käyttöön.
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: Yksikössä on vika- ja poikkeustilanteista varten olemassa toimintaohjeet. Tilanteessa, jossa Apotti ei toimi, asiakastiedot kirjataan Apotin BCA-työasemalle.
Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä: Teknologisia ratkaisuja ei käytetä asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamiseen vaan turvallisuuden takaamiseksi. Asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan kirjataan asiakkaan itsemääräämisoikeussuunnitelma sekä päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan asiakkaan toiveet sekä mielipiteet. Asiakkailta pyydetään muun muassa kuvauslupa, joka tallennetaan Apottiin. Asiakkaiden tietoja käsitellessä huomioidaan aina tietosuoja.
Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:Minna Lahnalampi Lahtinen, Vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialajohtaja (p. 0503121815)
Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava, tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt: Sosiaalihuollon ammatillinen henkilöstö sekä avustava henkilöstö, joka osallistuu asiakastyöhön ovat velvollisia kirjaamaan sosiaalihuollon järjestämisen, suunnittelun, toteuttamisen, seurannan ja valvonnan kannalta tarpeelliset ja riittävät tiedot määrämuotoisina asiakirjoina viipymättä sen jälkeen, kun asiakkaan asia on käsitelty (Laki sosiaalihuollon asiakirjoista §4).
Kirjaamisen tulee olla rakenteista ja yhdenmukaista. Yhtenäiset kirjaamiskäytännöt helpottavat kirjaamistyötä sekä varmistavat tiedon laatua ja lisäävät potilasturvallisuutta. Hyvin laaditut kirjaukset ovat osa hoitajan ja asiakkaan oikeusturvaa. Laadukkaalla kirjaamisella on myös tärkeä rooli sote-palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta päätettäessä.
Kirjaaminen tehdään vammaisten asumisen palveluissa Apotti -asiakastietojärjestelmään jokaisessa työvuorossa. Kirjaaminen on asiakkaan saaman avun ja toteuttamissuunnitelmien toteutuksen kirjaamista. Vuoron aluksi työntekijä tarkastaa vastuullaan olevien asiakkaiden Apotin Tehtäväkeskuksen ja Omakeskuksen hoidettavat tehtävät. Vuoron aikana tulee kirjata asiakaskohtaisesti vähintään tärkeimpiin päivittäiskirjaamisen osioihin, jotka ovat: peruselintoiminnot, liikkuminen, aktiviteetti, ravinto, hygienia ja pukeutuminen, iho, ulostaminen ja virtsaaminen sekä mielialan seuranta/kognitio. Tarpeen vaatiessa kirjataan myös muihin päivittäiskirjauksen osioihin. Asiakkaan osallistuminen erilaisiin aktiviteetteihin ja niistä kieltäytyminen kirjataan päivittäin. Lisäksi kirjataan jokaisessa vuorossa asiakkaan mielipide sekä vuoroyhteenveto. Kirjaaminen tehdään lähtökohtaisesti asiakkaan luona vuorovaikutuksessa, kuitenkin tietosuoja varmistaen (näyttösuojat, koneen lukitseminen).
VAKEn Intranetistä löytyy organisaation omia kirjaamisohjeita, jotka opastavat ammattilaisia kirjaamisessa. Intranetin asiakastiedon kirjaaminen sosiaalihuollossa -sivustolta löytyy laajasti ohjeita sosiaalihuollon kirjaamiseen liittyen. Asiakas- ja potilastietojärjestelmä Apotin kirjaamisohjeet ovat saatavilla Apotti-oppaasta. Käytössä on myös Apotin harjoitteluympäristö, jossa kirjaamista voi harjoitella.
Pikku-Karhussa henkilöstö kirjaa asiakkaiden arjesta mahdollisimman reaaliaikaisesti jokaisessa vuorossa. Jokaisesta asiakkaasta kirjataan toimintakykyyn ja vointiin liittyviä asioita. Kirjauksissa on huomioitava aina asiakkaan mielipide sekä toiveet ja voimavarat. Esihenkilö seuraa kirjaamisen toteutumista ja laatua säännöllisesti. Kaikille asiakkaille laaditaan yhdessä asiakkaan ja hänen huoltajiensa kanssa toteuttamissuunnitelma, johon sisältyy myös itsemääräämisoikeussuunnitelma. Apottitukihenkilö ohjaa työntekijöitä kirjaamisessa ja tukea saa myös tehtäväalueen Apotti-koordinaattorilta.
Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: Hyvä tietojen käsittely edellyttää, että se on suunniteltu aina asiakastyön kirjaamisesta arkistointiin ja hävittämiseen saakka asiakkaan tietosuoja ja tietoturva sekä yksityisyyden suoja huomioiden.
Asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia ja salassa pidettäviä tietoja. Henkilötiedoilla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Euroopan yleinen tietosuoja-asetus (679/2016) määrittelee henkilötietojen lainmukaisen käsittelyn. Tietosuoja-asetusta täydentää kansallinen tietosuojalaki (1050/2018). Henkilötietojen käsittelyn kansallisia perussäännöksiä ovat myös perustuslain pykälä 10.1 ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan pykälä 8. Sosiaali- ja terveydenhuollon erityislainsäädäntö, kuten potilaslaki (785/1992) ja asiakaslaki (812/2000) määrittelevät laillisen oikeuden käsitellä potilaan ja asiakkaan henkilötietoja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa.
Rekisterinpitäjällä eli hyvinvointialueella on velvollisuus tiedottaa asiakasta siitä, miten hänen henkilötietojaan käsitellään sekä millaisissa rekistereissä niitä säilytetään. Rekisteröidyt eli asiakkaat ja potilaat löytävät lisätietoa henkilötietojen käsittelystä hyvinvointialueen verkkosivuilta kirjaamalla hakuun Henkilötietojen käsittely.
Asiakkaalla on oikeus tietää, mitä tietoja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen on tallentanut ja miten tietoja on käytetty. Ammattihenkilöiden sähköisesti kirjaamia tietoja voi tarkastella myös Maisa-asiakasportaalissa ja Omakannassa. Asiakas voi myös pyytää korjausta virheellisiin ja epätarkkoihin tietoihin. Tietopyyntöihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet löytyvät hyvinvointialueen verkkosivulta kirjaamalla hakutoimintoon Tietopyynnöt.
VAKEn sisäisen valvontasuunnitelman mukaan esihenkilön vastuulla on hakea kerran vuodessa yksikkönsä yhden työntekijän sormenjälkiraportti noin kuukauden ajalta Apotista. Sormenjälkiraportti on lokiraportti ammattihenkilön käsittelemistä kansalaisten tiedoista määritellyltä ajanjaksolta. Tällä menetelmällä tarkistetaan satunnaisotannalla, ettei henkilöstö väärinkäytä asiakastietojärjestelmää. Tarvittaessa väärinkäytöksiin puututaan työnjohdollisin menetelmin.
Intranetistä löytyvien tietosuojaa ja tietoturvaa koskevien ohjeiden ja toimintatapojen avulla tarkennetaan annettuja määräyksiä ja ohjataan niiden soveltamista käytäntöön. Henkilökunnalle on määritetty pakolliset tietosuoja ja tietoturvakoulutukset, jotka huomioidaan työntekijän perehdytyksessä ja uusitaan vuosittain.
Intran perehdytysohjeet, kirjaamisosaaminen sekä tietoturvakoulutukset ovat osa työntekijän perehdytystä ja esimerkiksi työntekijät suorittavat vuosittain Navisec-tietosuojakoulutukset. Esihenkilö näkee suoritetut koulutukset LOKI-järjestelmästä. Työsuhteen alussa työsopimuksen yhteydessä työntekijä allekirjoittaa tietosuojasitoumuksen. Seuren sijaisille ja keikkalaisille sekä opiskelijoille tietosuojaan sitoutuminen kerrotaan suullisesti.
Sosiaalihuoltolain 36 § mukaan Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään 7. arkipäivänä yhteydenotosta, jos henkilö on yli 75-vuotias, palvelutarpeen arviointi on aloitettava 7. arkipäivänä vireilletulosta ja valmistuttava 3 kuukaudessa. Muussa tapauksessa arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Kiireellisen avun tarve on selvitettävä välittömästi, kun tieto avuntarpeesta tulee sosiaalihuoltoon.
Vammaisten asumispalveluissa osana omavalvontaa seurataan asiakkaan asumiseen pääsyn määräaikoja sekä asiakasjonotilannetta. Asiakaspaikkojen sujuva täyttö tukee määräaikojen pysymistä lakisääteisissä rajoissa sekä asiakasjonotilanteen hallintaa.
Asiakkaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Vammaispalvelujen palvelusuunnitelma on asiakassuunnitelma, johon kirjataan sosiaalihuollon asiakkaan yksilölliset avun ja tuen tarpeet sekä niihin perustuvat tavoitteet. Palvelusuunnitelmaan on kirjattu myös asiakkaiden etuudet sekä myönnettävät sosiaalipalvelut, joilla tuen tarpeeseen ja tavoitteisiin pyritään vastaamaan.
Vammaisten asumisessa jokaisella asiakkaalla on nimettynä omaohjaaja. Omaohjaajuus on tärkeä osa asukkaan kokonaisvaltaista hoitotyötä. Omaohjaaja huolehtii yhdessä muun henkilökunnan kanssa asukkaan yksilöllisyyden, itsemääräämisoikeuden ja viihtyvyyden toteutumisesta sekä asumisen toteuttamissuunnitelman toteutuksesta. Omaohjaaja tuntee asukkaan parhaiten, joten hän toimii asukkaan asioidenhoitajana sekä valvoo toteuttamissuunnitelman toteutumista.
Vammaisten asumisessa jokaiselle asiakkaalle laaditaan yksilöllinen, konkreettinen, moniammatilliseen arviointiin perustuva asumisen toteuttamissuunnitelma asiakkaan muuttaessa yksikköön. Toteuttamissuunnitelma pohjautuu asiakkaan yksilölliseen palvelusuunnitelmaan. Suunnitelmassa kuvataan asiakkaan voimavarat ja niiden vahvistaminen, toiveet sekä kokonaisvaltaisen hoidon toteuttaminen. Suunnitelmassa ja palvelun toteuttamisessa huomioidaan kaikki toimintakyvyn ulottuvuudet, joita ovat asukkaan fyysinen, sosiaalinen, psyykkinen ja kognitiivinen toimintakyky. Lisäksi suunnitelmassa otetaan huomioon toimintakyvyn heikkenevistä ennakoivat riskitekijät kuten ravitsemus, turvattomuus, sosiaalisten suhteiden vähäisyys tai kipu. Suunnitelmassa kuvataan, miten asiakas itse osallistuu suunnitelman tavoitteiden toteuttamiseen sekä miten tuetaan asiakasta sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan kirjataan asiakkaan pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelmassa huomioidaan asiakkaan sairauksien hyvä hoito sekä asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn säilyttäminen ja kuntoutuminen. Suunnitelma luo pohjan asiakkaan päivittäisen hoidon kirjaamiselle.
Asukkaan omaohjaaja vastaa toteuttamissuunnitelman laatimisesta ja sen säännöllisestä arvioimisesta yhdessä asiakkaan, läheisen ja muun työryhmän kanssa. Asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat suunnitelman laadintaan ja arviointiin. Asiakkaan asumisen toteuttamissuunnitelman perustaksi kerätään myös tietoja hänen elämästään (elämäntarina): ihmissuhteista, arvoista, vakaumuksista, mieltymyksistä, elämän merkkitapahtumisista, työstä, harrastuksista jne. Tiedon avulla suunnitellaan ja toteutetaan ihmisen yksilöllistä elämää asumisyksikössä ja pyritään tutustumaan ihmiseen. Tiedot kirjataan ja säilytetään asiakastietojärjestelmässä.
Asumisen toteuttamissuunnitelman laatimisessa hyödynnetään RAI-arvioinnista saatua tietoa. RAI-arviointi tehdään asiakkaalle yhden (1) kuukauden kuluessa asumisen aloittamisesta ja sen jälkeen vähintään puolen vuoden välein. Asiakasta ja läheistä tiedotetaan, mikä on RAI ja miten se liittyy palveluihin. Toteuttamissuunnitelma tulee viimeistellä viimeistään kuukauden kuluessa asiakkaan muutosta siten, että se perustuu asiakkaan ajantasaiseen RAI-arviointiin.
Asiakkaan asumisen toteuttamissuunnitelmaa arvioidaan vähintään kuuden (6) kuukauden välein RAI:n päivittämisen yhteydessä ja aina tarvittaessa asiakkaan tilanteen muuttuessa. Arvioinnin perusteella toteuttamissuunnitelmaan tehdään tarvittavat muutokset ja suunnitelman arviointi- sekä päivityspäivämäärät merkitään selkeästi toteuttamissuunnitelmaan. Yksikön esihenkilö seuraa ja varmistaa oman yksikkönsä RAI-arviointien sekä toteuttamissuunnitelmien ajantasaisuutta Apotin lähijohtajan koontinäytöltä. Lähijohtaja raportoi näihin liittyvät huomiot kuukausiraportoinnin yhteydessä.
Asiakkaan asumisen toteutuksessa kiinnitetään huomiota jatkuvaan palvelutarpeen arviointiin sekä seurantaan, joilla varmistetaan, että asiakkaan asumisen toteuttamissuunnitelma on ajan tasalla ja että asuminen toteutuu asiakkaan tarpeen ja yhdessä neuvottelussa sovitun mukaisesti. Asiakkaan palvelutarpeessa voi tapahtua muutoksia asumisen aikana.
Asiakkaan toimintakykyä arvioidaan jatkuvasti ja esimerkiksi tilanteissa, joissa asukkaan toimintakyky on muuttunut päätöksentekohetkestä, tulee asiakkaalle mahdollistaa siirtyminen omaan kotiin tai kevyemmän palvelun piiriin, jos se on asiakkaan edun ja toiveiden mukaista. Mikäli yksikössä havaitaan asiakkaan palvelutarpeen muuttuneen, tulee siihen reagoida viipymättä. Yksiköstä toimitetaan Apotin työkoriviestillä asiakasohjaukseen ja järjestämisen yksikköön asiakkaan ajantasainen RAI-arvio sekä asiakastietojärjestelmään kirjattu arvio asiakkaan tilanteesta, joka kuvaa asiakkaan toimintakykyä, voimavaroja ja niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Palvelutarpeen muuttumisen myötä järjestetään neuvottelu, jossa sovitaan, kuka vastaa asiakkaan palvelutarpeen mukaiseen palveluun siirtymiseen liittyvien asioiden hoitamisesta.
Pikku-Karhussa kaikille asiakkaille tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen huoltajiensa kanssa toteuttamissuunnitelma sekä IMO-suunnitelma. Keskeistä näiden suunnitelmien laatimisessa on yhteistyö asiakkaan sekä perheen kanssa. Toteuttamissuunnitelma kirjataan voimavaralähtöisesti ja suunnitelmissa on tärkeä kuvata millaisia tavoitteita ja toiveita asiakkailla on lyhytaikaisjaksoille. Asiakkaan omaohjaaja aloittaa toteuttamissuunnitelman kirjaamisen sekä huolehtii toteuttamissuunnitelman (sis. IMO-suunnitelman) päivittämisestä ja ajantasaisuudesta. Toteuttamissuunnitelmiin kirjataan muun muassa kuvaus asiakkaasta, mistä hän pitää, mitkä asiat ovat arjessa tärkeitä, asiakkaan käyttämät kommunikaatiomenetelmät, toimintakyvyn ja avuntarpeen kuvaus sekä vahvuudet ja voimavarat. IMO-suunnitelmaan kirjataan yhteisesti, miten asiakasta tuetaan itsenäisessä päätöksenteossa (ikätaso huomioon ottaen) ja miten häntä tuetaan itsenäisessä suoriutumisessa sekä itsemääräämisoikeuden toteuttamisessa. Suunnitelmissa on tärkeä kirjata lyhytaikaisjaksoihin liittyvät järjestelyt, jolla turvataan asiakkaan osallistumisen ja osallisuus. IMO-suunnitelmassa on huomioitava toimenpiteet, joilla pyritään välttämään rajoitustoimenpiteiden käyttö. Itsemääräämisoikeuden tukemisesta on kirjattu omavalvontasuunnitelmaan kappaleeseen 8.2.
Asiakkaiden hyvän ravitsemuksen toteuttamisessa noudatetaan kansallisia ravitsemus- ja ruokasuosituksia. Ravitsemushoito on olennainen osa asiakkaan hyvää elämää ja hoitoa. Hyvinvointialueen asiakkaille ja yksiköissä asuville asiakkaille tarjottavat ateriat ovat ravitsemuksellisesti täysipainoisia, valtakunnallisiin ravitsemussuosituksiin pohjautuvia, terveyttä edistäviä ja maistuvia aterioita, joissa huomioidaan asiakkaiden erilaiset tarpeet. Ruokalistat ovat laadittuna ennakkoon, ne ovat helppolukuisia ja sijoitettuna yksikössä siten, että ne ovat asukkaiden ja läheisten esteettömästi saatavilla. Ruokailuajat on määritelty ja ne ovat asiakkaiden ja läheisten nähtävillä.
Vammaisten asumisen palveluissa arvioidaan säännöllisesti asiakkaan ravitsemustilaa ja pyritään tunnistamaan vajaaravitsemusriski ajoissa. Vajaaravitsemustilan arviointiin ja vajaaravitsemustilan tunnistamiseen käytetään säännöllistä painon seurantaa sekä MNA-menetelmää. Ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan mahdolliset, terveydenhuollon ammattihenkilön arvioinnin perusteella tarvitsemat erityisruokavaliot (mukaan lukien uskontoon ja eettiseen vakaumukseen liittyvät ruokavaliot) sekä tarve rakennemuunnellulle ruoalle. Asiakkaan ravitsemuksen suunnittelussa huomioidaan asiakkaan terveydentila sekä ravitsemuksen tila. Tarvittaessa asiakkaan ravitsemuksen toteuttamiseen ja suunnitteluun konsultoidaan lääkäriä tai esimerkiksi ravitsemusterapeuttia/suuhygienistiä/puheterapeuttia.
Asiakkailla on mahdollisuus päivittäiseen ruokailuun yhteisissä tiloissa. Asiakasta kannustetaan ruokailuhetkissä omatoimisuuteen, mutta tarvittaessa asiakasta avustetaan ruokailussa hänen tarpeidensa mukaisesti. Asiakasta osallistetaan yksilöllisten voimavarojen mukaan ravitsemukseen liittyvissä toiminnoissa. Asiakas annostelee voimavarojensa mukaan ruoan lautaselleen itse, valitsee juoman, leivän ja jälkiruoan. Lisäksi asiakas voi osallistua voimavarojensa ja toiveidensa mukaisesti esimerkiksi pöytien kattamiseen. Vammaisten asumispalveluissa asiakkailla voi olla tarve kaikille päivän aterioille (aamupala, lounas, välipalat, päivällinen ja iltapala) tai vain osalle niistä. Asiakkaalla on mahdollisuus valita, millaisen ateriapalvelukokonaisuuden hän ottaa tai asiakas voi myös hankkia ja valmistaa ruokansa itse. Asiakas saa yksiköstä ohjausta sekä avustusta ruokatarvikkeiden hankkimisessa sekä valmistuksessa.
Asiakkaiden ravitsemushoidon toteutuksen tueksi on ammattihenkilöille laadittu hyvinvointialueella Ravitsemuskäsikirja. Ravitsemuskäsikirjan tavoitteena on edistää asumispalvelujen asiakkaiden ravitsemushoitoa ja ylläpitää asiakkaiden terveyttä ja elämänlaatua. Ravitsemuskäsikirja sisältää kuvauksen palveluissa käytössä olevista ruokavalioista ja sekä keskeisistä periaatteista ja tilauskäytänteistä. Lisäksi noudatetaan palvelualueella koostettua ohjeistusta. Yksiköissä on nimetyt ravitsemusvastaavat sekä heille nimetyt sijaiset, jotka huolehtivat asiakkaiden ateriatilausten tekemisestä.
Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen: VAKElla vammaisten asumisen yksiköiden ateriapalvelut tuotetaan pääosin ostopalveluna. Hyvinvointialue seuraa sopimuskauden aikana säännöllisesti ateriapalveluiden laatua yhteistyössä palveluntuottajan kanssa sopimukseen kirjatuin toimenpitein, raportein ja mittarein.
Palveluyksiköt ovat asukkaiden koteja, joissa sijaistee yhteiset keittiötilat. Hyvinvointialueen ohjeen mukaisesti osana omavalvontaa toimintayksiköt laativat suunnitelman siitä, miten varmistamme elintarvikehygienian toteutumisen. Elintarvikkeisiin liittyvän omavalvonnan peruskoulutusvideo, omavalvontasuunnitelman pohja sekä muut ohjeet/lomakkeet omavalvontaan liittyen ovat yksiköiden saatavilla ja hyödynnettävissä hyvinvointialueen Intranet -sivuilta.
Pikku-Karhussa ateriapalvelut tuottaa Attendo Myyrinkoti. Pikku-Karhuun tilataan koko päivän ateria aamupalasta iltapalaan asiakasmäärän mukaisesti, huomioiden erityisruokavaliot. Lounas toimitetaan lämpimänä ja päivällinen kuumana. Välitystuotteita tilataan ateriatilausten yhteydessä asiakastarpeen mukaisesti. Yksikössä tarjotaan aamupalaa asiakkaiden rytmin mukaisesti varhaisesta aamusta alkaen. Lounas tarjoillaan noin klo 11–12 välillä, välipalaa iltapäivällä joustavasti, päivällinen noin klo 16–17 ja iltapalaa joustavasti klo 18.30 alkaen. Tarvittaessa lasten/nuorten aterioita täydennetään erikseen hankittavilla ruuilla.
Hoitoon liittyvien infektioiden ennaltaehkäisystä on säädetty tartuntatautilaissa (1277/1227, 17§). Laki sisältää velvoitteen, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksikön on torjuttava suunnitelmallisesti hoitoon liittyviä infektioita. Toimet tulee sovittaa yhteen terveydenhuoltolain 8. §:ssä säädettyjen potilasturvallisuutta edistävien toimien kanssa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut Suosituksia omavalvontasuunnitelman hygieniakäytännöt- ja infektioidentorjuntaosioihin -sivuston, jonka sisältöjä käytetään hygieniakäytäntöjen ja infektioiden ennaltaehkäisyn tukena.
Tavanomaiset varotoimet muodostavat turvallisen asumisen perustan. Käsihygienia on tärkeä osa tavanomaisia varotoimia. Yleisen hygieniatason ylläpitäminen ja seuranta on kaikkien yksikössä toimivien tehtävä. Yksikössä on nimetty hygieniavastaava, joka ohjaa ja perehdyttää henkilökuntaa hygieniaan liittyen. Hygieniavastaava osallistuu VAKElla järjestettäviin hygieniayhdyshenkilöiden koulutuksiin ja kokouksiin.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla ja valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Tartuntatautien ja infektoiden torjuntayksikkö tiedottaa ajankohtaisista ohjeista sekä pitää yllä intranetistä löytyvää materiaalia tartuntatautien ja infektioiden torjunnasta. Tarvittaessa hygieniahoitajaa konsultoidaan puhelimitse tai sähköpostitse. Tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö järjestää koulutuksia, ja hygieniahoitajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan pyydettäessä yksikkökokouksiin toivotuilla aiheella.
Hygieniahoitajat tekevät kierrot yksiköissä erikseen sovittaessa. Kierrot toteutuvat muutaman vuoden välein sekä aina tarpeen mukaan. Kierrolla kiinnitetään huomiota tilojen toimivuuteen aseptiikan ja infektioiden torjunnan näkökulmasta, yksikön hygieniakäytänteisiin sekä tilojen ja työtapojen yleiseen toimivuuteen. Huomiota kiinnitetään myös työntekijöiden käsihygieniaan. Hygieniakierrolta kirjoitetaan hygieniahoitajan toimesta raportti, joka sisältää huomiota kuvitettuna sekä mahdollisia korjaustoimenpiteitä vaativia asioita. Korjaustoimien osalta tehdyt toimet lähetetään dokumentoituina hygieniahoitajalle. Yleinen siisteys ja viihtyisyys sekä hyvän käsihygienian toteuttaminen ohjeiden mukaisesti ovat jokaisen työntekijän vastuulla.
Vammaisten asumisen palvelualueella on otettu käyttöön infektioiden torjunnan omavalvontalomake, jonka avulla yksilön esihenkilö ja yksikön nimetty hygieniavastaava tarkastavat vuosittain yksikön infektioiden torjunnan käytänteet ja mahdolliset kehittämiskohteet. Näin mahdollistetaan yksikön toiminnan, tilojen ja käytäntöjen tarkastelu injektiotorjunnan näkökulmasta. Omavalvontalomakkeen pohjana toimii asiakas- ja potilasturvallisuuskeskuksen laatima infektiontorjuntatoimien omavalvontalomake.
Palveluyksikön siivouksen järjestäminen: SOL siivouspalvelut Oy huolehtii yksikön ylläpitosiivouksesta maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin. Mikäli yksikköön tulisi lisäsiivouksen tarve, huolehtii esihenkilö sen tilaamisesta. Ylläpitosiivous kattaa yksikön yhteiset tilat, wc/pesutilat ja asiakkaiden huoneet. Yksikössä on myös siivoustarvikkeet eritetahradesinfektiosiivoukseen henkilöstölle sekä tarvittaessa asiakkaiden vaihtuessa viikonlopun aikana, henkilöstö voi tehdä vaihtosiivouksen. SOL järjestää kuukausittain myös siivoustyön laatukierroksen yksikköön.
Palveluyksikön pyykkihuollon järjestäminen: Asiakkaiden jaksojen aikana yksikön henkilöstö huolehtii vain eritetahrapyykin pesemisestä. Asiakkaita ohjataan jo ennen jaksolle tuloa varaamaan riittävästi, nimikoituja vaihtovaatteita mukaan. Liinavaatehuolto tapahtuu yksikössä henkilöstön toimesta. Yksikössä on pyykinpesukone, kuivausrumpu sekä kuivauskaappi.
Käsihuuhteiden sijoittaminen yksikössä:Yksikössä on henkilöstön ja asiakkaiden käytössä käsihuuhteita, muun muassa pieniä pumppupulloja. Käsihuuhteita ei ole turvallisuussyistä sijoitettu esimerkiksi yhteisiin tiloihin seinätelineisiin.
Asiakkaiden käteisvarojen säilyttämisessä noudatetaan laadittua ohjetta ”Asiakkaan käteisvarojen käsittely ja säilyttäminen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten asumispalveluissa”. Asiakas itse, hänen läheisensä tai edunvalvojansa huolehtivat asiakkaan varoista ja taloudellisista asioista. Asiakkaan varojen hoitaminen perustuu lainsäädännön antamiin valtuuksiin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole oikeutta eikä velvollisuutta huolehtia asiakkaan taloudellisista asioista.
Lähtökohtaisesti asiakas itse huolehtii omien raha-asioidensa hoitamisesta. Asiakas pitää hallussaan tiliotteensa, pankkikorttinsa ja tunnuslukunsa sekä hoitaa itse laskujensa maksamisen ja käteisvarojensa käsittelyn. Tällöin henkilökunta ei vastaa asiakkaan rahan käytöstä eikä sen seurannasta. Jos asiakas tarvitsee apua ja ohjausta raha-asioidensa hoidossa, sitä tulee hänelle antaa. Mikäli asiakas ei ole kykenevä huolehtimaan omista raha-asioistaan, tulee työntekijän tehdä ilmoitus edunvalvonnan tarpeessa ilmeisesti olevasta henkilöstä.
Mikäli asiakkaalle on nimetty edunvalvoja, hoitaa edunvalvoja kokonaisuudessaan asiakkaan raha-asiat. Mikäli asiakkaalla on tarve tehdä hankintoja, ollaan yksiköstä yhteydessä edunvalvojaan asian eteenpäin viemiseksi.
Asukkaan arvotavaroiden osalta noudatetaan ympärivuorokautisen palveluasumisen- ja hybridiyksiköissä ohjeistusta ”Asiakkaan arvotavarat vanhusten palveluiden asumisyksiköissä”. Ohjeen lähtökohtana on, ettei asiakkaan tulisi pitää yksikössä hallussaan arvotavaroita niiden mahdollisen häviämis- ja vahingoittumisriski vuoksi ja mikäli asiakas haluaa säilyttää esimerkiksi sormuksen tai kaulakorun, on säilyttäminen omalla vastuulla. Henkilöstön tulee käsitellä asiakkaan arvotavaroita huolellisesti. Asiakkaan arvotavarat kirjataan hoitoneuvottelun yhteydessä Apotin arvotavaraluetteloon ja luetteloa päivitetään ohjeen mukaisesti. Ohje on tarkastettavana hoiva-asumisen asiantuntijalla ja ohjeen otsikko päivitetään vastamaan myös vammaisten asumisen yksiköitä.
Vammaisten asumisen yksiköiden asiakkaat saavat pääsääntöisesti lääkäripalvelut perusterveydenhuollosta, terveysasemilta ja poikkeustapauksissa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sairaalapalveluista. Yksiköt voivat konsultoida päivystyksellisissä tilanteissa Päivystysapua 116 117, josta saa neuvontaa, apua hoidon tarpeen arviointiin sekä ohjeita kotona toteuttavaan hoitoon. Päivystyksellisissä tilanteissa virka-ajan ulkopuolella voi konsultoida Peijaksen sairaalan päivystävää lääkäriä. Yksiköissä on erillinen ohje konsultaatioista. Konsultointi ja raportointi toteutetaan aina ISBARin mukaisesti (kiireelliset sekä kiireettömät). Hätätilanteessa soitetaan hätänumeroon 112.
Iäkkäiden hoiva-asumisessa sekä kotona asumisen palveluissa on laadittu opas ja toimintaohjekortit päivystyksellisiä tilanteita varten. Oppaat ja toimintaohjekortit ovat käytössä ympärivuorokautisessa palveluasumisessa, yhteisöllisessä asumisessa sekä arviointi- ja kuntoutustoiminnassa ja lyhytaikaishoidossa. Oppaita ja toimintakortteja päivitetään säännöllisesti. Kevään 2026 aikana päivityksen yhteydessä tarkastellaan näiden oppaiden ja toimintakorttien sopivuus myös vammaisten asumiseen. Ohjeissa kuvataan yleisimmät äkilliset akuutit tilanteet ja toimintaohjeet niissä. Ohjeissa on selkeästi kuvattu, mitä tahoa milloinkin konsultoidaan ja milloin soitetaan hätäkeskukseen. Ohjeiden ajantasaisuus tarkastetaan säännöllisesti ja yksiköiden tulee aina ilmoittaa, mikäli huomaa ohjeissa päivitettävää.
Sairaalapalveluiden tuottama lääkäripalvelu vammaisten asumisyksiköissä:Alueelliset sairaanhoitajat tekevät arvion uuden asiakkaan toimintakyvystä sekä perussairauksien tilanteesta yhdessä omaohjaajan sekä tarvittaessa yksikön vastaavan ohjaajan tai esihenkilön kanssa. Arvioi kirjataan asiakkaan tietoihin Apottiin ja mikäli asiakas tarvitsee asumispalvelun lääkäripalveluita, konsultoidaan apulaisylilääkäriä. Asumispalveluiden lääkäripalveluun kuuluva asiakas saa nimetyn vastuulääkärin. Vastuulääkäri tekee vuosikontrollin asiakkaalle ensi sijassa syntymäkuussa tai sitä edeltävänä tai sitä seuraavana kuukautena. Vuosittaiset kontrollitarkastukset tehdään säännöllisesti asiakkaan syntymäpäiväkuukauden mukaisesti. Vuositarkastuksessa arvioidaan mm. lääkehoidon kokonaisuus, sairauksien tila ja seuranta, hoitolinjaukset, ravitsemus ja yleinen tilanne. Lisäksi tehdään tarpeen mukaan lääkärin arviointi asiakkaan voinnin muuttuessa.
Lähikiertojen toteuttaminen riippuu palveluun nimettyjen asiakkaiden määrästä yksikössä. Mikäli lääkäripalvelun piirissä on 1–5 asiakasta, lähikierrot tehdään kuuden kuukauden välein, mikäli lääkäripalvelun piirissä on 6–9 asiakasta, lähikierrot tehdään kolmen kuukauden välein ja mikäli asiakkaita on yksikössä 10 tai enemmän, lähikierrot toteutuvat kuukauden välein.
Virka-aikana yksiköt voivat konsultoida kiireettömissä asiakkaan asioissa omalääkäriä puhelimitse. Klo 8–22 välisenä aikana yksiköt voivat soittaa akuuteissa asioissa päivystyspuhelimeen. Klo 22–24 välisenä aikana soitetaan aina ensin Liikkuvaan Sairaalaan (LiiSa) ja jos LiiSa suosittaa, soitetaan Peijaksen sairaalan ensiarviolääkärille. Klo 24–08 soitetaan Peijaksen sairaalan päivystykseen konsultointia varten ja ennen kuin asiakasta lähetetään päivystykseen.
Lääkäripalvelut lyhytaikaisen palveluasumisen yksiköissä:Lyhytaikaishoidon asiakkaan lääkäri on yleensä oman alueen terveysaseman lääkäri, jota voidaan konsultoida tarvittaessa Apotin työkoriviestillä tai puhelimitse esimerkiksi päivystystilanteissa. Henkilökunta arvioi jokaisen akuutin tilanteen yksilöllisesti ja on yhteydessä joko Liikkuvaan sairaalaan, päivystykseen tai hätäkeskukseen.
Liikkuvan sairaalan palvelutLiikkuvan sairaalan eli LiiSan- palvelut toimivat yksiköiden päivystyksellisenä tukena. LiiSa toteuttaa hoidon tarpeen arviointia ja pystyy tarvittaessa aloittamaan i.v. tasoisen lääkehoidon. Tavoitteena on välttää päivystyskäynnit tuomalla päivystykselliset palvelut asiakkaan luokse. Suonen sisäisen tai lihakseen annettavan lääkehoidon jatkuessa voi kotisairaala resurssien puitteissa toteuttaa lääkehoidon yksikössä. Tavoitteena on välttää asukkaan siirtäminen sairaalaan.
Ohje kuolemantapausten varaltaKuolemantapauksia varten on olemassa toimintaohjeet, jotka löytyvät VAKEn Intranetistä.
Suun terveydenhuoltoSuun terveydenhuollon järjestää hyvinvointialueen hammashuolto. Kiireelliset suun terveydenhuollon tilanteet hoidetaan hyvinvointialueen hammashoidon kiireellisen hoidon ajanvarauksella.
Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa: Lyhytaikaishoidon yksikön asiakkaiden lääkäripalvelut ovat asiakkaan oman terveysaseman lääkärin kautta. Vastuu asiakkaan lääkäripalvelujen hoitamisessa on huoltajilla, pääasiallisella hoitajalla. Pikku-Karhusta voidaan tarvittaessa akuuteissa tilanteissa konsultoida Peijaksen sairaalan päivystävää lääkäriä (esim. liittyen asiakkaan lääkehoitoon) sekä tarvittaessa hätäkeskusta.
Suun terveydenhoidon järjestää hyvinvointialueen hammashuolto.
Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen: Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (812/2000) turvaa asiakkaan oikeuksia. Sosiaalipalveluja myönnetään hyvinvointialueen asukkaille yksilökohtaisen, laajan palvelutarpeen arvioinnin perusteella. Sosiaalihuollon palveluiden määräajoista säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2012), toimeentulotuesta annetussa laissa (1412/1997) ja vammaispalvelulaissa (675/2023). Kiireellisissä tapauksissa palveluja on järjestettävä myös hyvinvointialueella tilapäisesti oleskeleville.
Vammaispalvelulaki korostaa vammaisen henkilön osallisuuden tukemisen merkitystä asiakasprosessissa. Sosiaalihuoltolain 36 ja 39 §:ssä säädetään palvelutarpeen arvioinnin ja asiakassuunnitelman tekemisestä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Mainituissa lainkohdissa säädetyn lisäksi palveluiden toteuttaminen ja seuranta on tehtävä yhteistyössä vammaisen henkilön kanssa niin, että vammaisella henkilöllä on mahdollisuus olla osallisena asiakasprosessin kaikissa vaiheissa. Vammaisen henkilön osallisuutta on tuettava hänen toimintakykynsä, ikänsä ja kehitysvaiheensa sekä elämäntilanteensa edellyttämällä tavalla. Vammaista henkilöä on tarvittaessa tuettava tiedon saannissa sekä oman mielipiteen muodostamisessa ja ilmaisemisessa.
Asiakaspaikan sujuva vapautumisen ja täyttämisen prosessi turvaa osaltaan uuden asiakkaan mahdollisuutta muuttaa asumispalveluun mahdollisimman pian palvelupäätöksen saatuaan. Palvelualueella pyritään minimoimaan viiveet asiakaspaikan siirtyessä asukkaalta toiselle. Yksiköt ilmoittavat vapautuneet asiakaspaikat aina välittömästi järjestämisen yksikköön. Järjestämisen yksikkö vastaa asiakkaiden sijoittamisesta vapaille paikoille. Mikäli palveluun pääsyn määräajat eivät ole toteutuneet, voi asiakas tai hänen läheisensä olla yhteydessä sosiaali- ja potilasasiavastaaviin, jotka neuvovat ja antavat ohjausta oikeuksista ja etuuksista.
Omatyöntekijän nimeäminen: Sosiaalihuoltolain mukainen omatyöntekijä nimetään asiakkaalle asiakasohjausyksiköstä asiakkuuden ajaksi. Omatyöntekijä huolehtii osaltaan siitä, että asukkaan palvelut järjestetään palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen: Asiakkaan osallisuudella tarkoitetaan vuorovaikutusta, asiakkaan kuuntelemista ja hänen mahdollisuuttaan vaikuttaa omaan hoitoonsa tai palveluunsa. Asiakasosallisuudella tarkoitetaan omaa palvelua laajemmin asiakkaan mahdollisuutta vaikuttaa ja osallistua palveluiden suunnitteluun, kehittämiseen tai arviointiin. Asiakkaan aktiivisen roolin varmistaminen lisää palvelun turvallisuutta, vahvistaa asiakkaan sitoutumista omaan hoitoonsa tai palveluun ja kasvattaa erinomaisen asiakaskokemuksen ja palvelun vaikuttavuuden mahdollisuutta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen osallisuusohjelma ohjaa alueen asukkaiden, palvelun käyttäjien, henkilöstön ja sidosryhmien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä niiden edistämisen toteutumista. Ohjaavana teemana osallisuusohjelmassa on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen osallisuus. Aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen toimialalla on laadittu toimialakohtainen osallisuussuunnitelma 2023–2025. Hyvinvointialueelle laaditaan parhaillaan Osallisuus- ja yhdenvertaisuusohjelmaa 2026–2029.
Asiakas voi tehdä omaa elämäänsä koskevia valintoja arkipäivässä esimerkiksi valitsemalla päivärytminsä, harrastuksensa ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisensa määrän. Yksiköissä on tarjolla erilaista toimintaa, johon asiakas voi osallistua omien mieltymystensä mukaan. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi asiakkaiden ottamista mukaan yksikön arjen toimintaan, kannustamista ja tukemista heille mielekkääseen toimintaan. Asiakkaiden osallisuus ja itsemäärääminen kytkeytyvät toisiinsa.
Yksikössä järjestetään asiakaskokouksia, joissa asiakkaat voivat osaltaan vaikuttaa elämäänsä ja arjen asioihin palvelutalossa. Asiakaskokouksissa käsitellään jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita, asiakkaiden toiveita ja ajatuksia yhteisestä toiminnasta. Kokouksissa kysytään palautetta ja kuullaan mahdollisia huolia.
Asiakkaan muuttaessa yksikköön järjestetään yhdessä asiakkaan ja läheisen kanssa toteuttamissuunnitelmaneuvottelu, jossa sovitaan yhteydenottotavoista tietosuojan puitteissa. Toteuttamissuunnitelmaneuvottelussa voidaan yhdessä asukkaan ja hänen läheisensä kanssa käydä toteuttamissuunnitelmaa läpi ja keskustella mieltä askarruttavista asioista. Asumisyksiköissä kaikille asiakkaille nimetään omaohjaaja(t). Omaohjaajan tehtäviin kuuluvat muun muassa asiakkaan RAI-arvioinnin, toteuttamissuunnitelman (sisältäen IMO-suunnitelman) tekeminen ja päivittäminen moniammatillisesti sekä yhdessä asiakkaan kanssa. Omaohjaaja osallistuu myös asiakasta koskeviin verkosto- ja yhteistyöpalavereihin sekä ylläpitää yhdessä muun henkilöstön kanssa yhteydenpitoa asiakkaan läheisverkostoon.
Läheisillä on tärkeä rooli asukkaiden osallisuuden tukemisessa. Läheisiä kannustetaan olemaan herkästi yhteydessä henkilökuntaan. Läheisille järjestetään säännöllisesti, vähintään kaksi kertaa vuodessa läheisten iltoja tai muita tapaamisia, joissa kerrotaan yksiköiden toiminnasta ja kuullaan läheisiä. Tavoitteena on luoda läheisiin hyvä keskusteluyhteys, jotta asukkaan hyvä elämä yksikössä mahdollistuu yhteistyössä läheisten kanssa.
Yksikössä tehdään tiivistä yhteistyö asiakkaiden huoltajien ja tukiverkoston kanssa. Asiakkaiden kanssa mietitään yhdessä toimintaan liittyviä toiveita, suunnitellaan toimintaa ja esimerkiksi retkikohteita. Yksikön asiakkaiden huoltajien kanssa pidetään hyvää keskusteluyhteyttä yllä ja esimerkiksi asiakkaan toteuttamissuunnitelma sekä IMO-suunnitelma laaditaan yhteistyössä asiakkaan huoltajien ja tukiverkoston kanssa. Yksikössä tullaan järjestämään yhteinen tilaisuus syksyn, alkutalven aikana perheiden kanssa.
Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan: Sosiaalihuollon asiakkaalla on oikeus laadultaan hyvään sosiaalihuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää. Asiakasta on kohdeltava kunnioittaen hänen ihmisarvoaan, vakaumustaan ja yksityisyyttään.
Epäasialliseen kohteluun puututaan välittömästi. Yksikössä käydään säännöllisesti läpi yksikkökokouksissa asiakkaan hyvä kohtelun periaatteita. Yksikössä pidetään yllä avointa keskustelua sekä mahdolliset saadut palautteet toiminnasta käsitellään rakentavasti toimintaa kehittäen. Epäasialliseen kohteluun ja toimintaan puuttuminen on kaikkien työntekijöiden velvollisuus. Asiakkaat, läheiset tai muut palautteen antajat voivat antaa palautetta toiminnasta tai toimintayksiköstä suullisesti, kirjallisesti ja qpro-koodin avulla. Suullinen tai kirjallinen palaute käsitellään mahdollisimman nopeasti ja palautteen perusteella ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin laadun sekä toiminnan parantamiseksi.
Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista: Asiakkaan oikeusturvakeinoja ovat esimerkiksi muistutuksen tai kantelun tekeminen. Sosiaalihuollossa asiakas voi lisäksi hakea muutosta saamaansa päätökseen. Lisäksi potilasvahingosta voi hakea korvausta Potilasvakuutuskeskuksesta.
Yksikön eteistilasta löytyy sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot. Asiakkaita ja heidän läheisiään myös tiedotetaan heidän oikeudestaan palautteeseen, kanteluihin ja muistutuksiin.
Itsemääräämisoikeus on jokaiselle kuuluva perusoikeus, joka muodostuu oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Itsemääräämisoikeus pohjautuu Suomen perustuslakiin (731/1999). Siihen liittyvät läheisesti oikeudet yksityisyyteen ja yksityiselämän suojaan. Henkilökohtainen vapaus suojaa henkilön fyysisen vapauden ohella myös hänen tahdonvapauttaan ja itsemääräämisoikeuttaan. Henkilökunnan tehtävänä on kunnioittaa ja vahvistaa asiakkaan itsemääräämisoikeutta sekä tukea hänen osallistumistaan palveluiden suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:Rajoitustoimenpiteiden on oltava lainmukaisia, välttämättömiä ja oikeasuhtaisia suhteessa tilanteeseen. Vammaispalveluissa rajoitustoimenpiteiden käyttö tulee aina perustella ja dokumentoida huolellisesti. Vammaispalveluissa erityishuolto pyritään toteuttamaan ensisijaisesti yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, jos henkilö ei kykene tekemään itseään koskevia päätöksiä eikä ymmärrä käyttäytymisensä seurauksia. Tämän lisäksi rajoittaminen on sallittua vain, jos se on välttämätöntä henkilön tai muiden terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi tai merkittävänä omaisuusvahvingon estämiseksi, eikä lievemmät keinot ole riittäviä.
Itsemääräämisoikeuden tukeminen vammaisten asumispalveluissa on henkilöstön keskeinen tehtävä. Henkilöstö tutustuu uuteen asiakkaaseen ja hänen historiaansa, jotta asiakkaalle voidaan tarjota oman näköistä elämää. Asiakkaan omaa näkemystä kunnioitetaan häntä koskevissa päätöksissä. Asiakas tekee elämäänsä koskevia valintoja arkipäivässä esimerkiksi valitsemalla päivärytminsä ja sosiaaliseen toimintaan osallistumisensa määrän. Arjessa on tarjolla erilaista toimintaa, johon asiakas voi osallistua omien mieltymystensä mukaan. Henkilökunta kunnioittaa ensisijaisesti asiakkaan toiveita ja valintoja, vaikka ne tuntuisivat joskus läheisen tai työntekijän näkökulmasta vääriltä tai asiakkaalle epäedullisilta, jos ne eivät akuutisti tai vakavasti vaaranna asiakkaan tai toisen asiakkaan terveyttä ja turvallisuutta. Vammaispalvelujen palvelualueelle on laadittu sosiaalihuollon ammattilaisten tueksi IMO-käsikirja (Itsemääräämisoikeuden ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen).
IMO-käsikirja koostuu kolmesta osasta: 1. Itsemääräämisoikeuden tukeminen, jossa käsitellään itsemääräämisoikeuden merkitystä, periaatteita ja käytännön keinoja sen vahvistamiseen arjessa.2. Rajoitustoimenpiteet, joissa kuvataan tilanteet, joissa itsemääräämisoikeutta voidaan poikkeuksellisesti rajoittaa, sekä näihin liittyvät lainsäädännölliset edellytykset, menettelytavat ja dokumentaatiovaatimukset.3. Tahdonvastainen erityishuolto (tulossa myöhemmin), jossa käsitellään tilanteita, joissa henkilö voidaan määrätä erityishuollon toimintayksikköön ilman hänen suostumustaan ja kuvataan siihen liittyvät lainsäädäntö, käytännöt ja oikeusturvan varmistaminen.
Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö: Suunnitelma itsemääräämisoikeuden vahvistamisesta ja toteutumisesta sisältyy asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan, joka tehdään asukkaan, läheisten ja hoitohenkilöstön yhteisen toteuttamissuunnitelmaneuvottelun pohjalta. Toteuttamissuunnitelmassa huomioidaan asukkaan yksilölliset tarpeet ja tottumukset.
Vammaisten asumisen palveluissa noudatetaan IMO-käsikirjan ohjeistusta rajoitustoimenpiteiden käytöstä. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain silloin, kun kaikki muut keinot on ensin käytetty ja henkilön oma tai muiden turvallisuus on vakavasti uhattuna. Rajoitustoimenpiteiden on perustuttava yksilökohtaiseen tarpeeseen ja asiantuntija-arvioon. Rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää erityishuollossa, kuten ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.
Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat: Asumispalveluissa rajoitteiden käyttöä pyritään välttämään ja vähentämään työntekijöiden toiminnalla ja hoitokäyttäytymisellä: kiireetön ja rauhallinen lähestymistapa rauhoittavat asiakasta ja vähentävät rajoittamisen tarvetta. Asiakkaan yksilöllinen asumisyksikössä hänen kanssaan yhteisesti kirjatuilla aktiivisilla ja mielekkäillä arjen toiminnoilla voidaan ehkäistä ja vähentää tarvetta käyttää rajoitteita. Lisäksi henkilöstöä koulutetaan säännöllisesti haasteellisten asiakastilanteiden ennaltaehkäisemiseen ja rajoittamista pyritään ennaltaehkäisemään myös asiakkaiden henkilökohtaisten tukitoimien kehittämisellä.
Itsemääräämisoikeutta voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun asiakkaan tai muiden henkilöiden terveys tai turvallisuus uhkaa vaarantua, eikä muita keinoja ole käytettävissä. Rajoitustoimenpiteiden tulee olla perusteltuja, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia tavoiteltuun päämäärään nähden sekä niiden yhteisvaikutus on arvioitava huolellisesti. Erityishuolto pyritään aina toteuttamaan yhteisymmärryksessä asiakkaan kanssa. Rajoitukset toteutetaan aina ihmisarvoa kunnioittaen, turvallisesti ja perustarpeista huolehtien ja ne on lopetettava heti, kun ne eivät ole enää välttämättömiä tai vaarantavat henkilön terveyden tai turvallisuuden. Alaikäiseen kohdistuvissa rajoitustoimenpiteissä on otettava huomioon hänen etunsa, ikänsä ja kehitystasonsa.
IMO-käsikirja ohjaa vammaisten asumisyksiköiden henkilöstön työtä. IMO-käsikirjassa ohjaa rajoitustoimenpiteiden käyttöä tilanteissa, joissa se on perusteltu, käytön arvioinnissa, kestossa sekä valvonnassa. IMO-käsikirjassa on lueteltu erityishuollossa sallittuja rajoitustoimenpiteitä, joita voidaan käyttää vain laissa säädetyllä tavalla, vaikka niiden edellytykset täyttyisivätkin. IMO-käsikirjassa todetaan seuraavasti edellä mainitusta:
• Pelkkä tarve tai oikeus ei riitä, pitää myös noudattaa tarkkaa lainsäädäntöä, esimerkiksi siitä mitä keinoa saa käyttää, kuka saa päättää, kuinka kauan ja miten toimenpide toteutetaan.• Tämä suojaa yksilön oikeuksia ja varmistaa, että rajoitustoimia käytetään vain viimeisenä keinona ja mahdollisimman lievästi.
Asumisyksiköillä tulee olla käytettävissään riittävä lääketieteen, psykologian ja sosiaalityön asiantuntemus. Rajoitustoimenpiteiden käyttöä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen vammaisten palveluissa seuraa IMO-työryhmä. Työryhmään kuuluu lääkäri, sosiaalityöntekijä, psykologi sekä tarvittaessa ryhmään kutsutaan seuraavia ammattiryhmiä: lakimies, sairaanhoitaja, ostopalvelujen tehtäväaluepäällikkö, työ- ja päivätoiminnan tehtäväaluepäällikkö, asiakasohjauksen tehtäväpäällikkö ja asumisen tehtäväaluepäällikkö. Työryhmään voidaan tuoda asiakastapaukset arvioitavaksi ja pyytää konsultaatiota. Asumisyksiköt raportoivat käytetyt rajoitustoimenpiteet kuukausittain IMO-työryhmälle.
Yksikköä koskevissa poikkeuksellisissa olosuhteissa, esim. pandemiatilanne asukkaiden liikkumista yksikössä ja yksiköstä pois tai muita perusoikeuksia ei voida rajoittaa perusteetta tai ylimitoitetusti. Vain tartuntatautilääkäri voi tehdä päätöksen asukkaan mahdollisesta karanteenista tai tehdä päätöksen eristysmääräyksestä yksikössä. Virallinen karanteeni tai eristysmääräys on aina hallinnollinen päätös. Yksikössä noudatetaan aina hyvinvointialueen infektioyksikön ohjeita, eikä rajoiteta oma-aloitteisesti asukkaiden liikkumista tai läheisten tapaamista poikkeuksellisissakaan olosuhteissa.
Pikku-Karhun toiminnassa keskeistä ovat asiakkaiden itsemääräämisoikeutta tukeva asiakaslähtöinen toimintatapa, jossa asiakasta ja hänen huoltajiaan kuullaan. Keskeistä itsemääräämisoikeuden tukemisessa on asiakkaiden tunteminen ja heidän aktiivinen kuuntelemisensa, toiveiden, tarpeiden ja tavoitteiden kartoittaminen ja kirjaaminen Apottiin. Asiakkaiden osallistumista oman hoidon ja palvelun suunnitteluun tuetaan ja näin vahvistetaan heidän itsemääräämisoikeuttaan. Asiakkaiden vuorovaikutusta ja kommunikaatiota tuetaan ja vahvistetaan erilaisin menetelmin ja vuorovaikutustilanteet pyritään pitämään mahdollisimman rauhallisina etenkin, jos kyseessä on asiakkaalle tilanne, jossa hänen päätöksentekoaan tuetaan. Yksikössä on käytössä muun muassa erilaisia kuvakommunikaatioon tarkoitettuja kuvia ja symboleita. Symbolien ja kuvien avulla yksikön henkilöstö auttaa asiakkaita myös ilmaisemaan itseään, tarpeitaan ja ajatuksiaan. Tutustumien asiakkaisiin ja heidän taustatietoihinsa sekä elämään auttaa myös ennalta ehkäisemään mahdollisia haasteellisia tilanteita. Haastavassakaan tilanteessa ei ensisijaisesti rajoiteta asiakasta, vaan tilannetta yritetään hallita muilla keinoilla. Haastavissa tilanteissa henkilöstön rauhallisuus, tapa toimia kuten eleet ja puhetapa ovat merkittävässä roolissa.
Asiakkaiden IMO-suunnitelmiin kirjataan keinot, joilla lyhytaikaishoidon yksikössä voidaan tukea asiakkaan itsenäistä päätöksentekoa, esimerkiksi tuetun päätöksenteon keinoin. IMO-suunnitelmaan kirjataan myös, miten asiakkaiden osallisuutta tuetaan yksikössä, millaisia tuen tarpeita asiakkaalla on esimerkiksi vuorovaikutuksessa. Suunnitelmiin kirjataan asiakkaan käyttämät kommunikaation apuvälineet tai kuvaus siitä, miten asiakas kommunikoi ja tulee ymmärretyksi. IMO-suunnitelmissa lyhytaikaishoidon yksikössä on tärkeää kirjata yhteistyössä asiakkaan ja huoltajien kanssa niitä keinoja ja toimia, joilla asiakkaan hyvinvointia sekä turvallisuutta voidaan tukea mahdollisimman pitkään ilman rajoittamistoimenpiteitä. Näitä keinoja ovat esimerkiksi ennakointi, asiakkaalle tutut rutiinit, turvallinen/rauhallinen oma tila. Yhteisessä keskustelussa asiakkaan, huoltajien ja yksikön henkilöstön kanssa käydään läpi myös tilanteet, joissa arvioidaan olevan mahdollista tarvetta rajoitustoimenpiteille. Nämä kirjataan suunnitelmaan erikseen ja vain laissa nimetyin tavoin. Apotissa toteuttamis- ja IMO-suunnitelman ohje myös ohjaa kirjaamisessa. Yksikkö konsultoi rajoittamistoimenpiteistä IMO-työryhmää Apotin työkoriviestillä asiantuntija-avun saamiseksi. Yksikön toimintaa ohjaa myös IMO-käsikirjat, joissa on selkeät toimintaohjeet asiakkaan itsemääräämisoikeuden tukemiseen sekä tarvittaessa rajoitustoimenpiteisiin.
Yksikössä noudatetaan IMO-käsikirjan ohjeistusta myös jälkiselvittelyssä sekä alaikäisten kohdalla huomioitavista asioista rajoitustoimenpiteiden suhteen. Alaikäistä asiakasta ei voida rajoittaa ilman vanhempien tai huoltajien tietoa toimenpiteistä.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa, jotka tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Sosiaali- ja potilasasiavastaaville ei saa laittaa salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset tulee sopia aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 09 4191 0230 ja puhelinajat: • Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00 • Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00 • Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina. Sähköpostiyhteydenotot: sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien yhteystiedot ovat nähtävillä yksikön sisääntulon yhteydessä.
Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella halutaan tuottaa asiakkaille toimivia ja vaikuttavia palveluja sekä hyvä kokemus jokaisen kohtaamisen yhteydessä. Asiakaskokemuksen ymmärtäminen lähtee halukkuudesta kysyä ja vastaanottaa palautetta. Tietoa asiakkaan palvelukokemuksesta ja asiakastyytyväisyydestä saadaan systemaattisella ja monikanavaisella jatkuvan palautteen keräämisellä.
Hyvinvointialueella käytössä olevan Qpro -asiakaspalautejärjestelmän avulla asiakkaat voivat antaa palautetta verkkosivuilla tai paperilomakkeella. Asiakaspalautteen avulla seurataan mm. asiakastyytyväisyyttä, asiakkaiden osallisuutta, palvelujen laatua ja vaikuttavuutta. Lisäksi palautetta voi antaa aina myös suullisesti tai kirjallisesti työntekijöille, yksiköiden esihenkilöille, tehtäväaluepäälliköille, palvelualuejohtajalle tai hyvinvointialueen kirjaamoon.
Asiakkailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä: Toimialoilla on nimetty nimetyt palautteen tallentajat, jotka kirjaavat paperisessa muodossa saapuneet asiakaspalautteen QPro-järjestelmään.
Yksiköiden esihenkilöt toimivat saapuneiden palautteiden käsittelijöinä ja kehittämisehdotusten esittelijöinä ja he saavat sähköpostihälytteen jokaisesta saapuneesta asiakaspalautteesta. Saapuneet palautteet käydään läpi säännöllisesti henkilöstön kanssa yksikkökokouksissa ja toimintaa kehitetään saatujen palautteiden perusteella.
Vammaisten asumisen palvelualueen koonti asiakaspalautteista ja nostot kehittämiskohteista tehdään osavuosikatsausten yhteydessä kolme kertaa vuodessa. Lisäksi vammaisten ja vanhusten palvelujen toimialojen nimetyt pääkäsittelijät ja käsittelijät kokoavat raportteja asiakaspalautteiden määrällisistä ja laadullisista osioista hyvinvointialueen ja toimialan raportointiprosesseja noudattaen.
Palautteen antamisen mahdollisuus sekä kanava on kuvattu yksikön sisääntulossa olevassa julisteessa. Saapuneet palautteet käsitellään aina yksikkökokouksissa.
8.5. Muistutusten käsittely
Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on lakiin perustuva oikeus tehdä muistutus. Muistutuksen voi tehdä hoitonsa tai palvelunsa laatuun taikka saamaansa kohteluun tyytymätön. Jos asiakas/potilas ei sairauden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omaisensa tai muu läheisensä.
Muistutuksen voi tehdä vapaamuotoisesti tai Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen verkkosivuilta löytyvällä lomakkeella, ja se toimitetaan hyvinvointialueen kirjaamoon. Muistutuksen käsittelee sosiaali- tai terveydenhuollosta vastaava henkilö. Muistutukseen on oikeus saada perusteltu kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa, jonka katsotaan olevan 1–4 viikkoa. Mikäli muistutuksen vastausaika pitenee, tulee asiakasta tiedottaa määräajan puitteissa selvityksen etenemisestä ja aikataulusta.
Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa: Muistutukseen liittyvän selvityksen antaa yksikön vastuuhenkilö. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaisesti tehtäväaluepäällikkö päättää vastauksen antamisesta tehtäväalueensa toimintaa koskevaan muistutukseen, kanteluun ja muuhun vastaavaan selvityspyyntöön.
Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat: Annettu muistutus velvoittaa antamaan kirjallisen selvityksen ja tuomaan esille oman näkemyksensä asian kulusta. Muistutus sekä siihen annettu vastaus tallennetaan CaseM -tiedonhallintajärjestelmään, jolloin jää kirjallinen jälki siitä, että oletettu epäkohta on nostettu esille, siihen on reagoitu ja muistutuksen tekijä on saanut vastauksen. Jokaiseen saapuvaan muistutukseen reagoidaan vakavasti ja vastaus laaditaan huolella. VAKEssa muistutuksen käsittelystä on laadittu prosessikuvaus, jonka mukaisesti toimitaan. Lisäksi vammaisten asumisessa on tarkennettu prosessin aikataulu palvelualueella.
Hyvässä muistutusvastauksessa:
• Kuvataan selkeästi ja tiiviisti keskeiset tapahtumat ja todetaan tehdyt selvitykset.• Vastataan muistutuksessa esitettyihin ongelmakohtiin ja kysymyksiin.• Otetaan selkeästi kantaa, onko asiassa toimittu oikein vai onko todettavissa virheellistä menettelyä tai laiminlyöntiä.• Ilmoitetaan, onko yksikössä syytä ryhtyä muistutuksen johdosta kehittämistoimenpiteisiin tai muuttaa toimintakäytänteitä ja jos on, niin millä tavalla.
Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen: Muistutus tarjoaa yksikölle mahdollisuuden korjata toimintaansa, reflektoida omaa tekemistä ja mahdollistaa asian hoitamisen kuntoon ennen kuin siitä tulee mahdollisesti isompi haaste tai ongelma. Muistutuksissa esille tuodut asiat käydään esihenkilön johdolla läpi yksikkökokouksissa säännöllisesti ja suunnitellaan tarpeen mukaiset toimenpiteet.
Muistutuksista saatua tietoa hyödynnetään yksikön toiminnan ja laadun kehittämisessä. Kehittämistoimenpiteet ovat aina riippuvaisia saadusta palautteesta. Kehittämistoimet voidaan kohdentaa joko yksittäisen asiakkaan hoitoon ja palveluun tai koko yksikön toimintaan liittyvään kehittämiseen. Kehittämistoimet voivat olla esimerkiksi palvelun tai hoidon laatuun liittyviä, viestintään liittyviä tai ennalta ehkäisevään toiminnan kehittämistä yksikössä.
Vammaisten asumisen palveluissa omavalvonnan toteutumista seurataan päivittäin osana työtä. Seurannasta saatua tietoa ja saadun tiedon pohjalta tehtyjä toimenpiteitä seurataan johtamisessa kuukauden välein sekä osavuosiraporttien yhteydessä.
Hyvinvointialueen osavuosiraporteissa on vammaisten asumisen omavalvonnan toteuttamisen koonti ja vuoden 2025 aikana aloitetaan omavalvontasuunnitelma tasoinen raportointi hyvinvointialueen yhtenäisten käytäntöjen mukaisesti.
Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu: Palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteutumisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Salassa pidettäviä tietoja ei saa julkaista.
Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:Suunnitelman laatiminen käsitelty ensimmäisen kerran henkilöstön kanssa 20.4.2026. Suunnitelmaa on päivitetty 21.9.2026. Yksikön henkilöstö käsittelee kehittämistarpeita säännöllisesti viikko kokouksissa ja kehittämispäivissä sekä nimeämällä eri vastuutehtäviin työntekijöitä.
Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset): Jatkossa tähän kirjataan, mikäli omavalvontasuunnitelman sisältöä on päivitetty, päivityspäivämäärä, päivittäjä sekä lyhyesti keskeiset muutokset, joita on tehty.
13.4.2026 Omavalvontasuunnitelmaan lisätty yksikön esihenkilön nimi sekä vastuuhenkilöiden nimiä sekä sisältöä päivitetty. /SP
20.4.2026 Omavalvontasuunnitelmaan kirjattu asumisen toteuttamissuunnitelman sekä IMO-suunnitelman ja itsemääräämisoikeuden keskeiset kokonaisuudet. / SP
30.4.2026 Omavalvontasuunnitelmaan lisätty yksikön toimintaohjeet uhka-ja väkivaltatilanteiden menettelytapaohje, yksintyöskentelyn ohje sekä infektiotorjuntatoimien omavalvontalomake.
21.9.2026 Omavalvontasuunnitelmaan on tehtyjen ohjeiden päivitykset, muutettu tehtäväaluepäällikön nimi ja yhteystieto, turvallisuuteen liittyvien ohjeiden ja tarkastusten ajankohdat. Lisäksi sisällöllisesti kuvattu nykyhetkeä ja tulevaisuutta. / N.L.