Omavalvontasuunnitelma AKOS1

Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Y-tunnus: 3221356–1

Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA

Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA

Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)

Palveluyksikön nimi:  Akuutti geriatrinen vuodeosasto AKOS1

Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:  

Akos 1, Sairaalakatu 1, 01400 Vantaa

Vastuuhenkilön/-henkilöiden nimi/nimet, tehtävät ja yhteystiedot:

Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.

Akos1: Satu Pennanen,  osastonhoitaja, satu.pennanen@vakehyva.fi , 040 4803402.

Terapiapalvelut: Katja Räsänen, vs. osastonhoitaja, katja.rasanen@vakehyva.fi , 050 312 1605.  

Terapiapalveluiden omavalvontasuunnitelma: 
Omavalvontasuunnitelma Sairaalapalvelut/Terapiapalvelut | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue

Tukipalvelut: Osastonhoitaja Mikko Saarelainen +35840 186 9908, mikko.saarelainen@vakehyva.fi, 

Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):  

Sairaalapalvelujen vuodeosasto Akos 1 tuottaa perusterveydenhuollon sairaalapalvelua yli 55-vuotiaille vantaalaisille ja keravalaisille, joilla on perusterveydenhuollon keinoin hoidettava akuutti sairaus (mm. infektio, yleistilanlasku, sekavuus). Potilaspaikkoja osastolla on yhteensä 20. Potilaat tulevat osastolle pääsääntöisesti Peijaksen sairaalan päivystyksen kautta. Keskimääräinen mediaanihoitoaika osastolla on 4 vuorokautta. Keskimääräinen hoitojaksojen määrä kuukaudessa 78.

Tuottaako palveluyksikkö palveluja ostopalveluna toiselle palveluntuottajalle tai -järjestäjälle lain tai sopimuksen perusteella?Akos1 osastolla voi olla hoidossa satunnaisesti maksusitoumuksella toisen hyvinvointialueen asiakkaita.  

Alihankintana/ostopalveluna ostetut palvelut ja niiden tuottajat:  

Alihankintana ostetaan seuraavia palveluita:

Diagnostiset palvelut	Katriina, Kerava, Peijas	HUS diagnostiikkakeskus
Apteekkipalvelut	Katriina, Kerava, Peijas	HUS Apteekki
Lääkintälaitehuolto	Katriina, Kerava, Peijas	HUS Asvia
Välinehuolto	Katriina, Kerava, Peijas	HUS Välinehuolto
Turvapalvelut	Peijas	HUS kiinteistöt, Securitas Oy
Ravitsemuspalvelut	Peijas	HUS Asvia
Siivouspalvelut	Peijas	HUS Asvia
Tekstiilipalvelut, potilaat	Katriina, Kerava, Peijas	PURO
Tekstiilipalvelut, henkilökunta	Kerava, Peijas	PURO
Kuoleman toteaminen		Etelä-Pohjanmaan Laatupäivystys Oy

Alihankintana/ostopalveluna tuotettujen palvelujen sisältö-, laatu- sekä asiakas- ja potilasturvallisuusvaatimusten varmistaminen:

Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa. 

Omavalvontasuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta, seurannasta, päivittämisestä ja julkaisemisesta vastaava henkilö/henkilöt:  

Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.

Akos1: Satu Pennanen,  osastonhoitaja, satu.pennanen@vakehyva.fi , 040 4803402.

Terapiapalvelut: Katja Räsänen, vs. osastonhoitaja, katja.rasanen@vakehyva.fi, 050 312 1605.

Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen:

Omavalvontasuunnitelma päivitetään vuosittain marraskuussa tai aina, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia tai kun tapahtuu omavalvontasuunnitelmaan liittyviä henkilöstömuutoksia.  

Omavalvontasuunnitelman julkisuus:

Osaston Akos 1 omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla, nähtävillä yksikön sähköisellä alustalla (teams) ja paperisena versiona osaston kansliatiloissa, mistä sitä voi yksikössä vieraileva pyytää myös luettavaksi. 

Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset:

Käypä hoito -suositukset

Asiakas- ja potilasturvallisuusstrategia ja toimeenpanosuunnitelma 2022-2026

Sosiaali- ja terveyspalvelujen suosituksia ja ohjeita (STM)

Hygieniaohjeet

Hygieniaohjeet löytyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen intranetin työohjepankista.

Siivousohjeet

Siivousohjeet löytyvät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen intranetin työohjepankista.

Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit:

Sairaalapalveluissa laatua ja vaikuttavuutta seurataan ja mitataan kuukausittain saatavilla raporteilla, mm. Johtamisen Power BI ja Apotin tuottamilla raporteilla. Kuukausittain seurataan mm. lääkehoidon skannausprosentteja, hoitojaksojen määrää ja -kestoa, käsihuuhdekulutusta ja asiakaspalautteita. 
Sairaalapalveluihin hoitoon pääsyä ohjataan lakisääteisten määräaikojen osalta ainoastaan polikliinisissa palveluissa eli määräajat koskevat geriatrista ja palliatiivista poliklinikkaa, jotka tuottavat muuta kuin 14 vuorokauden enimmäisajan piiriin tarkoitettua perusterveydenhuollon kiireetöntä hoitoa. 
Hoitoon pääsyä seurataan sairaalan johtoryhmän kokouksissa kuukausittain osana toiminnan ja talouden raportoinnin kokonaisuutta.

Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut:

Akuuttiosastojen ylilääkärinä toimii Hetti Kirves ja hoitotyön lähijohtajana Satu Pennanen.  

Ylilääkäri vastaa yksikön lääketieteellisestä toiminnasta, hoidon lääketieteellisestä laadusta ja potilasturvallisuudesta sekä toimii lääkäreiden esihenkilönä. Hoitotyön lähijohtaja vastaa yksikön hoitotyön toiminnasta ja henkilöstöhallinnosta sekä toimii yksikön lähi- /perushoitajien ja sairaanhoitajien esihenkilönä. Ylilääkäri ja lähijohtaja vastaavat alaisensa henkilöstön osaamisen varmistamisesta, henkilöstön resurssoinnista ja kehittämisestä.

Lähijohtajan sijaisena toimii Kotisairaalayksikön lähijohtaja tai Akos 1 yksikön apulaisosastonhoitaja.    

Vs. apulaisosastonhoitajana yksikössä toimii Rugira Muhamiriza. Apulaisosastonhoitaja osallistuu yhdessä lähijohtajan kanssa yksikön päivittäisjohtamiseen, resurssoinnin järjestämiseen, työvuorosuunnitteluun, yksikön kehittämiseen ja osaamisen varmistamiseen.  Apulaisosastonhoitaja vastaa mm. uusien työntekijöiden perehdyttämisestä sekä opiskelijayhteistyöstä.  

Ylilääkärin vastuulla ovat lääkärityön kokonaisuus, lääketieteellisen linjaukset, lääkäreiden osaamisen varmistaminen sekä lääkärien resurssointi ja toiminnan kehittäminen yhteistyössä lähijohtajan kanssa. Apulaisylilääkäri toimii osaston kliinisenä johtajana ja vastaa lääkäreiden päivittäisen työn ohjauksesta ja perehdyttämisestä.

Osastolla työskentelee osastonsihteeri ja hoitoapulaisia, joiden esihenkilönä toimii tukipalveluiden lähijohtaja Mikko Saarelainen.

Yksikön terapiapalveluista vastaa terapiapalveluiden vs. lähijohtaja Katja Räsänen.  
Toimintaa ohjaavat VAKE.n yhteiset ohjeistukset ja toimintamallit. 

5.1. Riskienhallinnan vastuut, ohjeet sekä suunnitelmat

Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.  
Sairaala- ja kuntoutuspalveluissa ylilääkärit ja lähijohtajat vastaavat haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset käsitellään viikoittain. Haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden koosteraportit käydään läpi johtoryhmissä osavuosikatsausten yhteydessä.

Koko henkilöstöllä on vastuu riskienhallinnasta, vastuu puuttua ja tuoda lähijohdolle tietoon havaitsemat riskit. Vastuualuevastaavat osallistuvat vastuualueensa työryhmänkokouksiin 6 kertaa vuodessa ja tuovat kokouksista yksikköön päivitetyn tiedon sekä vastaavat tiedon jalkauttamisesta yksikköön yhdessä lähijohtajien kanssa. Vastuualuevastaavilla on yksikössä sännölliset tehtävät, mm. turvallisuusvastaava vastaa yksikön turvallisuuskävelyiden toteuttamisesta ja havainnoi vuorossa ollessaan yksikön turvallisuuteen liittyviä asioita ja hygieniavastaavat huolehtivat säännöllisistä hygieniakierroksista.  

Lähijohtajalla on päävastuu riskienhallinnasta.  Yksikössä määriteltyjä vastuu alueita:  

Turvallisuusvastaava	Rugira Muhamiriza
Lääkehoitovastaava	Svea Ärö, Anastasia Sikka
Hygieniavastaava	Mira Paasikivi, Marinella Terenius
Lääkintälaitevastaava	Jenni Poikolainen
Elvytysvastaava	Irene Troskova, Sanna Rukkila, (Barbra Nabula)
Apottivastaava	Mira Paasikivi
Jatkuvuustyöasemavastaava	Sari Mytty, Mira Paasikivi
Perehdytysvastaava	Marika Schön
Opiskelijavastaava	Rugira Muhamiriza, Alexandra Ruusunen
Haavavastaava	Mira Paasikivi
Avannevastaava	Heidi Kainulainen
Saattohoitovastaava	Päivi Kumin
Diabetes vastaava	Simonetta Porcu
Varastovastaava	Jenni Poikolainen

Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö:

Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.

Akos 1: Sanna Korhonen, osastonhoitaja, sanna.korhonen@vakehyva.fi, 040 4803402.

Terapiapalvelut: Anna Aaltonen, osastonhoitaja, anna.aaltonen@vakehyva.fi, 050 312 1605.

Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen:

Henkilöstö perehdytetään potilastyöhön sekä potilastietojen käsittelyyn. Myös tietosuoja- ja turvallisuusasiat ovat keskeinen osa perehdytystä.  

Perehdytysmateriaalia löytyy yksiköstä yksikön teams kanavalta ja lääkäreiden osalta Sairaala- ja kuntoutuspalveluiden lääkäreiden teamsistä. Lisäksi intrassa (sairaalan yhteinen) on runsaasti perehdytysmateriaalia. Lähijohtaja, apulaisosastonhoitaja ja apulaisylilääkäri vastaavat perehdytyksestä yhdessä uuden työntekijän kanssa. Jokaiselle uudelle työntekijälle määritellään perehdyttäjä ja työnsuunnittelussa huomioidaan tarvittava määrä perehdytystä. Hoitohenkilöstön perehdytyksessä voidaan hyödyntää myös sairaalan opetushoitajaa. Lääkäreiden laite- ja tietoturvaperehdytystä ensimmäisenä työpäivänä antaa palveluassistentti. Perehdytyksen edistymistä raportoidaan perehdytyslomakkeille ja perehdytys- checklistalla.  

Työntekijöiden osaamistarpeet kartoitetaan mm. lähijohtajan ja työntekijän välisessä kehitys- ja osaamistarvekartoituskeskustelussa. Näistä keskusteluista tehdään nostoja yksikön sekä koko sairaalan vuosittaiseen koulutussuunnitelmaan. Koulutussuunnitelmassa on myös määriteltynä säännöllisesti suoritettavat, jokaiselle pakolliset koulutukset. Koulutuksiin ilmoittaudutaan Loki järjestelmän kautta, ja sinne poimiutuu samalla jokaiselle rekisteri käydyistä sisäisistä koulutuksista.  

Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle vuosittain. Lääkäreiden ulkoisia koulutuksia seurataan erikseen, tavoitteena 10pv/vuosi.  

Sairaalassa on joka keskiviikko tarjolla koulutusta. Nämä koulutustilaisuudet myös nauhoitetaan ja ovat siten kuunneltavissa jälkikäteen. Erikoistuville lääkäreille on viikottaiset tutortunnit, perjantailuennot ja erikoistumisalan omat säännölliset koulutukset ja kaikille lääkäreille 2x /kk yhteinen koulutus. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus tuoda lähijohtajalle tiedoksi itseään kiinnostavia ja työtehtävää hyödyntäviä koulutuksia.  

Yksikössämme järjestetään myös vuosittain yksikön tarpeesta nousseita koulutuksia.

 

Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma
• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma
• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma
• Lääkehoitosuunnitelma
• Laitevastaavan käsikirja
• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet
• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet
• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet
• Valmiussuunnitelma
• Tietoturvasuunnitelma
• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset
• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet
• Meillä töissä – käsikirja  
• Osallisuusohjelma ja suunnitelmat
• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma
• Kaksikielisyysohjelma

Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:

• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 09/25
• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika:   12/2025
• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: a
• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika:  
• Lääkehoitosuunnitelma, päivitysaika: 05/2026

5.2. Riskienhallinnan keinot, epäkohtien käsittely ja raportointi

Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:

Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:

• Psykososiaaliset kuormitustekijät
• Tapaturman vaarat
• Ergonomian / tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät
• Fysikaaliset vaaratekijät
• Kemialliset altisteet
• Biologiset altisteet

Potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen ja raportointiin on käytössä HaiPro-ohjelmisto. SPro on vastaavasti tarkoitettu sosiaalihuoltolain mukaisiin epäkohta- ja epäkohdan uhka ilmoituksiin ja niiden raportointiin. Työturvallisuutta vaarantavat tapahtumat ilmoitetaan ja raportoidaan WPro-ohjelmistossa.  

HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan kaikki potilaan turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa potilaalle. HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan siis sekä läheltä piti -tapahtumia, että haittatapahtumia. Ilmoitus tulee tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla   
voitaisiin toiminnasta saada turvallisempaa. Jos ilmoittaja on epävarma ilmoittamisesta, on varminta tehdä ilmoitus, joka löytyy intran etusivulta. HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta. Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.  

Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Järjestelmään tehdään ilmoitus, jos tehtävissään huomaa tai saa tietoonsa epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan sosiaalihuollon toteuttamisessa. Myös sairaalapalveluiden työntekijän tulee tehdä ilmoitus, jos hoidossa olevan potilaan kohdalla tulee epäily epäkohdasta tai puutteesta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.  

WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta.

Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.  

Riskienarviointi päivitetty: Yksikkökohtaiset arvioinnit päivitetty 11/2026.  

Alla olevaan taulukkoon on lueteltu kaikki hyvinvointialueella poikkeamien ilmoittamiseen käytössä olevat kanavat. 

Riski, poikkeama, epäkohta tai ilmoitusvelvollisuus	Ilmoittamistapa	Vastuu viranomainen
Asiakas- ja potilasturvallisuuden vaaratapahtumat	HaiPro/Spro
Väärinkäyttöilmoitus (ns. whistleblowing-direktiivi)	Väärinkäyttöilmoitus-  lomake (Intrassa)
Ilmoitus sosiaalihuollon epäkohdasta (sosiaalihuoltolaki §48)	SPro	Tarvittaessa AVI
Työturvallisuusilmoitus (henkilöstöön kohdistuva haitta- tai vaaratapahtuma)	WPro
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta	HaiPro
Työturvallisuusilmoitus ja riskienhallinta	HaiPro
Tietoturva- ja tietosuojapoikkeamat	Viipymättä yhteys lähijohtajaan, tarkemmat ohjeet Intran tietoturva- ja tietosuojaosiossa.
Tietoturvaloukkaus	Viipymättä yhteys lähijohtajaan, tarkemmat ohjeet Intran tietoturva- ja tietosuojaosiossa.
Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon hoitoilmoituskanta	HILMO	THL
Lääkkeiden ja rokotusten haittavaikutusilmoitukset	Fimean lomake	Fimea
Lääkinnällisten laitteiden poikkeamat	HaiPro & Fimean lomake	Fimea
Säteilyvaarailmoitukset		STUK
Valvottavat tartuntataudit		THL
Ruoka- ja vesivälitteisten epidemioiden ilmoittaminen		Ruokavirasto
Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisemisessä (pelastuslaki §42)		Pelastuslaitos

Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn.

Osastonhoitaja vastaa haittatapahtumien ja läheltä piti -tilanteiden käsittelystä ja tarvittaessa niiden käsittelyn siirtämisestä eteenpäin. Ilmoitukset otetaan tarvittaessa esille osaston aamukokouksessa välittömästi, jos kyseessä on merkittävä poikkeama. Ilmoituksen käsitellään mahdollisimman nopeasti, mutta kaikki viimeistään johtoryhmän osavuosikatsauksiin mennessä. Tärkeimmät poikkeamailmoitukset kootaan raportiksi vähintään kerran kuukaudessa moniammatilliseen osastokokoukseen ja käydään siinä läpi keskustellen, jotta jatkossa vastaavia poikkeamia ei tapahtuisi.  

Osastonhoitaja käsittelee aina kyseisen työntekijän kanssa työturvallisuusilmoituksen (henkilöstöön kohdistuva haitta- tai vaaratapahtuma) ja vie tarvittaessa asiaa eteenpäin esim. työterveyshuollon ja työntekijän sekä työsuojelun edustajan kanssa.  

Korjaavat toimenpiteet kirjataan osastonhoitajan toimesta ohjelmistoon, jonka kautta ilmoitus on tehty (Haipro, SPro, WPro). Sovitut muutokset työskentelyssä, muistutus sovittujen toimintatapojen noudattamisesta tai muut korjaavat toimenpiteet tiedotetaan henkilökunnalle osastokokouksissa ja kirjataan kokousmuistioon. Muille yhteistyötahoille viestitään sähköpostitse tai puhelimitse.  

Vakavan vaaratapahtuman tutkinta:  

Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.

Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy myöhemmin julkaistavassa vakavien vaaratapahtumien oppaasta.

5.3. Palveluyksikön keskeiset riskit

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait):

Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): 
Hoitohenkilökunnan osalta kolmivuorotyö, joka voi vaikuttaa jaksamiseen. Yksikössä keskeisemmän riskin riskienarvioinnissa muodostaa psyykkinen kuormitus, kuten kiireentunne, melu ja sekavat aggressiiviset potilaat.  

Lääkäreiden osalta työn ajoittainen pakkotahtisuus poissaolojen kasautuessa. Henkinen kuormitus voi kasvaa potilaiden ja omaisten kanssa työskentelyssä.  

Tartuntavaara esim. bakteerit ja virukset.

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:

Pyritään huolehtimaan riittävästä henkilöstöresurssista. Työnjaon selkeyttämisellä on pyritty vaikuttamaan kiireen tunteeseen ja töiden tasaiseen jakautumiseen. Työtä jaetaan tarvittaessa myös vuoron aikana.  Tiedossa oleviin uhkatilanteisiin ei mennä koskaan yksin, vaan kollegan kanssa, kiinteistössä vartija 24/7, joka pyydetään tarvittaessa yksikköön turvaamaan niin henkilökunnan kuin muiden potilaiden turvallisuutta.  

Asianmukainen suojautuminen tartuntavaaratilanteissa. Ohjeet ovat saatavilla yksikön teamsissa sekä intrasivuilla. Huolehditaan asianmukaisista suojavarusteista sekä niiden riittävyydestä. Tarvittaessa konsultoidaan VAKE:n Hygieniahoitajaa.  

Hoitotyön osalta yksikössä on käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, joka mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Lääkäreiden osalta poissaolojen aiheuttamaa kuormitusta pyritään helpottamaan resurssoimalla kiertävä sijainen sairaalapalveluihin ja tarvittaessa auttamalla yli lääkärilinjarajojen.

Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan:

Pyritään huolehtimaan riittävästä henkilöstöresurssista. Työnjaon selkeyttämisellä on pyritty vaikuttamaan kiireen tunteeseen ja töiden tasaiseen jakautumiseen. Työtä jaetaan tarvittaessa myös vuoron aikana.  Tiedossa oleviin uhkatilanteisiin ei mennä koskaan yksin, vaan kollegan kanssa. Osasto saa apua HUS Peijaksen vartiointipalvelusta ympärivuorokauden äkillisiin tilanteisiin. Pidemmissä tarpeissa yhteistyötä tehdään Securitas-vartiointipalvelun kanssa. Työntekijät osallistuvat HUS-Peijaksen palo- ja henkilöturvallisuuskoulutuksiin. Tarvittaessa pidetään osastolla omia pelastautumiskoulutuksia/ -simulaatioita. Kaikkien uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa tehdään turvallisuuskävely osastolla. Tästä vastaa yksikön turvallisuusvastaava, apulaisosastonhoitaja tai osastonhoitaja. Turvallisuuskävelyssä käydään läpi mm. poistumistiet, alkusammutusvälineet, happisulut, paloilmoitintaulut, turvallisuuskansion sijainti ja kansion tiedoista tärkeimmät kohdat.                 

Henkilöturvahälyttimien käyttö varmistetaan pistokokeella kerran kuukaudessa. Tämä raportoidaan kirjallisesti Teamsin turvallisuuskansioon. Henkilöturvahälyttimistä muistutellaan viikoittain/ päivittäin.  

Jokaiselle yksikköön tulevalle potilaalle huolehditaan tullessa yksikön potilasranneke. Myös potilasrannekkeiden osalta tehdään pistotarkistuksia.

Asianmukainen suojautuminen tartuntavaaratilanteissa. Ohjeet ovat saatavilla yksikön teamsissa sekä intrasivuilla. Huolehditaan asianmukaisista suojavarusteista sekä niiden riittävyydestä. Tarvittaessa konsultoidaan VAKE:n Hygieniahoitajaa.  

Hoitotyön osalta yksikössä on käytössä yhteisöllinen työvuorosuunnittelu, joka mahdollistaa työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen. Lääkäreiden osalta poissaolojen aiheuttamaa kuormitusta pyritään helpottamaan resurssoimalla kiertävä sijainen sairaalapalveluihin ja tarvittaessa auttamalla yli lääkärilinjarajojen.

Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Ostetusta palvelukokonaisuudesta vastaava palveluntuottaja vastaa alihankintana tuotettujen palvelujen laadusta. Ostopalvelujen laatu ja asiakas-/potilasturvallisuus varmistetaan seuraamalla ja arvioimalla säännöllisesti palvelutuotantoa suhteessa ostettuun palveluun ja siitä laadittuun sopimukseen ja palvelukuvaukseen. Laadun poikkeamista ilmoitetaan palveluntuottajalle viipymättä ja sovitaan poikkeamien korjaamisesta. Alihankinnan palveluntuottajilta vaaditaan omavalvontasuunnitelmat kuin omalta palvelutuotannolta ja ne huomioidaan palvelusopimuksia laadittaessa.  

5.4. Riskienhallinnan seuranta

Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen:

Riskienarviointi suoritetaan kerran vuodessa moniammatillisesti. Korjaavista toimenpiteistä tehdään suunnitelma tai kehittämisehdotus, ja uusi ohjeistus dokumentoidaan. Korvaavat toimenpiteet aikataulutetaan ja niihin sovitaan erikseen vastuuhenkilöt. Niiden toteutumista seurataan tarvittaessa osastokokouksissa. Sovituista korjaavista toimenpiteistä tiedotetaan sähköpostilla, teamsilla ja osastokokouksessa. Muistiot tallennetaan Akos1 osaston teamsiin, josta jokainen työntekijä pääsee ne katsomaan ja käymään tarvittaessa aiheesta keskustelua.  

Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä:

Selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä tapahtuu aina Sairaalapalvelujen johtoryhmän kautta.

5.5. Palveluntuottajan ja henkilökunnan ilmoitusvelvollisuus

Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus:

• Palveluntuottajalla ja henkilökunnalla on ilmoitusvelvollisuus, jos he huomaavat epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan uhan asiakkaan tai potilaan sosiaali- tai terveydenhuollon toteuttamisessa tai muun lainvastaisuuden.
• Ilmoitus tulee tehdä viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä palveluyksikön vastuuhenkilölle tai muulle toiminnan valvonnasta vastaavalle henkilölle.  
• Ilmoituksen saatuaan palvelunjärjestäjän, palveluntuottajan ja vastuuhenkilön on ryhdyttävä toimenpiteisiin epäkohdan tai ilmeisen epäkohdan tai muun lainvastaisuuden korjaamiseksi.
• Mikäli epäkohtailmoitus tehdään valvonnasta vastaavalle henkilölle valvonta ja tuottajaohjausyksikköön, käsitellään ilmoitus intrassa kuvatun prosessin mukaisesti.  
• Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia. Kiellettyinä vastatoimina pidetään esimerkiksi työ- ja virkasuhteen ehtojen heikentämistä tai palvelussuhteen päättämistä ilmoituksen seurauksena.
• Mikäli epäkohta vaarantaa olennaisesti asiakas- ja potilasturvallisuutta tai puutteita ei kyetä hyvinvointialueella korjaamaan omavalvonnallisin toimin, tehdään ilmoitus myös aluehallintovirastolle tai Valviraan.  
• Palveluntuottajan on tiedotettava henkilöstölleen ilmoitusvelvollisuudesta ja sisällytettävä menettelyohjeet omavalvontasuunnitelmaan.

Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:

Vaaratapahtumailmoituksen voi tehdä työntekijä ja asiakas/potilas tai läheinen/omainen. Ilmoittaminen perustuu luottamukselliseen ja syyttelemättömään vaaratapahtumien ilmoittamiseen ja käsittelyyn. Ilmoituksen tekemiseen ei tarvita käyttäjätunnuksia tai kirjautumista. Työntekijöiden vastuulla on epäkohtien tunnistaminen arjen työssä, niihin reagointi ja tiedon saattaminen johdon käyttöön. Työntekijät voivat tehdä ilmoituksen intranetistä löytyvän Asiakas- ja potilasturvallisuusvaaratapahtumailmoitus (HaiPro) -sovelluksen kautta. Vaaratapahtumailmoitusta tehdessä kiinnitetään huomiota tapahtumahetken olosuhteisiin, tapahtuman syntyyn vaikuttaviin tekijöihin sekä siihen, miten tapahtuman toistuminen voitaisiin estää. Ilmoituksen tekemisen tueksi on laadittu HaiPro asiakas- ja potilasturvallisuusilmoituksen täyttöohje. Asiakas/potilas tai läheinen/omainen voi tehdä internetissä asiakkaan/potilaan/läheisen vaaratilanneilmoituksen hoitoon, hoivaan tai palveluun liittyvästä vaaratilanteesta.  

Vaaratapahtumailmoitukset käsitellään kerran viikossa joko osastokokouksessa tai aamun osastopalaverissa.  

Lisätietoa ilmoitusvelvollisuudesta ja oikeuksista: 
Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuuksia ja -oikeuksia | Valvira 

 

6.1. Palveluyksikön henkilöstö ja rekrytointi 

Henkilöstön määrä ja rakenne:

Osastolla Akos 1 on 1 osastonhoitajan, 1 apulaisosastonhoitajan, 12 sairaanhoitajan ja 7 lähihoitajan vakanssia. Lomien, osa-aikaisuuksien ja muiden poissaolojen vuoksi, todellinen työntekijämäärä tietyllä hetkellä on suurempi. Lisäksi osastolla työskentelee lääkäreitä, fysioterapeutteja 7, toimintaterapeutteja 1, osastosihteeri ja laitoshuoltajia. Osan työajastaan osastolla tekevät myös mm. klinikkaproviisori, palveluohjaaja, sosiaalityöntekijä. Osastolla harjoittelee myös vaihdelleen 0-6 opiskelijaa, pitkin vuotta.  

Hoitajista osastolla työskentelee aamuissa 5-6 hoitajaa, illoissa 5 hoitajaa ja yössä 2 hoitajaa. Aamuvuoroissa työskentelee myös muita ammattiryhmiä. Kuormittavuus osastolla vaihtelee, mutta yleensä kuormittavuutta ja kiirettä on, joten työntekijäresurssi riittää työn vaativuuteen nähden juuri ja juuri. Työvuoroja suunniteltaessa pyritään täyttämään kaikki vuorot, sovitulla määrällä hoitajia.  

Yksikön toiminnasta vastaa ylilääkäri ja lähijohtaja yhteistyössä apulaisylilääkärin ja apulaisosastonhoitajan kanssa.

Sijaisten käytön periaatteet:  

Yksikössä pyritään täyttämään kaikki olemassa olevat kriittiset hoitohenkilökunnan henkilöstöpuutteet kaikissa vuoroissa. Käytettävissämme on sairaalan varahenkilöstö, jota koordinoi resurssikeskus. Joka arkiaamu sairaalan päivittäisjohtamisen kokouksessa käydään läpi kunkin yksikön henkilöstöresurssit suhteessa potilasmäärään ja hoitoisuuteen, tarvittaessa henkilöstö siirtyy yksiköiden välillä. Tarvittaessa yksikön oma henkilökunta voi tehdä halutessaan lisävuoroja, jos henkilöstöpuutosta ei saada muutoin paikattua.      

Arkisin hoitohenkilökunnan sijaisjärjestelyistä vastaa yksikön lähijohtaja yhdessä apulaisosastonhoitajan kanssa. Viikonloppuisin ja arkipyhinä työvuoropuutokset ilmoitetaan yksikön vuorovastaavalle, joka koordinoi sijaisjärjestelyä. Viikonloppuisin ja arkipyhinä on käytettävissä myös sairaalan varahenkilöstöä ja heitä voi sijoittaa mahdollisuuksien mukaan äkillisiin puutoksiin. Tästä sijoittelusta vastaa koko sairaalan osalta osasto 7:n vuorovastaava hoitaja.  

Lääkäreiden osalta äkillisiin poissaoloihin ei ole kattavaa paikkausjärjestelmää. Aina kun mahdollista, pyritään käyttämään kiertävää sijaista/ paikkaamaan poissaolo muuten joko omasta linjasta tai tarvittaessa auttamalla yli lääkärilinjarajojen. Sijaisjärjestelyistä vastaa ylilääkäri apulaisylilääkärin avustuksella.

Vuokratun työvoiman tai toiselta palveluntuottajalta alihankitun työvoiman käyttö ja määrä oman henkilöstön täydentämisessä:

Sairaala- ja kuntoutuspalveluilla on käytössä Seure henkilöstövuokrausyritys, josta hankitaan tarvittaessa sijaisia akuutteihin hoitohenkilökunnan työvuoropuutteisiin. Mikäli näistä ei saada työntekijää vuoroon niin resurssikeskus voi hakea työntekijää kriittisiin henkilöstöpuutoksiin muista henkilöstövuokrausyrityksistä sopimusten mukaisesti.

Rekrytointi: 
Sairaalapalveluihin rekrytoitaessa noudatetaan henkilöstöpalvelujen ohjeita, jotka löytyvät intranetistä.  Palkattaessa uutta hoitotyön työntekijää hänet haastatellaan lähijohtajan ja apulaisosastonhoitajan tai kahden lähijohtajan toimesta. Työntekijän tulee esittää haastattelussa tutkinto- ja työtodistukset sekä todistaa henkilöllisyytensä. Työnhakuprosessissa arvioidaan työntekijän soveltuvuus kyseiseen työtehtävään ja lähijohtaja soittaa suosittelijalle.  
Uudelle työntekijälle määritellään työsopimusta tehtäessä koeaika. Koeajan pituus on vakituisessa työsuhteessa 6 kuukautta ja määräaikaisessa puolet työsuhteen kestosta.  

Lääkäreiden osalta rekrytoinnin päävastuu on johtavalla ylilääkärillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksien varmistaminen  

Tartuntatautilain 48 pykälä koskee toimintayksikössä työskenteleviä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia.  

Palkkaava ylilääkäri/ lähijohtaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki/Suosikki). Tämän lisäksi tarkistetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöllä on hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito.  

6.2. Henkilöstön osaaminen, perehdyttäminen ja täydennyskoulutus

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen:

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöillä pitää olla hoitamiensa tehtävien edellyttämä riittävä suullinen ja kirjallinen kielitaito, jonka arviointi on työnantajan vastuulla. https://www.valvira.fi/terveydenhuolto/ammattioikeudet/kielitaito

Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: 
Lääkäreiden asianmukainen koulutus ja kielitaito varmistetaan rekrytointivaiheessa. Käytännön osaaminen varmistetaan työsuhteen alettua apulaisylilääkärin ja ohjaavan lääkärin seurannalla. Työsuhteisiin määritetään koeaika. 
Tavoitteena on työtehtävistä riippuen mahdollistaa 3-10 päivää täydennyskoulutusta jokaiselle työntekijälle vuosittain.  
Sairaalassa on joka keskiviikko tarjolla koulutusta. Nämä koulutustilaisuudet myös nauhoitetaan ja ovat siten kuunneltavissa jälkikäteen. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus tuoda lähijohtajalle tiedoksi itseään kiinnostavia ja työtehtävää hyödyntäviä koulutuksia.        

Henkilöstön perehdytys: 
Hoitotyön tekijöiden perehdytyksestä vastaa yksikön lähijohtaja ja apulaisosastonhoitaja sekä lääkäreiden perehdytyksestä vastaa ylilääkäri ja apulaisylilääkäri. Henkilöstö perehdytetään potilastyöhön sekä potilastietojen käsittelyyn. Myös tietosuoja ja turvallisuusasiat ovat keskeinen osa perehdytystä.  
Perehdytysmateriaalia löytyy yksiköstä kirjallisena perehdytyskansiona sekä yksikön teamsistä. Lisäksi intrassa on runsaasti hyvää perehdytysmateriaalia.  
Jokaiselle uudelle hoitotyön työntekijälle nimetään perehdyttäjä ja työvuorosuunnittelussa huomioidaan tarvittava määrä perehdytysvuoroja. Perehdytyksen edistymistä raportoidaan perehdytyslomakkeille ja perehdytyskeskusteluja käydään perehdytyksen edetessä. Työntekijällä itsellään on myös vastuu perehdytyksen etenemisestä ja vastuu tuoda esiin yksikön lähijohtajalle ja apulaisosastonhoitajalle, jos kokee tarvitsevansa lisäperehdytystä.  Työntekijä huolehtii itse kuittaukset perehdytyslomakkeelle perehdytyksen saatuaan.

Lääkäreiden osalta ensimmäinen työpäivä käytetään laite- ja tietoturvaperehdytyksen, jota antaa palveluassistentti. Tämän jälkeen apulaisylilääkäri perehdyttää tietojärjestelmään ja yksikön toimintatapoihin. Perehdytyksen edistymistä seurataan perehdytys-checklistalla. Lisäksi kesäsijaisille on kesälääkärikoulu, johon kuuluu 16 luentoa/työpajaa.

Ylilääkäri keskustelee palkkauksen jälkeen 1-2 kk palveluksen kohdalla perehdytyksen etenemisestä. Vastaavanlainen keskustelu käydään myös 4 kk-5 kk kohdalla. Näin voidaan tarjota perehdytystä niihin sisältöihin mihin tarvetta ilmenee.   Hoitotyönosalta perehdytyskeskustelun käy lähijohtaja tai apulaisosastonhoitaja.  

Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta:  
Työntekijöiden osaamistarpeet kartoitetaan vuosittain kehitys- ja osaamistarvekartoituskeskustelussa. Näistä keskusteluista tehdään nostoja yksikön sekä koko sairaalan vuosittaiseen koulutussuunnitelmaan.    
Koulutuksiin ilmoittaudutaan Loki järjestelmän kautta ja tiedot koulutukseen osallistumisesta tallentuu työntekijän tietoihin.

Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: 
Yksikössä toimii sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoita, lääketieteen opiskelijoita sekä fysioterapeutti opiskelijoita. Sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoiden ohjaamisen järjestämisestä vastaa yksikön apulaisosastonhoitaja lähijohtajan valtuuttamana. Sairaanhoitajaopiskelijat ohjautuvat yksikköön Jobiili-järjestelmän kautta, lähihoitajaopiskelijat Tiitus-järjestelmän kautta. Apulaisosastonhoitaja valvoo ja ohjaa yksikössä tapahtuvaa hoitotyön opiskelijoiden ohjausta yhdessä lähijohtajan kanssa. Fysioterapeuttiopiskelijoiden ohjaamisvastuu on terapiapalveluiden lähijohtajalla.  

Amanuenssit työskentelevät yksikkönsä erikoislääkärin ja erikoistuvan lääkärin välittömässä ohjauksessa.

Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: 
Yksikön työntekijöiltä kerätään neljä (4) kertaa vuodessa palautetta organisaation VAKEpulssi-kyselyn avulla. Kysely jaetaan hr:n toimesta kaikille työntekijöille sähköpostilla ja kyselystä informoidaan myös yksikön Teams-kanavalla sekä yksikön palavereissa. Kyselyn tulokset käydään läpi yksikön osastokokouksessa ja mietitään yhdessä kehittämistoimenpiteitä tulosten pohjalta. Jokainen yksikön työntekijä saa tiedon tuloksista ja mahdollisista toimenpiteistä osastokokousmuistiosta.  

Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: 
Osaston henkilöstön osaamista seurataan säännöllisesti sekä heitä kannustetaan omatoimisesti tuomaan esille osaamishaasteita. Yksikön lähijohtaja puuttuu epäkohtiin välittömästi ja järjestää tarvittaessa lisäkoulutusta henkilöstölle. Yksikön henkilöstö velvoitetaan osallistumaan täydennyskoulutuksiin vähintään 3 päivää vuodessa/henkilö. Lähijohtaja mahdollistaa työntekijöille koulutukset työntekijöiden kanssa yhdessä sopien.

6.3. Henkilöstön riittävyyden seuranta

Henkilöstömitoitus ja resurssointia koskevat vaatimukset:

Akos1 osastolla työskentelee arkiaamuisin viidestä kuuteen työntekijää, joista lähtökohtaisesti vuorossa on kolme sairaanhoitajaa ja kaksi lähihoitaja. Iltavuoroissa arkisin on myös viisi työntekijää, samalla ammattiryhmäjakaumalla. Viikonloppuisin aamuissa on viisityöntekijää, joista kolme on sairaanhoitaja ja kaksi lähihoitaja. Viikonloppuilloissa työskentelee kolme sairaanhoitajaa ja yksi lähihoitaja. Yövuoroissa on yksi sairaanhoitaja ja yksi lähihoitaja. Osaamisvaatimuksena meillä vaaditaan ajantasaiset lääkeluvat hoitotyöhön osallistuvilta. Mikäli työntekijä on juuri suorittamassa lääkelupia, hän voi osallistua potilaiden perushoitoon.  

Poikkeustilanteissa lähijohtajan tai vuorovastaavan toimesta tehdään tilannekatsaus ja tarvittaessa resurssointia muutetaan potilasmäärää vastaavaksi.  

Lääkäreitä on virka-aikaan töissä yhteensä kolme, 1-2 erikoislääkäriä ja 1-2 erikoistuvaa. Poissaoloihin pyritään järjestämään sijainen joko omasta linjasta tai tarvittaessa naapurilinjoista aina kun mahdollista. Päivystysaikaan käytettävissä on VAKE puhelinpäivystäjä klo 8-22 joka päivä ja yöaikaan Peijaksen ensiarviolääkäri.

Henkilöstön riittävyyden varmistaminen:

Yksikön työvuorosuunnittelua ohjaa henkilöstön tavoitemiehitys, minkä pohjalta yksikkö suunnittelee työvuorot yhteisöllisesti. Apulaisosastonhoitaja seuraa työvuorosuunnittelua ja lähijohtaja vastaa ja hyväksyy työvuorosuunnitelmat. Työvuorosuunnitteluun on luotu yksikössä pelisäännöt ja suunnittelua ohjaa tavoite miehitys, mihin on määritelty mm. Vuorokohtainen miehitys sekä iv-luvallisten ja vuorovastaavataitoisten sairaanhoitajien minimitarve.  
Poissaolot paikataan osaston tilanne huomioiden. Sairaalapalveluiden yhteinen varahenkilöresurssi jaetaan arkiaamuisin lähijohtajien päivittäisjohtamisen kokouksessa.   
Vuosilomasuunnittelun perusperiaate on vuosilomien sijoittuminen tasaisesti vuosiloma-ajanjaksolle kokonaisille vuosilomajanoille. Tällä varmistetaan oman henkilöstön riittävyys kaikissa vuoroissa ja tasainen vuosilomasuunnittelu mahdollistaa vuosilomasijaisen palkkaamisen vuosilomien ajalle.  

Lääkäreiden osalta ylilääkäri vastaa henkilöstön riittävyydestä. Johtava ylilääkäri suunnittelee erikoistuvien sijoitukset linjoihin. Tarvittaessa ylilääkärit neuvottelevat keskenään työntekijöiden tilapäisistä siirroista linjojen välillä. Kesäsijaisiksi palkataan lääketieteen kandidaatteja.

Toimintamallit niitä tilanteita varten, kun henkilöstöä ei ole riittävästi:

Jokaisena arkiaamuna sairaalapalveluissa on päivittäisen johtamisen palaveri, jossa arvioidaan jokaisen osaston potilasmäärä suhteessa hoitaja määrään. Sairaalassa toimii varahenkilöjärjestelmä, jota koordinoi resurssikeskus. Kokouksessa kartoitetaan varahenkilöstön ja muiden yksikköjen tilanne. Tilanteissa, joissa yrityksistä huolimatta ei saada työvuoro poissaoloja paikattua varahenkilöstön, muiden yksikköjen avulle tai henkilöstövuokrausyrityksen kautta, kartoitetaan muiden yksiköiden tilanne sekä osastolle jäävien potilaiden määrä. Henkilöstöpuute tilanteessa vuoron työt priorisoidaan ja hoidetaan vain välitöntä hoitoa vaativat tehtävät kuten lääkehoito ja potilaiden ravitsemus. Mm. Potilaan suihku tai haavahoito voidaan henkilöstöpuutostilanteessa siirtää tarvittaessa seuraavaan vuoroon.  

6.4. Lääkehoito ja lääkinnälliset laitteet

Palveluyksikön lääkehoidon asianmukaisuudesta ja lääkehoitosuunnitelman laatimisesta, toteutumisesta ja seurannasta palveluyksikössä vastaava henkilö:

Hetti Kirves, ylilääkäri, hetti.kirves@vakehyva.fi, 040 545 0232.

Akos 1: Satu Pennanen, osastonhoitaja, satu.pennanen@vakehyva.fi , 040 4803402.

Lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:

Sairaalapalvelujen lääkehoitosuunnitelmasta vastaa: 
Johtava ylilääkäri Kaisa Rajala, kaisa.rajala@vakehyva.fi

Yksikkötasoisen lääkehoitosuunnitelman hyväksyjä ja allekirjoittaja:

Ylilääkäri Hetti Kirves

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen:

Lääkinnällisistä laitteista annetun lain (719/2021) mukaisten velvoitteiden noudattaminen: 
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1-4/2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.  

Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein. Yksiköt määrittelevät tarkemmin muista, yksikköä koskevista lääkintälaitekoulutuksista.

Osastolla Akos 1 olevat terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet:  

Kipupumppu, suihkutuoli, potilasnosturi, verenpainemittarit, saturaatio-, kuume- ja verensokerimittarit, henkilövaaka, istumavaaka, Ella-ravintopumppu, suonensisäiseen nesteytykseen ja ravitsemukseen liittyviä tarvikkeita, suonensisäisesti annettavia nesteitä, lääkejääkaappi, viileäkaappi, elvytyskärry, defibrillaattori, EKG-laite, potilasvuoteita.  

Akos 1 laitevastaava huolehtii laitteiden huollot ja ylläpitää laiterekisteriä.   

Laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät vaaratilanteet ilmoitetaan kohdassa 5.2. kuvatun mukaisesti. Ilmoitusten tekeminen, samoin kuin muut laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvät ohjeet sekä velvollisuus niiden noudattamisesta, on osa perehdytystä.  
Yksikön laitevastaavat huolehtivat määräaikaishuollot ja yllä pitävät lääkintälaiterekisteriä Medusaa.  Jokaisen työntekijän vastuulla on puuttua ja tehdä ilmoitus, mikäli havaitsee vaaratilanteita/ vikaa laitteissa ja tarvikkeista.  Viallinen laite tulee poistaa käytöstä välittömästi.   
Lääkejääkaappien lämpötilaa seurataan päivittäin.    

Toimintayksikön nimetty laitevastaava:  

Lähihoitaja Jenni Poikolainen

6.5. Toimitilat ja välineet

Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, ja välineet sekä niiden turvallisuus, turvallinen käyttö ja soveltuvuus tarkoitukseensa:

Akos1 tilat sijaitsevat Peijaksen sairaalan 2.krs Toimitilat ovat sairaalan tiloja, mutta aika ja toimintojen muuttuminen on tehnyt monilta osin tilat huonosti toimiviksi. Osastolla yhden ja kahden hengen huoneita. Tilat sijaitsevat maan tasalla ja rakennuksen osassa, jossa päivystysaikaan ei ole lähettyvillä muita toiminnassa olevia yksiköitä. Kulku sairaalan muista sisäosista toimii päivystysaikaan kulkutunnisteen avulla. Osastolta on yksi varauloskäynti sairaalan sisätiloihin ja kaksi suoraan ulos. Lääkehuoneita on yksi, lukollisten ovien takana. Lääkehuoneessa sijaitsee vaarallisen lääkejätteen keräys.  Kansliatilat ovat osittain sokkeloiset.    

Kappaleessa 6.4 on kerrottu lääkintälaitteiden lisäksi käytettävät välineet, joita koskee terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annettu laki 629/2010.

Toimitiloille tehdyt tarkastukset sekä myönnetyt viranomaishyväksynnät ja luvat päivämäärineen:

Sairaalapalvelujen yksiköt toimivat kiinteistöissä, joihin tehdään vuosittain lakisääteinen palotarkastus. Palotarkastukseen osallistuvat pelastuslaitoksen lisäksi kiinteistön omistajan edustaja ja päätoimija.  

Tarkastuksissa ja hyväksynnöissä toimitilojen omavalvonnan kannalta todetut keskeiset havainnot:

Palotarkastuksissa tehdään kiinteistökohtaisia havaintoja. Edellisissä tarkastuksissa ei ole tullut esille huomautettavaa, asioiden on todettu olevan kunnossa.

Toimitilojen ja välineiden käyttöön liittyvät riskit ja niiden hallintakeinot:

Osastolla on yhden ja kahden hengen huoneita. Kahden hengen huoneissa potilaspaikat on erotettu toisistaan kankaisilla väliverhoilla, jotka läpäisevät mm. pisaratartuntana leviävät sairaudet. Verhot eivät myöskään anna muunlaista yksityisyyden suojaa kuin näköesteen. Eristyspotilaat hoidetaan yhden hengen huoneissa. Potilashuoneissa on huonekohtaiset verenpaine-, saturaatio ja verensokerimittarit, joiden käytöllä estetään sairauksien leviäminen huoneesta toiseen.  

Huoneissa välineet pyyhkäistään desinfektioliinalla joka käyttökerran jälkeen. Potilaskohtaisia lääkkeitä kuten insuliinit ja inhalaattorit säilytetään koreissa lääkehuoneessa ja joka käytön jälkeen ennen sinne vientiä, nekin pyyhitään desinfektioliinalla. Potilaskohtaisten lääkkeiden lääkehuoneessa säilyttämisellä varmistetaan niiden väärinkäytön riski.  

Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt:

Ohjeet toimitiloihin liittyvään ylläpitoon, huoltoon ja epäkohtailmoitukseen löytyvät intrasta VAKKA-portaalin ohje toimitila-asioissa (sharepoint.com).

Ohjeet sisäilmaan liittyviin epäkohtiin löytyvät intrasta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintamalli sisäilma-asioissa (sharepoint.com).

Palvelutoimintaan käytettävän kiinteistön pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella kiinteistöjen pitkäjänteistä ylläpitoa koskevat toimintamallit, resurssit ja suunnitelmat koordinoi tilakeskus.

Välineiden huolto ja niiden käytön vaatiman koulutuksen järjestäminen:

Välineiden huolto on kuvattu kappaleessa 6.4. Välineiden käytön vaatimat ohjeet ja koulutus ovat osa perehdytystä ja täydennyskoulutusta, mikä on kuvattu kappaleessa 6.2.

6.6. Tietojärjestelmät ja teknologian käyttö

Yksikössä käytössä olevat asiakastietojärjestelmät:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoitohenkilökunnalla on käytössä puhelimet joissa Rower toiminto, joka mahdollistaa reaaliaikaisen kirjaamisen potilaan vierellä.

Tietojärjestelmien käytön asianmukaisuus, henkilöstön kouluttaminen ja osaamisesta huolehtiminen: 

Hoitohenkilöstön on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-verkkokoulutusjärjestelmässä vuosittain. Uudet työntekijät suorittavat koulutuksen perehdytysjaksonsa aikana, viimeistään koeajan päättymiseen mennessä. 
Uudet työntekijät ohjataan tarvittaessa Apotti-koulutuksiin koeaikana. Apottikoulutukset ovat kaikille työntekijöille pakolliset ja tulee suorittaa 3kk:n sisällä työsuhteen alusta, täydennyskoulutukset 6kk:n sisällä.

Lääkäreiden osalta palveluassistentti ja ylilääkäri perehdyttävät tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin. Apulaisylilääkäri tai yksikön erikoislääkäri perehdyttää tietojärjestelmän käyttöön.

Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.

Yksikön ylilääkäri ja apulaisylilääkäri sekä lähijohtaja/apulaisosastonhoitaja valvovat kirjaamisen laatua ja tarvittaessa järjestävät lisäkoulutusta tai perehdytystä.

Tietoturvasuunnitelman laatimis-/päivittämispäivämäärä sekä palveluyksikön vastuuhenkilö:

VAKElle on koko organisaatiota koskeva tietoturvasuunnitelma, joka on hyväksytty tammikuussa 2025. Tietoturvasuunnitelma on ei-julkinen asiakirja. Yksiköillä ei ole nimettyjä vastuuhenkilöitä.

Rekisterinpitäjän oikeuksien ja vastuiden toteutuminen palveluyksikön toiminnassa, myös ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa:

Terveydenhuollon palvelujen toimialan rekisterinpitäjä on toimialajohtaja Kati Liukko. Sairaalapalvelujen yksiköiden henkilöstö on henkilötietojen käsittelijä.

Tietojärjestelmien poikkeavuuksista ja tietoverkkoihin kohdistuvista tietoturvallisuuden häiriöstä ilmoittaminen:

Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetistä.

Omavalvonnalliset toimet poikkeama ja häiriötilanteiden aikana:  
Tietoturva seuraa ja raportoi tietoturvan toteutumista yksikössä, sekä koordinoi tietoturvapoikkeamien havainnointia ja näihin vastaamista. Yksikön henkilöstö on perehdytetty toimimaan poikkeama ja häiriötilanteen aikana.  
Yksikössä on ohjeet mm. asiakastietojärjestelmän käyttökatkotilanteisiin. Poikkeama ja häiriötilanteiden tueksi henkilökunnalla on käytössä toimintaohjekortit poikkeamien ajalle.  
Teknologian soveltuvuuden, asianmukaisuuden ja turvallisuuden varmistaminen sekä henkilöstön käyttöopastus:  
Lähijohtajat/ylilääkäri huolehtivat uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Jokaiselle työntekijälle ohjataan yksikössä käytössä olevan teknologialaitteiden oikea käyttö perehdytyksen aikana.

Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin: 
Yksikössä on toimintavalmiudessa Apotin jatkuvuustyöasema. Sen tarkoituksena on häiriö tilanteessa taata kriittisen tiedon saanti. Jokaisen työntekijän tulee käydä Apotin käyttökatkoon liittyvä koulutus.  Yksikön vuorovastaava lähijohtajan valtuuttamana toimii vuorossa vastuuhenkilönä vikatilanteissa. Yksikön osastokokouksissa käydään säännöllisesti keskustelua aiheesta ja muistutetaan kirjautumaan säännöllisesti kuukausittain jatkuvuustyöasemalle, jotta kirjautuminen kyseiselle työasemalle käyttökatkotilanteessa onnistuu. Työntekijät osallistuvat perehdytysaikana ja vähintään kerran vuodessa turvallisuusvastaavan pitämälle turvakävelylle, jossa käydään kattavasti läpi toiminta erilaisissa poikkeustilanteissa.

Asiakkaan ja potilaan yksilöllisten tarpeiden ja itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen teknologiaa hyödynnettäessä:  

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon sekä kuntoutuksen tarve ja tavoite, toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi. Kuntoutuksen suunnitelmaa laadittaessa jokaiselle potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja kuntoutusvaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Kuntoutusta suunniteltaessa sovitaan yhdessä myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Suunnitelmasta annetaan tarvittaessa kopio potilaalle. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.  

6.7. Asiakas- ja potilastietojen käsittely ja tietosuoja

Palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja:

Asiakastietolain 7 §:n mukainen palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaava johtaja on toimialajohtaja Kati Liukko /palvelualuejohtaja Pia Rantamäki toimialalta ja siihen liittyvästä ohjeistuksesta vastaava johtaja on hyvinvointialueen hallintojohtaja Timo Aronkytö.

Palveluntuottajan tietosuojavastaavan nimi ja yhteystiedot: 
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaava: Veera Välitalo tietosuojavastaava@vakehyva.fi  

Asiakas- ja potilastietojen kirjaamisen keskeiset käytännöt:

Potilastyön kirjaamiseen käytetään Apotti asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Hoidon ja kuntoutuksen dokumentointi on osa potilas- ja työturvallisuutta ja sillä edistetään laadukkaan, potilaslähtöisen hoidon toteutumista. Potilastietojärjestelmään tallennetaan hoidon kannalta oleellinen tieto, joita ovat hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi ja lääkitys. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas tai hänen läheisensä huolehtivat. Potilaalta kysytään suostumus tietojen katseluun ja informoidaan Kanta-arkistoon menevistä tiedoista. Niistä kerrotaan suullisesti ja otetaan tarvittaviin suostumuksiin ja asiakirjoihin allekirjoitus. Tarvittaessa informoidaan läheiset.  
Potilaan tiedot kirjataan päivittäin joka vuorossa sähköisesti Apotti-tietojärjestelmään. Kirjaaminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman reaaliaikaisesti. Päivittäisessä kirjaamisessa huomioidaan ja arvioidaan hoidon toteutumista hoitosuunnitelmaan nähden. Akos osastoilla hoitosuunnitelmana toimii määräykset ja omakeskukseen kirjattavat tehtävät.

Tietosuojan, EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen ja asiakas- ja potilastietojen käsittelyn asianmukainen huomioiminen ja käytännöt: 
Potilastietoja saa katsoa ja käsitellä ainoastaan hoitoon tai palveluun liittyvissä tehtävissä. Potilastietojen katselu tai käyttö omiin tarkoituksiin tai uteliaisuuden tyydyttämiseksi on kiellettyä ja rikoslain mukaan rangaistavaa. Jo tieto terveydenhuollon tai sosiaalihuollon asiakkuudesta on salassa pidettävää tietoa. Sivullisia henkilöitä ovat kaikki, jotka eivät osallistu asiakkaan hoitoon tai palveluun liittyviin tehtäviin. Sivullisia ovat mm. puoliso ja muut läheiset, toiset asiakkaat ja hoitoon osallistumattomat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt.  
Lähijohtaja huolehtii uuden työntekijän perehdyttämisestä tietoturva- ja tietosuojaohjeisiin sekä työntekijän omissa työtehtävissä tarvittavaan erityisosaamiseen. Lähijohtaja tilaa työntekijöille käyttöoikeudet työtehtävien perusteella. Jokaisella työntekijällä on henkilökohtaiset käyttäjätunnukset. Jokainen työntekijä tai työhön osallistuja on velvollinen tutustumaan hyvinvointialueen tietosuojaa ja tietoturvaa koskevaan ohjeistukseen, käymään koulutuksen ja allekirjoittamalla tietosuojasitoumuksen sitoutumaan kyseisten ohjeistusten sekä laissa säädetyn salassapitovelvollisuuden noudattamiseen.   
Hyvinvointialueella on käytössä lakiin perustuva lokivalvonta ja tietojen käyttöä seurataan säännöllisesti. Lokivalvonnan tavoitteena on sekä asiakkaan, että henkilöstön oikeusturvan toteutuminen ja tietosuojalainsäädännön asettamien velvoitteiden täyttäminen. Dokumentointivelvollisuuden täyttämiseksi kaikista tietoturvapoikkeamista tulee tehdä ilmoitus siinä yksikössä, missä asia huomataan. Lähijohtaja vastaa ilmoitusten tekemisestä ja eteenpäin toimittamisesta. Tietoturvaloukkauksen ilmoitusprosessi ja ohjeet löytyvät intranetin tietoturva- ja tietosuojaosista.

 

 

Palvelun saatavuuden määräajat:

Lakisääteiset hoitoonpääsyn määräajat eivät koske sairaalan osastohoitoa. Sairaalapääsyn viiveaikoja seurataan kuitenkin kuukausittain yksiköissä ja palvelualuetasolla. Pääsääntöisesti sairaalahoitoa tarvitsevat potilaat pääsevät hoitoon samana tai seuraavana päivänä.

Asiakkaiden ja potilaiden fyysisen, psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen ja seuranta: Akuuttiosastolla moniammatillinen potilaskierto toteutetaan jokaisena arkipäivänä. Potilaskierroilla arvioidaan potilaan sairaalahoidon tavoitetta ja kotiutumisen edellytystä. Potilaskierrolle osallistuvat yksikön moniammatillinen tiimi: vuorokohtainen sairaanhoitaja tai lähihoitaja, lääkäri, potilas ja tarvittaessa fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja palveluohjaaja.  Akuuttiosastolla ei ole varsinaista hoitosuunnitelmaa, vaan hoitoa ohjataan Apotti-järjestelmän määräysten avulla.

Palveluyksikön ruokahuollon järjestäminen:  

Akos1 osastolla ruokahuolto järjestetään yhteistyössä HUS Runkopalveluiden kanssa. Henkilökunnan vastuulla on tehdä yksilöllinen ruokatilaus (annoskoon, ruoan rakenteen ja erityisruokavalioiden määrittely) sekä kirjata ruokavaliotiedot. Ruokatilaukset tehdään Apotin kautta Aromijärjestelmään. Henkilökunta myös arvioi, onko potilaalla tarvetta täydennysravintovalmisteisiin ja antaa tarvittavat valmisteet potilaalle yksikön käytäntöjen mukaisesti. Hoitohenkilökunnan vastuulla on tarvittaessa avustaa potilasta ruokailussa.  

Laitoshuoltaja osallistuu tuotetilauksen tekemiseen, ruoan jakeluun ja tarjoiluun. Laitoshuoltaja kattaa potilastarjottimet, kerää ne pois potilaspöydiltä ja osallistuu siivoukseen, ruoan esille laittoon ja jälkisiivoukseen.  

Potilaille tarjotaan viisi ateriaa päivässä: aamiainen, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala. Valmiiksi annostellut ateriat tuodaan osastolle vaunuissa tai huputettavissa kehikkovaunuissa.  

Palveluyksikön siivouksen ja pyykkihuollon järjestäminen:  

Peijaksen sairaalassa siivouspalvelun ja jätehuollon (pääasiassa) tuottaa HUS runkopalvelut. Ylläpitosiivous tehdään osastolla päivittäin. Lääkejätteiden ja muiden erityisjätteiden hoidosta on sopimus Lassila & Tikanojan kanssa.  

Laitoshuoltaja tekee pyykkitilaukset ja lajittelee pyykit. Puhtaiden tekstiilien vastaanotto ja hyllyttäminen varastoon tapahtuu HUS runkopalveluiden kautta.  Potilaiden pyykkihuollosta vastaa PURO ja sairaalan huoltomiehet toimittavat puhtaat pyykit osaston aulaan. Henkilökunnan suojavaatetuksesta vastaa Puro. Henkilökunta hakee työvaatteensa vaatevarastosta vuoro kohtaisesti. Jätteiden lajittelu tapahtuu yksikössä, osaston alassa sijaitsee lukittu jätehuone, jossa on keräys sekajätteelle, pahville, biologiselle jätteelle ja särmäjätteelle. Potilaspyykille on samassa tilassa keräysrullakko. Sairaalan huoltomiehet huolehtivat jätteet ja likapyykin tilasta eteenpäin. Biojäte kerätään ruokavaunujen yhteydessä ja toimitetaan ravintokeskuksen kautta biojätekeräykseen.  

Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioidentorjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista, rokotuksista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät intranetistä.  

 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:  

Ylilääkäri Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi       

 Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään perehdyttämällä henkilöstö voimassa oleviin ohjeisiin ja huolehtimalla siitä, että ostopalvelutuottajilla on käytössään samat ohjeet. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroksilla.  

Asiakas- ja potilasvarojen ja arvotavaroiden säilyttämisen, käsittelyn ja seurannan käytännöt:

Osastolle saapuvan potilaan tavarat säilytetään potilashuoneessa siihen varatussa lukitussa kaapissa. Haluamansa tavarat, potilas voi säilyttää omalla potilaspaikallaan yöpöydän laatikossa, tämä ei ole lukittu. Potilaan tavarat kirjataan potilastietojärjestelmä Apottiin omaisuus kohtaan, niiltä osin kuin tavarat ovat hoitajan nähtävillä. Suljettua laukkua ei avata jollei potilas erikseen tähän anna lupaa. Sairaala ei vastaa potilaan huoneeseen jätetystä omaisuudesta. Tämä ohjataan potilaalle yksikköön tullessa.  Ohjeistukset kirjaamiseen löytyy Apotti-oppaasta.    

Asiakkaiden ja potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon toteuttaminen:  

Sairaalahoitoa toteutetaan lääkärin tekemien lääketieteellisten arvioiden, hoitopäätösten ja määräysten mukaisesti. Lääkäri vastaa hoidon aloittamisesta, hoitolinjojen määrittelystä sekä hoidon seurannan ja jatkosuunnitelmien asettamisesta. Moniammatillinen tiimi toteuttaa ja arvioi hoitoa ja sen vaikutuksia.  

Yhteistyön ja tiedonkulun toteuttaminen asiakkaan ja potilaan palvelukokonaisuuteen kuuluvien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelunjärjestäjien ja -tuottajien kanssa:

Yhteistyötä tehdään asiakkaan/potilaan asioissa sekä toiminnan sisällöstä ja työstä nousevista tilanteista eri toimijoiden kanssa sekä palvelualue- että yksikkötasoisesti. Tiedonkulku yhteistyökumppaneiden kanssa toteutetaan toimintaohjeilla, yhteisillä kokouksilla ja/tai koulutuksilla sekä suorilla kontakteilla.  

 Yksikössä tehdään paljon tiivistä yhteistyötä asiakkaiden/potilaiden asioissa erikoissairaanhoidon yksiköiden, palveluohjaajien, kotihoidon, asumispalveluiden, kuntoutuspalveluiden, apuvälinelainaamon ja hoitotarvikejakelun kanssa. Palvelualuetasoisesti yhteistyötä tehdään pääasiassa työnjakoon, hoitoketjun sujuvuuteen, sopimuksiin ja niiden sisältöihin liittyen. Yhteydenpito toteutuu puhelimitse, tapaamisilla tai sähköisesti.  

 Alihankintana tuotettujen palvelujen osalta yhteistyötä on vastaavasti sekä yksikkö- että palvelualuetasoisesti.  Laatu-, sisältö- ja turvallisuuspoikkeamista henkilökunta tekee Vakka-ilmoituksia tai tuo palautetta lähijohtajalle havaitsemistaan epäkohdista. Tarvittaessa lähijohtaja antaa palautetta palveluntuottajalle sovittua reklamaatio-ohjeita käyttäen.  

Muita yhteistyötahoja:  

• Eri ammattiryhmien opiskelijat ja oppilaitokset  
• Seurakunnat  
• Erilaiset yhdistykset  
• Yksityinen parturi, jalkahoitaja  
• Vapaaehtoistyöntekijät  

8.1. Asiakkaan ja potilaan asema ja osallisuus

Asiakkaan ja potilaan palveluihin ja hoitoon pääsyn varmistaminen:

Sairaalapalveluihin pääsy edellyttää lähetettä. Hoitoon ottamisesta ja hoidon päättämisestä vastaa johtava ylilääkäri tai hänen ohjeensa mukaan laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö.

Omatyöntekijän nimeäminen:

Yksikössä jokaisella potilaalla on vuorokohtainen omahoitaja, joka huolehtii potilaan asioista kyseisen vuoron ajan. Osastolla työskentelee kaksi lääkäriä arkipäivisin, joista toinen vastaa huoneiden 1-6 potilaista ja toinen huoneiden 7-13 potilaista.  

Asiakkaan ja potilaan tiedonsaantioikeuden ja osallisuuden varmistaminen:

Terveyden- ja sairaanhoitoa toteutettaessa on tarvittaessa laadittava tutkimusta, hoitoa ja lääkinnällistä kuntoutusta koskeva suunnitelma (laki 785/1992). Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaalle annetaan tietoa hänen sairauksistaan ja niiden hoitovaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä riskeistä. Hoitosuunnitelmassa sovitaan myös niistä asioista, joista potilas itse huolehtii hoidossaan. Suunnitelmaan kirjataan hoidon tarve ja tavoite, hoidon toteutus ja keinot, työnjako, seuranta ja arviointi sekä diagnoosi- ja lääkitystiedot. Hoitosuunnitelma laaditaan Apotti-potilastietojärjestelmään ja sen laatimiseen osallistuvat kaikki ammattiryhmät omalta osaltaan. Potilas ja hänen luvallaan myös läheiset osallistuvat suunnitelman laatimiseen, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Hoitosuunnitelman toteutumista seurataan osastohoidossa päivittäin.  

Akos 1:lla ei ole käytössä Apotin hoitosuunnitelmaa vaan hoito-ohjeet toteutetaan lyhyen akuuttihoidon jakson ajan määräyksinä Apotti-järjestelmässä.   
Moniammatillinen potilaskierto, johon osallistuu potilas, lääkäri, hoitaja ja tarpeen mukaan fysioterapeutti, toteutetaan jokaisena arkipäivänä.

 Asiakkaan ja potilaan asiallisen kohtelun varmistaminen ja menettelytavat, jos epäasiallista kohtelua havaitaan:

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltava potilasta avustava potilasasiamies.  

Sairaalapalveluiden henkilökunta on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä Haipro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoitukset ja puuttuvat epäkohtiin niitä havaitessaan.  

 Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.  

Asiakkaan ja potilaan informointi käytettävissä olevista oikeusturvakeinoista:

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.  

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi.  Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.  

Muistutuksen vastaanottajat, virka-asema ja yhteystiedot:  
Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja (pia.rantamaki@vakehyva.fi) 
Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri (kaisa.rajala@vakehyva.fi) 
Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö (maritta.korkiamaki@vakehyva.fi) 
Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö (tarja.mietolakoivist@vakehyva.fi) 
Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi  
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA  

Kuluttajaneuvonnan yhteystiedot sekä tiedot sitä kautta saatavista palveluista:  
Kuluttajaneuvonnasta saat tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.  
P. 029 505 3050 (ma, ti, ke, pe klo 9–12 ja to klo 12–15) tai sähköisellä kaavakkeella https://www.kkv.fi/kuluttajaasiat/kuluttajaneuvonta/              

Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään sairaalapalveluissa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne huomioidaan toiminnan kehittämisessä.

Asiakkaan ja potilaan lakisääteisten palvelua koskevien suunnitelmien (esimerkiksi asiakas-, palvelu- tai hoitosuunnitelman) laadinnan, seurannan, toteuttamisen ja päivittämisen menettelytavat:

Akuuttiosastoilla ei ole käytössä varsinaista hoitosuunnitelmaa, vaan hoitosuunnitelman asiat ohjataan Apotissa määräys-toimintojen kautta. Potilaan hoitoa arvioidaan jokaisessa vuorossa ja tarvittaessa muutetaan määräyksiä hoidon tarpeen muuttuessa. Moniammatillinen potilaskierto (potilas, hoitaja, lääkäri) toteutuu jokaisena arkipäivänä. Yksikön työntekijöiden sisäisessä aamukokouksessa tarvittaessa aktivoidaan laajemman moniammatillisen tiimin kokoontuminen potilaan asioiden äärelle.

8.2. Itsemääräämisoikeus

Asiakkaiden ja potilaiden itsemääräämisoikeuden toteutumisen varmistaminen:

Sairaalapalveluissa mahdollistetaan potilaiden itsemääräämisoikeuteen liittyvien asioiden toteutuminen toimintaympäristön mahdollistamissa puitteissa. Suurin osa potilashuoneista on useamman hengen huoneita, mikä ei mahdollista täydellistä yksityisyyttä. Samoin laitosolosuhteet rajoittavat potilaiden mahdollisuutta päättää vapaasti jokapäiväisistä toiminnoista; ruokailut ovat ajoitettuja, vuoroaan esimerkiksi wc- ja suihkutiloihin voi joutua odottamaan ja televisio- tai radiolaitteita ei ole saatavilla jokaiselle potilaalle omaan käyttöön.  

Epäasiallisen kohtelun, haittatapahtuman tai vaaratilanteen yhteydessä potilasta ja tarvittaessa hänen läheistään informoidaan tapahtuneesta, asia käsitellään ylilääkärin/lähijohtajan/-johtajien johdolla ja asia kirjataan potilasasiakirjoihin. Lisäksi tehdään ilmoitus haittatapahtuma- ja vahinkoilmoitusjärjestelmä HaiProon.    

Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista.  

Palveluyksikön asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi laaditut suunnitelmat ja ohjeet sekä niistä vastaava henkilö:

Palveluyksikössä ei ole tällä hetkellä erillistä kirjallista suunnitelmaa potilaan itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi. Itsemääräämisoikeus toteutuu osana palveluyksikön päivittäistä toimintaa, hoidon suunnittelua ja potilaan kuulemista ja informointia hänen toimintakykynsä mukaisesti.

Itsemääräämisoikeutta koskevien toimintatapojen selkeyttäminen on tunnistettu kehittämiskohteeksi.

Asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevat periaatteet ja rajoitusten konkreettiset menettelytavat:

Sairaalapalveluihin on laadittu erillinen toimintaohje suojaamis- ja rajoittamistoimenpiteisiin liittyen, mikä löytyy intranetin työohjepankista. Ohje sisältää konkreettiset menettelytavat. Ohjeesta vastaa palvelualuejohtaja Pia Rantamäki.

8.3. Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävät ja yhteystiedot

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:  

Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00  

Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00  

Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.  

Sähköpostiyhteydenotot:

sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi

8.4. Asiakaspalaute

Säännöllisen palautteen kerääminen palveluyksikön palveluja saavilta asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään:

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on käytössä asiakaspalautejärjestelmä Roidu. Palautejärjestelmä on sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkuvaa laadun seurantaa ja kehittämistä varten. Roidu-asiakaspalautejärjestelmä tarjoaa sähköisen alustan asiakaspalautteiden keräämiseksi. Verkkosivujen kautta asiakkaiden ja omaisten on mahdollista antaa palautetta saamastaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusta. Myös työntekijä voi täyttää lomakkeen asiakkaan kanssa.  

 Potilaat ja omaiset voivat tuoda esille havaitsemansa epäkohdat, laatupoikkeamat ja riskit suullisesti tai kirjallisesti. Suullisen palautteen voi antaa yksikössä keskustelemalla henkilöstön ja/tai sen lähijohtajien kanssa. Kirjallisen palautteen voi antaa paperilla yksiköissä olevaan palautelaatikkoon tai sähköisesti käytössä olevaan asiakaspalautejärjestelmään. Palautteet käsitellään ja niihin annetaan vastaus palautteen antajan niin halutessa 14 vuorokauden sisällä.  

 Väärinkäytösilmoituksen voi tehdä epäillystä lakien tai sääntöjenvastaisesta toiminnasta tai muusta epäeettisestä toiminnasta. Ilmoittajalla ei tarvitse olla kattavia todisteita, mutta ilmoituksessa tulee kertoa kaikki tiedot mahdollisimman tarkasti, jotta asia pystytään käsittelemään. Ilmoitus tehdään täyttämällä hyvinvointialueen internetsivuilla oleva lomake. Ilmoittajan vastuulla on antaa asian edistämiseksi tarvittavat tiedot. Puutteellisia ilmoituksia ei voida käsitellä. Ilmoituksen käsittelijä antaa ilmoittajalle kolmen kuukauden kuluessa palautteen, jossa kerrotaan mitä toimenpiteitä ilmoituksen myötä on suoritettu, tai mitä tullaan suorittamaan, jotta ilmoituksen käsittely saadaan päätökseen.  

 Havaittuaan tietoturvapoikkeaman, haavoittuvuuden tai heikkouden VAKEn palveluissa, voi internetsivujen kautta tehdä myös siitä ilmoituksen. Kaikki ilmoitukset käsitellään ja niihin pyritään reagoimaan asianmukaisella tavalla mahdollisimman nopeasti.  

Kaikki ilmoituskanavat ja ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät osoitteesta https://vakehyva.fi/fi/anna-palautetta  

Asiakkailta ja potilailta, heidän omaisiltaan ja läheisiltään saadun palauteen käsittely ja hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä:

Roidun kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. QPron kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.  

Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle. Sairaalapalvelujen johtoryhmä käsittelee asiakaspalauteraportin kehittämistoimenpiteineen osavuosikatsausten yhteydessä.  

Muistutusten käsittely

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettava kirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä.

Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. 
Muistutuksessa kuvattu asia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.

Muistutusten käsittelystä palveluyksikössä vastaa:

Pia Rantamäki, palvelualuejohtaja (pia.rantamaki@vakehyva.fi) 
Kaisa Rajala, tehtäväaluepäällikkö, johtava ylilääkäri (kaisa.rajala@vakehyva.fi) 
Maritta Korkiamäki, tehtäväaluepäällikkö (maritta.korkiamaki@vakehyva.fi) 
Tarja Mietola-Koivisto, tehtäväaluepäällikkö (tarja.mietolakoivist@vakehyva.fi) 
Sähköposti: kirjaamo@vakehyva.fi 
Postiosoite: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue, Kirjaamo, PL 1000, 01301 VANTAA

Muistutusten käsittelyä koskevat menettelytavat:

Muistutuksen voi tehdä kirjallisesti vapaamuotoisella kirjeellä tai muistutuslomakkeella, mikä lähetetään hyvinvointialueen kirjaamoon. Kirjaamo ohjaa muistutuksen vastattavaksi oikealle henkilölle. Hallintosääntö määrittää viranhaltijan, jonka tehtävään vastauksen antaminen kuuluu. Vastauksen antaa tehtäväaluepäällikkö, kun muistutus koskee yhtä tehtäväaluetta ja palvelualuejohtaja, kun muistutus koskee kahta tai useampaa tehtäväaluetta. Sairaalapalveluista vastaukset annetaan kolmen viikon sisällä.  

Muistutuksista ilmi tulleiden epäkohtien tai puutteiden huomioon ottaminen:

Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsitellään sairaala- ja kuntoutuspalveluissa osavuosikatsausten yhteydessä ja ne huomioidaan toiminnan kehittämisessä. Yksikössä muistutukset käydään läpi henkilökunnan kanssa ja mietitään yhdessä kehittämistoimenpiteitä. 

Omavalvontasuunnitelman säännöllinen raportointi ja julkaisu:

Omavalvontasuunnitelman toteutumista raportoidaan vähintään neljän kuukauden välein eri linjojen johtoryhmissä sekä yksikkökokouksissa.

VAKEtasoista seurantaa tehdään lisäksi kvartaaleittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa, mikä julkaistaan internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi). Hyvinvointialueella on käytössä VAKE – mittari, jolla seurataan omavalvonnan toteutumista kvartaaleittain.

Omavalvontasuunnitelman toteutumisen seuranta, kehittämistarpeet ja toimenpiteet sekä ajankohta:  

Palvelualueella seurataan ja raportoidaan kuukausittain laatua ja omavalvontaohjelman pohjalta. Raportoinnin osa-alueita ovat: Saatavuus, yhdenvertaisuus ja jatkuvuus, Asiakaskokemus ja osallisuus, Laatu ja Turvallisuus, Henkilöstö ja työhyvinvointi. Omavalvontasuunnitelman toteutumista seurataan säännöllisesti omavalvonnan kehittämistyöryhmän vuosikellon mukaisesti ja seurannassa havaitut puutteellisuudet korjataan. Työryhmä kokoontuu säännöllisesti kuusi kertaa vuodessa. Omavalvonnan kehittämistyöryhmän alatyöryhmät (lääkitysturvallisuus, hygienia- ja infektioturvallisuus, toimitila- ja laiteturvallisuus) työstävät ajankohtaisia kehittämiskohteita, uusia toimintatapoja ja ohjeita sekä valmistelevat henkilöstön perehdytysmateriaalia. Valmistellut asiat tuodaan omavalvonnan kehittämistyöryhmän kautta sairaalapalveluiden johtoryhmään hyväksyttäväksi ja sitä kautta viestittäväksi ja käyttöönotettavaksi kaikkiin yksiköihin.

Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa sekä aina, kun toiminnassa tapahtuu muutoksia.

VAKEn sairaalapalveluiden yksiköiden omavalvontasuunnitelman raportointi Akos 1

Tämä omavalvontasuunnitelman seurantaraportti käsittelee sairaalapalveluiden Akos 1:n omavalvontasuunnitelman toteutumista ja sen seurantaa. Raportti kattaa ajanjakson 1.1.-30.4.2026 ja sisältää tietoa toteutuneista toimenpiteistä, havaituista puutteista ja riskeistä, asiakaspalautteista, kehittämistoimista, henkilöstön osallistumisesta sekä mittareista ja seurannasta.

1. Valvontakäyntien tai yksikön omat havainnot  

Laadunvalvonnan valvontakäynti on toteutettu yksikössä 02.06.2026. Valvontakäynnille osallistui valvontayksikön 2 valvojaa, HUS-apteekin edustaja ja yksiköstä osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja, ylilääkäri ja tehtäväaluepäällikkö.  

Valvontakäynnin raportissa toiminnan todettu täyttävän lain vaatimukset. Raportin mukaan toiminta on vaikuttanut asianmukaiselta, kehittämismyönteiseltä ja laadukkaalta sairaalaosastolta. Valvontakäynnillä ei havaittu potilasturvallisuutta vaarantavia riskejä tai poikkeamia. Valvontakäyntiraportin nostot kuvattu 1-4/2026 omavalvonnan raportoinnissa

Valvontakäyntiraportin nostoja:  

-Potilaan siirtyessä (jatkohoitoo/kotiin) jaettavien lääkeiden merkitseminen tulee toteuttaa lääkkeiden jakamisen ohjeen mukaisesti (eränro, käyttöpvm, annostelu ym.) Kyseinen ohje löytyy yksikön teamsohje kansiosta ja käyty osastotunnilla läpi.

-Vanhentuneiden huumausainelääkkeiden palautusprosessi tulee tarkentaa nopeammaksi, jotta vanhentuneet N-lääkkeet eivät jää pitkäksi aikaa varastoon käyttökelpoisten lääkkeiden yhteyteen. - Huumausainelääkkeiden tarkastaminen lääketilausten vastaanottamisessa osittain puutteellista. Lääketilausten vastaanoton prosessi tulee tarkentaa, jotta kaikki tilatut tuotteet tarkistetaan saapuneeksi ja toimituslistat kuitataan.  Prosessista tehty työohje yksikön teamsohjekansioon sekä käyty prosessi läpi lääkevastaavien kanssa sekä osastotunnilla.

-Elvytyskärryn sinettien vaihtaminen käsin murrettaviin sinneteihin korjattu heti 06/2026.  

Valvontakäynnin osallistujat:

Osallistuja	Ammattinimike	Yksikkö
Keisu Jenni	Laatuvalvoja	VAKE Valvonta ja tuottajaohjaus
Männikkö Mikko	Valvoja	VAKE Valvonta ja tuottajaohjaus
Mandelin Ronja	Klinikkaproviisori	HUS apteekki
Korkiamäki Maritta	Tehtäväaluepäällikkö	VAKE Sairaalapalvelut
Satu Pennanen	Osastonhoitaja	VAKE Sairaalapalvelut Akos 1
Kirves Hetti	Ylilääkäri	VAKE Sairaalapalvelut akuutti- ja palliatiivinen linja
Muhamiriza Rugira	Apulaisosastonhoitaja vs	VAKE Sairaalapalvelut Akos 1

2. Asiakaspalautteet (potilaiden ja läheisten palautteet)

Asiakaspalautteita seurantajaksolla yhteensä 15. Palautteet pääasiassa positiivisia. Palautteista ei noussut huomioitavia kehittämiskohteita tai poikkeamia. Korjaavat palautteet käyty osastotunnilla läpi ja niistä keskusteltu.

3. Henkilöstön osallistuminen  

Henkilöstö on osallistunut omavalvontasuunnitelman toteuttamiseen ja seurantaan seuraavasti:  

Omavalvontasuunnitelma on ollut 2025 toteuttamisen ajan yksikön teamsissä nähtävillä ja kommentoitavana. Omavalvontasuunnitelmaa on käyty läpi myös yksikön osastokokouksissa.

4. Mittarit ja seuranta  

Laadun ja turvallisuuden mittareita on seurattu seuraavasti:  

• Haipro ja työturvallisuusilmoitukset käsitellään yksikössä säännöllisesti. Kuukausittain moniammatillisessa osastokokouksessa käydään läpi moniammatillista huomiota vaativat ilmoitukset.
• Potilaan hoitopolkuun liittyvä kirjaaminen Apotissa. Seurantajaksolla siirrytty seuraamaan viikottain potilaan sisäänkirjaukseen vaadittavia kirjauksia Apotin raporteista. Tuloksia käyty viikottaisissa osastokokouksissa ja yksikön aamukokouksissa läpi. Seuranta jatkuvaa.
• Apotista kerätään kuukausittain tilastoa lääkehoidon skannauksista, mikä kertoo oikeasta lääkehoidon prosessista ja varmistaa turvallisen lääkehoidon lääkkeen jaon ja lääkkeen antamisen osalta. Tulokset käydään yksikössä kuukausittain läpi osastokokouksessa, Skannausluvut seurantajaksolla tavoitetasolla.
• VIP Score. Kuukausittain saamme tilastoa Apotista potilaan kanyylin pistopaikan arvioinnista. Tulokset käydään kuukausittain läpi yksikössä. Seurantajaksolla arviointi yksikössä toteutunut tavoitetasolla. 2025 aiheesta käyty yksikössä koulutusta ja toiminta käyty jokaisen hoitajan kanssa läpi.

5. Yhteenveto  

Akos 1:n valvontakäynnillä ei noussut potilasturvallisuutta vaarantavia riskejä tai poikkeamia. Asiakaspalautteet olleet pääsääntöisesti positiivisia.

Haipro ja työturvallisuusilmoitukset käsitellään säännöllisesti. Apotin dokumentaation kautta seurataan potilaan laadukkaan hoidon toteutumista sisäänkirjaustietojen, lääkehoidon ja pistopaikan arvioinnin osalta.  

Akos1, 24.8.2026 osastonhoitaja Satu Pennanen

Muutosloki (päivämäärä, päivittäjä ja keskeiset muutokset): 

30.10.2024	OH Sanna Korhonen	Muokattu omavalvontasuunnitelma uudelle pohjalle.
27.6.2025	OH Sanna Korhonen	Päivitetty vastuualueiden vastuuhenkilöt kohtaan 5.1.  Päivitetty palveluyksikön asiakastietojen käsittelystä vastaavat henkilöt kohtaan 6.7.
9.10.2025	OH Sanna Korhonen	Tehty omavalvonnan raportoinnin seuranta kohtaan 9.
12.1.2026	OH Sanna Korhonen	Päivitetty vastuualueiden vastuuhenkilöitä kohtaan 5.1.  Päivitetty tietosuojavastaava kohtaan 6.7.   Tehty omavalvonnan raportoinnin seuranta kohtaan 9.
26.8.2026	OH Satu Pennanen	Omavalvontasuunnitelman päivitys