Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Palveluntuottaja: Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Y-tunnus: 3221356–1
Käyntiosoite: Neilikkatie 17 VANTAA
Postiosoite: PL 1000 01301 VANTAA
Puhelin: vaihde 09-419191 (ma-pe klo 8–17)
Palveluyksikön nimi: Lasten kuntoutuspalvelut (sisältää kaksi yksikköä: Lasten kuntoutuspalvelut A ja Lasten kuntoutuspalvelut B).
Palveluyksikköön kuuluvat palvelupisteet/etäpalvelut ja yhteystiedot:
Toimipisteitä on yhteensä viisi, joissa kaikissa työskentelee lasten toiminta-, puhe- ja fysioterapeutteja.
Myyrmäen toimipiste:- Käyntiosoite: Virtatalo, 4. krs, Rajatorpantie 8 B, 01600 Vantaa. Postiosoite: PL 626, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Tikkurilan toimipiste:- Käyntiosoite: Vernissakatu 6, 3.krs, 01300 Vantaa. Postiosoite: PL 1342, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Koivukylän toimipisteet:- Käyntiosoite: Koivukylän terveysasema, 1., 3. ja 4. krs, Karsikkokuja 15, 01360 Vantaa. Postiosoite: PL 1122, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.- Käyntiosoite: Koivukylän avoin kohtaamispaikka, Karsikkokuja 17, 1. krs. Postiosoite: PL 1122, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueKeravan toimipiste:- Käyntiosoite: Kultasepänkatu 7, 2. ja 3. krs, 04250 Kerava. Postiosoite: PL 2010, 01088 Vantaan ja Keravan hyvinvointialue.
Vastuuhenkilöiden nimet, tehtävät ja yhteystiedot:
Toiminnasta vastaavat henkilöt:
Palvelualuejohtaja Reetta Voutilainen, p. 0405226233, reetta.voutilainen@vakehyva.fi
Tehtäväaluepäällikkö Heidi Pasanen, p. 0406105879, heidi.pasanen@vakehyva.fi
Toimintayksikön esihenkilö, Lasten kuntoutuspalvelut A:Esihenkilö: Iida Kaukolinna, p. 050 312 3997, iida.kaukolinna@vakehyva.fi
Toimintayksikön esihenkilö Lasten kuntoutuspalvelut B:Esihenkilö: Merja Lauttaanaho, p. 040 661 2747, merja.lauttaanaho@vakehyva.fi
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen arvoja ovat:
Oikeudenmukaisuus
- Kohtaamme asiakkaat arvostavasti ja yksilöllisesti- Selkeillä toimintamalleilla varmistamme yhdenvertaisen kohtelun- Johdamme tasapuolisesti ja ammattitaitoisesti- Toimimme yhdenvertaisesti, asiakaslähtöisesti ja läpinäkyvästi
Vastuullisuus
- Kehitämme osaamistamme jatkuvasti, ja toimimme tutkitun tiedon pohjalta- Teemme parhaamme asiakkaan hyvinvoinnin eteen- Kannamme vastuun työstämme ja arvostamme toisiamme- Toimimme kustannustehokkaasti- Toimimme ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla
Rohkeus- Arvioimme toimintaamme aktiivisesti, ja haemme ratkaisuja haasteisiin- Kannustamme henkilöstöä innovatiivisuuteen- Uudistamme toimintaa asukkaiden, järjestöjen ja yritysten kanssa rohkeasti ja ennakoiden- Teemme ennakkoluulottomasti muutoksista mahdollisuuksia
Lapsiperheiden kuntoutuspalvelut ovat yksi perhekeskuspalvelujen ydintoimijoista. Palvelulupauksemme asiakkaalle on seuraava:
Tarjoamme sujuvan palveluiden, hoidon ja kuntoutuksen kokonaisuuden vahvistamaan asiakkaan omia voimavaroja. Teemme työtä yhdessä sinun ja perheesi kanssa elämätilannettasi kunnioittaen - ammattitaidolla.
Palveluyksikön toiminta-ajatus (palvelut, asiakas- ja potilasryhmä sekä määrä):
Hyvinvointialueen on järjestettävä potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus (terveydenhuoltolaki 1326/2010,29 §). Lasten kuntoutuspalveluista tuotetaan lasten fysio-, toiminta- ja puheterapiapalveluita. Palveluita tarjotaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaille sekä heille, jotka ovat valinnanvapauden puitteissa valinneet kyseisen hyvinvointialueen palvelut. Lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita ohjaa terveydenhuoltolaki sekä asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta 1015/1991. Lisäksi toimintaa ohjaa lapsen oikeuksien sopimus, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman periaatteet ja THL:n perhekeskustoiminnan kehittämisen periaatteet. Terveydenhuollon ammatillista toimintaa ja siihen liittyviä ratkaisuja ohjaa terveyden huollon ammattihenkilön eettiset ohjeet. Toiminnan keskiössä on lapsi ja lapsen etu sekä koko perheen hyvinvointi. Työskentelyä ohjaa myös hallintolain mukaiset hyvän hallinnon oikeusperiaatteet. Kunnioitamme asiakaslain edellyttämää asiakkaan oikeutta laadultaan hyvään terveydenhuoltoon ja hyvään kohteluun ilman syrjintää.
Toiminta-ajatus/Perustehtävä
Lasten kuntoutuspalveluista tuotetaan lakisääteisiä lääkinnällisen kuntoutuksen palveluja, joiden tavoitteena on alueen lasten terveyden ja hyvinvoinnin sekä toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja osallistumismahdollisuuksien edistäminen. Yksikön perustehtävä on tuottaa lasten ja nuorten fysio-, puhe- ja toimintaterapiapalveluja oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakkaille. Lasten kuntoutuspalveluissa annetaan palveluita monin eri tavoin, kuten järjestämällä niin yleisiä ryhmätilaisuuksia kuin antamalla ohjausta ja neuvontaa ilman lähetettä sekä toteuttamalla yksilölliseen arvioon perustuvaa ohjausta ja kuntoutusta. Palveluun ohjaudutaan pääsääntöisesti lähetteellä. Toimimme moniammatillisesti yhteistyössä lapsen perheen, lähiympäristön ja muiden lasta hoitavien tahojen kanssa. Palvelu perustuu lakeihin, tutkittuun tietoon sekä hyviin käytäntöihin.
Lasten fysioterapia
Fysioterapian avulla tuetaan lapsen motorista kehitystä sekä liikkumis- ja toimintakykyä. Fysioterapiaan ohjataan myös lapsia, joilla on tuki- ja liikuntaelin kipuja tai asentovirheitä. Alle 1-vuotiaan lapsen käynnillä fysioterapeutti havainnoi ja arvioi vauvan sensomotorisia taitoja ja valmiuksia. Arvion perusteella fysioterapeutti ohjaa vanhemmille keinoja tukea lapsen ikätasoisten taitojen edistymistä arjen tilanteissa (sylissä kantamisen asennot, leikki- ja hoitotilanteet). Fysioterapian jatkosuunnitelma laaditaan yhdessä vanhempien kanssa ja tarvittaessa neuvolan lääkärin kanssa yhteistyössä. Leikki-ikäisen lapsen (1–6-v) ohjaus- ja arviointikäynnillä fysioterapeutti arvioi lapsen motorisia taitoja ja valmiuksia. Fysioterapeutti laatii yhdessä vanhempien kanssa jatkosuunnitelman, joka voi pitää sisällään erilaisia harjoitteita tai ohjausta arjen liikunnallisiin leikkeihin. Fysioterapeutti tekee tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen henkilökunnan kanssa. Leikki-ikäisen lapsen fysioterapia voi toteutua yksilö- tai ryhmämuotoisena palveluna. Alakouluikäisten (noin 7–12 v) ohjaus- ja arviointikäynnillä fysioterapeutti arvioi kuntoutustarpeen ja antaa ohjausta ja neuvontaa. Fysioterapeutti laatii yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa jatkosuunnitelman, joka voi pitää sisällään erilaisia harjoitteita tai ohjausta arjen liikunnallisiin leikkeihin tai harrastuksiin. Lapsen oma ja perheen aktiivisuus on kuntoutuksessa tärkeää. Lasten fysioterapiassa tehdään kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioita ja kuntoutussuunnitelmia, arvioidaan apuvälinetarvetta sekä annetaan ohjausta asiakkaalle ja hänen lähipiirilleen.Yläkouluikäisten nuorten fysioterapia toteutuu toisella toimialalla aikuisfysioterapian puolella.
Lasten ja nuorten puheterapia
Puheterapian avulla tuetaan lapsen kommunikaatiota, puheen- ja kielenkehitystä sekä syömisen taitoja ja ennaltaehkäistään oppimisvaikeuksia. Ohjaus- ja arviointikäynneillä puheterapeutti haastattelee vanhempia ja lasta sekä arvioi lapsen taitoja ja valmiuksia havainnoimalla lasta erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa ja normitettujen testien avulla. Puheterapeutti tekee tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökunnan kanssa yhdessä vanhempien kanssa. Puheterapia-arvioinnin perusteella voidaan tarvittaessa suositella yksilö- tai ryhmämuotoista kuntoutusta ja tilanteen mukaan hyödynnetään etävastaanottoa. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät valitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Puheterapiassa tuetaan lapsen kielellistä kehitystä erilaisten leikkien, pelien ja tehtävien avulla. Puheterapeutti ohjaa vanhempia havainnoimaan lapsen kielellistä toimintaa ja tukemaan sen kehittymistä. Tarvittaessa puheterapeutti ohjaa lapselle hänen puheen- ja kielenkehitystään tukevan kommunikaatiokeinon (esim. tukiviittomat, kuvien käyttö, kuvakansio), tai ohjaa apuvälineen hankintaan. Lasten puheterapiassa tehdään kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioita ja kuntoutussuunnitelmia, arvioidaan apuvälinetarvetta sekä annetaan ohjausta asiakkaalle ja hänen lähipiirilleen.
Lasten ja nuorten toimintaterapia
Lasten toimintaterapian tavoitteena on tukea lapsen toimintakykyä ja vahvistaa hänen valmiuksiaan selviytyä ikätasoaan vastaavista arjen toiminnoista. Toimintaterapiaan ohjaudutaan silloin, kun lapsella on haasteita suoriutua ikäodotusten mukaisista arjen tilanteista esimerkiksi pukeutumisesta, ruokailusta tai leikistä. Ohjautumisen syinä voi olla huoli lapsen motoristen taitojen oppimisesta, näönvaraisen hahmottamisen taidoista, käsien käytöstä tai aistisäätelystä.Ohjaus- ja arviointikäynneillä toimintaterapeutti haastattelee vanhempia ja lasta sekä arvioi lapsen taitoja ja valmiuksia havainnoimalla lasta erilaisissa toiminnallisissa tilanteissa ja normitettujen testien avulla. Toimintaterapeutti tekee tarvittaessa yhteistyötä varhaiskasvatuksen tai koulun henkilökunnan kanssa yhdessä vanhempien kanssa. Toimintaterapia-arvioinnin perusteella laaditaan yhdessä vanhempien kanssa jatkosuunnitelma, joka voi olla harjoitteita, ohjausta arkeen sekä varhaiskasvatukseen/kouluun. Arvioinnin perusteella voidaan tarvittaessa suositella yksilö- tai ryhmämuotoista kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteet ja menetelmät valitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan. Lasten toimintaterapiassa tehdään kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioita ja kuntoutussuunnitelmia, arvioidaan apuväline- ja asunnonmuutostyötarpeita sekä annetaan ohjausta asiakkaalle ja hänen lähipiirilleen.
Monialainen yhteistyö lasten kuntoutuspalveluissa
Lasten kuntoutuksen fysio-, puhe- ja toimintaterapeutit työskentelevät laajasti asiakkaan lähiympäristön kanssa sekä verkostoissa. Lasten kuntoutuspalvelut toimivat yhteistyössä muiden lapsiperheiden terveydenhuollon, opiskeluhuollon ja sosiaalihuollon palvelujen kanssa. Lisäksi tiivistä yhteistyötä tehdään kuntien varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja erikoissairaanhoidosta vastaavien sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Asiakkaat ohjatuvat asiakkuuteen pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattilaisen tekemällä lähetteellä. Asiakkaat voivat myös itse ottaa yhteyttä lasten kuntoutuksen puhelinpalveluun, mikäli heillä herää huolta lapsen kehityksestä. Palvelut toteutetaan olemassa olevien palveluketjujen mukaisesti hyödyntäen sovittuja konsultaatiokäytäntöjä ja moniammatillista asiakastyön tiimiä. Kehitysvammaisten lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioita, ohjausta ja kuntoutusuosituksia tehdään yhteistyössä terveysasemapalvelujen ja sosiaalihuollon vammaispalvelujen kanssa. Yksittäisen asiakkaan kohdalla terapeutit osallistuvat sovitusti asiakasta koskeviin neuvotteluihin mm. varhaiskasvatuksessa ja koulussa. Asiakasasioissa viestintä tapahtuu APOTTI - henkilöstöviestin kautta, mikä on suojattu yhteys eikä vaaranna asiakkaan oikeusturvaa. Asiakasta koskevat yhteistyökokoukset sovitaan aina henkilökohtaisesti asiakkaan/huoltajan kanssa. Samoin asiakasta koskevat verkostokokoukset.
Ostopalveluna ja palvelusetelillä tuotetut palvelut ja niiden tuottajat
Lasten kuntoutuspalveluissa hyödynnetään oman palvelutuotannon lisäksi ostopalveluja ja palvelusetelillä tuotettavia palveluja puhe-, toiminta- ja fysioterapiapalveluissa. Ostopalvelujen ja palvelusetelipalvelujen tavoitteena on täydentää omaa palvelutuotantoa, turvata palvelujen saatavuutta sekä varmistaa hoitoon pääsy määräajassa silloin, kun asiakkaan palvelutarve tai palvelujen kysyntä sitä edellyttää. Ostopalveluiden sopimushallinnasta vastaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen hankintapalvelut.Palveluntuottajien tulee täyttää hyvinvointialueen asettamat vaatimukset ammattihenkilöiden pätevyydestä, palvelun laadusta, tietosuojasta, tietoturvasta sekä asiakas- ja potilasturvallisuudesta. Palvelujen toteuttamista ohjaavat voimassa olevat sopimukset, palvelukuvaukset sekä palvelusetelin sääntökirja, joissa on määritelty palvelujen sisältöä, laatua ja raportointia koskevat vähimmäisvaatimukset.
Alihankintana, ostopalveluna ja palvelusetelillä tuotettujen palvelujen laadun ja turvallisuuden varmistaminen
Ostopalvelu- ja palvelusetelituottajien toimintaa seurataan osana palvelujen järjestämisvastuuta. Seurannassa hyödynnetään muun muassa asiakaspalautteita, palveluntuottajien toimittamia raportteja, yhteydenpitoa palveluntuottajiin sekä mahdollisia reklamaatioita ja poikkeamailmoituksia. Mikäli palveluntuottajan tai tämän alihankkijan toiminnassa havaitaan epäkohtia tai puutteita, pyydetään asiasta selvitys ja edellytetään korjaavia toimenpiteitä sovitussa aikataulussa.Asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavissa tilanteissa palvelunjärjestäjä edellyttää välittömiä korjaavia toimenpiteitä ja tekee tarvittaessa yhteistyötä hankintapalvelujen kanssa sopimuksen mukaisten jatkotoimenpiteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on varmistaa, että myös ostopalveluna ja palvelusetelillä tuotetut palvelut ovat laadukkaita, turvallisia ja yhdenvertaisia hyvinvointialueen oman palvelutuotannon kanssa.
Omavalvonnan suunnittelusta, valvontasuunnitelman laatimisesta, seurannasta ja päivittämisestä vastaavat neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen tehtäväaluepäällikkö sekä toimintayksiköiden esihenkilöt.
Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi henkilöstön kanssa kokouksissa esihenkilöiden toimesta ja henkilöstöllä on mahdollisuus osallistua suunnitelman valmisteluun ja päivittämiseen.
Heidi Pasanen, Neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen tehtäväaluepäällikkö
Iida Kaukolinna, Toimintayksikön esihenkilö, Lasten kuntoutuspalvelut A
Merja Lauttaanaho, Toimintayksikön esihenkilö, Lasten kuntoutuspalvelut B
Omavalvontasuunnitelman päivittäminen, seuranta ja toteutuminen: Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun tai asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä muutoksia.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus: Omavalvontasuunnitelma on julkaistu internetsivuilla Omavalvonta | Vantaan ja Keravan hyvinvointialue (vakehyva.fi) Lisäksi asiakirja on saatavilla printtiversiona toimintayksikössä.
Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialan keskeiset vastuuhenkilöt Lasten kuntoutuspalveluiden osalta vuonna 2026 ovat:
- Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelujen toimialajohtaja: Hanna Mikkonen- Perheiden ennaltaehkäisevien palvelujen palvelualuejohtaja: Reetta Voutilainen- Neuvola ja lasten kuntoutuspalveluiden tehtäväaluepäällikkö Heidi Pasanen
Palveluille asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset: Lasten kuntoutuspalveluissa noudatetaan hyvinvointialueen laatuvaatimuksia ja suosituksia sekä strategisia linjauksia. Laatua ohjaavat lisäksi lainsääntö ja kansalliset suositukset (mm. ammattieettiset ohjeistukset, Käypähoito -suositukset). Esimerkiksi hoitoon pääsystä (hoitotakuu) säädetään terveydenhuoltolaissa (Terveydenhuoltolaki 1326/2010). Hoitotakuun määräajat määrittävät osaltaan lasten kuntoutuspalveluille asetettuja laatuvaatimuksia.
Laadunhallinnan toteuttaminen ja laadunhallinnan työkalut ja mittarit: Palvelutoiminnan seuraamiseksi ja lähijohtamisen tueksi tuotetaan jatkuvaa ajantasaista tietoa. Lähijohtajilla on oikeudet tiedonseurantaan yksikkökohtaisesti. Tietoja käsitellään laajemmin muun muassa aluejohtoryhmissä. Hyvinvointialueelle rakennettu tietoallaskokonaisuus tulee mahdollistamaan entistä paremman analytiikan, tietojen yhdistelemisen sekä jatkuvan automaattisen tilannekuvaraportoinnin. Lisäksi asiakkailta kerätään asiakaspalautetta palveluiden laadun seuraamiseksi.
Palveluyksikön johtamisjärjestelmä ja vastuut: Neuvola- ja lasten kuntoutuspalveluissa omavalvonnan suunnittelusta ja seurannasta vastaa tehtäväaluepäällikkö Heidi Pasanen ja lääkäri vastuuhenkilönä seurannasta vastaa ennaltaehkäisevien lääkäripalveluiden ylilääkäri Emil Bäckman. Omavalvontasuunnitelmaa käydään säännöllisesti läpi henkilöstön kanssa kokouksissa lähijohtajien toimesta ja henkilöstöllä on mahdollisuus kommentoida suunnitelmaa. Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksia sekä osavuosikatsauksien yhteydessä.Hyvinvointialueen vastuut laadunhallintaan ja johtamiseen liittyen on kuvattu tarkemmin hyvinvointialueen Omavalvontaohjelmassa ja hallintosäännössä. Kokonaisvastuu laadunhallinnasta on toimialajohtajalla. Palvelualuejohtaja ja tehtäväaluepäällikkö sekä lähijohtajat vastaavat osaltaan laadun toteutumisesta. Tämän lisäksi jokainen yksikön työntekijä vastaa työnsä laadusta.
Palveluyksikön toimintojen riskienhallinnasta vastaava ja käytännön organisointi:
Lähijohtajalla on päävastuu riskienhallinnasta toimintayksikössä. Riskienhallinnassa laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta parannetaan tunnistamalla jo ennalta ne kriittiset työvaiheet, joissa toiminnalle asetettujen vaatimusten ja tavoitteiden toteutuminen on vaarassa. Riskienhallintaan kuuluu suunnitelmallinen toiminta epäkohtien ja todettujen riskien poistamiseksi tai minimoimiseksi. Osana riskienhallinnan toimeenpanoa yksikössä toteutuneet haittatapahtumat kirjataan, analysoidaan, raportoidaan ja toteutetaan korjaavat toimenpiteet. Yksikön lähijohtaja perehdyttää henkilökunnan omavalvonnan periaatteisiin ja toimeenpanoon mukaan lukien henkilökunnalle laissa asetettuun velvollisuuteen ilmoittaa asiakas- ja potilasturvallisuutta koskevista epäkohdista ja niiden uhista. Riskienhallinta ja omavalvonta ovat osa joka päivästä arjen työtä palveluissa.
Yksikön työntekijät osallistuvat turvallisuustason ja -riskien arviointiin, omavalvontasuunnitelman laatimiseen ja turvallisuutta parantavien toimenpiteiden toteuttamiseen. Riskienhallinnan luonteeseen kuuluu, ettei työ ole koskaan valmista. Riskienhallinnan edellytyksenä on, että työyhteisössä on avoin ja turvallinen keskusteluilmapiiri, jossa sekä henkilöstö että asiakkaat ja heidän omaisensa uskaltavat tuoda esille laatuun ja asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyviä havaintojaan.
Riskienhallinnan prosessi on käytännössä omavalvonnan toimeenpanon prosessi, jossa riskienhallinta kohdistetaan kaikille omavalvonnan osa-alueille.
Palveluyksikön valmius- ja jatkuvuudenhallinnasta ja valmius- ja jatkuvuussuunnitelmasta vastaava henkilö: Tehtäväaluepäällikkö Heidi Pasanen, toimintayksiköiden esihenkilöt Iida Kaukolinna ja Merja Lauttaanaho.
Henkilöstön riskienhallinnan osaamisen varmistaminen: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölaissa säädetään työntekijöiden velvollisuudesta ylläpitää ammatillista osaamistaan ja työnantajien velvollisuudesta mahdollistaa työntekijöiden täydennyskouluttautuminen. Myös uusien työntekijöiden perehdytykseen ja mentorointiin kiinnitetään huomiota.
Yksikön lähijohtaja toteuttavat yksikön henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluiden välineenä käytetään myJopi-sovellusta. MyJopia hyödynnetään myös osaamistarpeiden kartoittamisessa ja koulutussuunnittelussa.
Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Tarkemmat toimialan ja palvelualueen koulutussuunnitelmat sekä yksiköiden osaamisen kehittämisen tarpeet täydennetään vuosittain.
Luettelo Vantaan ja Keravan hyvinvointialuetasoisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen omavalvontaohjelma• Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen omavalvontaohjelma• Asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma• Lääkehoitosuunnitelma• Laitevastaavan käsikirja• Tartuntatautien ja infektioiden torjunnan ohjeet• Vakavien vaaratapahtumien tutkinnan ohjeet• Turvallisuuden ja varautumisen ohjeet• Valmiussuunnitelma• Tietoturvasuunnitelma• Tietosuoja- ja tietoturvaohjeistukset• Työturvallisuuden ja työsuojelun ohjeet• Meillä töissä – käsikirja • Osallisuusohjelma ja suunnitelmat• Alueellinen hyvinvointikertomus ja suunnitelma• Kaksikielisyysohjelma
Luettelo yksikkökohtaisista riskienhallinnan/omavalvonnan toimeenpanon ohjeista:
Vastuu riskienhallinnassa saadun tiedon hyödyntämisestä kehittämisessä on toiminnasta vastaavalla taholla, mutta työntekijöiden tulee ilmoittaa havaituista riskeistä johdolle. Riskien tunnistamiseen on käytössä WPro-ohjelmisto, jolla työyksiköt tunnistavat ja arvioivat:
• Psykososiaaliset kuormitustekijät• Tapaturman vaarat• Ergonomian/tuki- ja liikuntaelinten kuormitustekijät• Fysikaaliset vaaratekijät• Kemialliset altisteet• Biologiset altisteet
• Riskien arviointi (työolojen arviointi, asiakasturvallisuus, ympäristö), päivitysaika: 01/2026 Tikkurilan toimipiste, 08/2026 Myyrmäen toimipiste, 01/2025 Lasten kuntoutuspalvelut B, Keravan toimipiste ja Koivukylän toimipiste.• Palo- ja pelastussuunnitelma (sis. poistumisturvallisuusselvitys), päivitysaika: Myyrmäki: Kiinteistö Oy Vantaan Rajatorpantie 8 06/2026, Vernissakatu 04/2023, Koivukylä Karsikkokuja 15 08/26, Koivukylä Karsikkokuja 17 10/24, Kerava 05/2024• Valmius- ja varautumissuunnitelma, päivitysaika: Yksiköiden käyttökatkosuunnitelmat päivitetty 08/2026• Perehdytyssuunnitelma, päivitysaika: 01/2026
Riskienhallinnan järjestelmät ja kirjaaminen:
• HaiPro on asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. Kaikista asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista tapahtumista ja läheltä piti -tilanteista tulee tehdä ilmoitus HaiPro-järjestelmään, joka löytyy intran etusivulta.• HaiPron kautta tapahtuu myös vakavan vaaratapahtuman tutkinta.• Asiakkaat ja potilaat voivat ilmoittaa vaaratapahtumista ja läheltä piti -tilanteista sähköisesti HaiPro-järjestelmän kautta.• Spro on sosiaalihuollon epäkohtailmoituksien raportointimenettelyyn käytössä oleva ilmoitusjärjestelmä. SPro-ilmoitus tehdään aina asiakkaaseen tai asiakkaisiin kohdistuvasta epäkohdasta tai sen uhasta. SPro-järjestelmä löytyy intran etusivulta.• WPro on ilmoitusjärjestelmä työturvallisuusilmoituksille. Ilmoitusjärjestelmä löytyy intran etusivulta. • Väärinkäytösilmoitus, ns. whistleblowing-direktiivin mukaisen anonyymin väärinkäytösilmoituskanavan kautta voi ilmoittaa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen toimintaan liittyvästä väärinkäytösepäilystä tai toiminnasta, joka ei noudata eettisiä periaatteita. Lomake löytyy intrasta sekä VAKEn internetsivuilta.
Epäkohtien ja vaara- ja haittatapahtumien sekä läheltä piti -tilanteiden käsitteleminen:
Haittatapahtumat käsitellään työntekijöiden, asiakkaan ja tarvittaessa omaisen kanssa. Jos tapahtuu vakava, korvattavia seurauksia aiheuttanut haittatapahtuma, asiakasta/potilasta tai omaista informoidaan korvausten hakemisesta.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella on tehty ohje haittatapahtumien, läheltä piti -tilanteiden ja vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn. Henkilökunta kirjaa haittatapahtuman HaiPro/SPro järjestelmään. Lähijohtajat ohjaavat työntekijöitä tarvittaessa ilmoituksen tekemisessä. Lähijohtaja jäsentää tiedot tapahtumasta ilmoittajan kirjoittaman kuvauksen perusteella. Ilmoituksista kertyvän tiedon avulla suunnitellaan tarvittavia kehittämistoimia, joilla estetään samantyyppisten tapahtumien syntymistä ja parannetaan yleisesti toiminnan turvallisuutta. Tapahtumasta puhutaan työyhteisössä yleisellä tasolla. Haipro –ilmoitukset käsitellään Neuvola ja lasten kuntoutuspalveluiden johtoryhmässä myös säännöllisesti. Käydään avoin yhteinen keskustelu siitä, mitä on voinut tai täytynyt tapahtua. Käsittely kehittää kyvykkyyttä vastata yllättäviin tilanteisiin jatkossa. Ilmoitus on arvokas palaute, joka auttaa kaikkia toimimaan entistä paremmin ja sujuvammin. Vakavien vaaratapahtumien käsittelyyn on erillinen ohje.Haittatapahtuman ilmoittamiseen liittyvät käytänteet käsitellään yksikössä säännöllisesti, jotta työntekijät ovat tietoisia ohjeistuksesta ja ilmoitusten merkityksestä. Muutosta vaativien laatupoikkeamien juurisyyt selvitetään ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet muutoksen aikaansaamiseksi. Korjaavista toimenpiteistä tehdään kirjaukset omavalvonnan seuranta-asiakirjaan.
Vakavan vaaratapahtuman tutkinta: Vakava vaaratapatuma on yleensä kuolemaan, vakavaan vammautumiseen tai sairaalahoidon aloittamiseen/sen jatkamiseen johtanut seuraus, jonka taustalla ovat selkeät puutteet turvallisessa toiminnassa. Kun välittömät turvallisuus- ja tukitoimet on vaaratapahtuman sattuessa varmistettu, käynnistetään tapahtuman esiselvitys. Esiselvityksen pohjalta tehdään päätös varsinaisesta tutkinnasta ja sen tarkoitus on systemaattisesti selvittää, miksi tapahtuma sattui, mitä riskejä ja puutteita toiminnassa voidaan tunnistaa, sekä antaa konkreettisia suosituksia puutteiden ja toimintatapojen korjaamiseksi. Tutkinnan tarkoituksena ei ole etsiä tapahtuman syyllistä. Tutkinnan tavoitteena on parantaa turvallisuutta ja pyrkiä estämään vastaavia tapahtumia tulevaisuudessa. Hyvinvointialueen sisäisestä tutkinnasta vastaa vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmä.
Omavalvontasuunnitelmassa tulee olla kuvattuna millä tavoin tieto vakavista vaaratapahtumista välitetään organisaation sisällä: Kuolemat ja vakavat vammautumiset tai niihin liittyvät uhat (esim. tulipalot) ilmoitetaan viivytyksettä esihenkilölle tai muulle vastuuhenkilölle, jotka ilmoittavat asian eteenpäin toimialan johdolle, vakavien vaaratapahtumien tutkintaryhmälle sekä turvallisuusyksikölle yhteissähköpostiin turva@vakehyva.fi. Muut vakavat vaaratapahtumat ilmoitetaan eteenpäin viimeistään 48 tunnin kuluttua tai seuraavana arkipäivänä. Lisätietoa vakavista vaaratapahtumista löytyy Vakavan vaaratapahtuman tutkinta VAKE 2025 - oppaasta.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella riskienarviointia toteutetaan vuosittain HaiPro-järjestelmän avulla. HaiPro on tarkoitettu potilas- / asiakasturvallisuutta vaarantavien tapahtumien ilmoittamiseen sekä raportointiin. HaiPro-järjestelmään ilmoitetaan potilaan turvallisuutta vaarantavat tapahtumat, jotka aiheuttavat tai voivat aiheuttaa haittaa potilaalle. HaiPro- järjestelmään ilmoitetaan siis sekä läheltä piti -tapahtumia että haittatapahtumia. Ilmoitus tulee tehdä aina kun ilmoittaja kokee, että johonkin asiaan puuttumalla voitaisiin toiminnasta saada turvallisempaa. Tämän lisäksi työn vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia tehdään Riskienarvioinnin avulla. Alla olevassa taulukossa on koostettuna toimintayksiköissä tunnistetut konkreettiset riskit ja käytännön toimet niiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan erityisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Häirintä tai epäasiallinen kohtelu ja väkivallan uhka:
Haastavia asiakastilanteita voi syntyä vastaanotolla tai kotikäynneillä/ arkiympäristökäynneillä.
Henkilökuntaa perehdytetään säännöllisesti VAKE:n toimintakäytänteistä, kun asiakas kokee tyytymättömyyttä hoitoonsa.
Perehdytysvaiheessa käydään koulutus uhka- ja vaaratilanteissa toimimisesta.
Työntekijät koulutetaan rauhoittamaan uhkaava tilanne puhumalla.
Suurimmassa osassa lasten kuntoutuksen vastaanottohuoneissa on pako-ovet tai huonejärjestelyillä huomioitu turvallinen poistuminen ja työskentely.
Yksin työskentely
Asiakastyö on pääosin itsenäistä ja asiakkaita tavataan usein yksin. Työ edellyttää itsenäistä päätöksentekoa ja ajoittain yksilöllisiäkin ratkaisuja asiakkaan kuntoutustarpeen arvioinnin ja jatkokuntoutussuositusten osalta. Mentorointi ja säännöllinen työnohjaus ovat henkilöstön näkökulmasta tärkeimmät keinot ennaltaehkäistä yksintyöskentelyyn liittyvää eettistä ja psyykkistä kuormitusta.
Yksintyöskentelyä toimipisteillä pyritään välttämään, välitöntä asiakastyötä ei tehdä toimipisteessä yksin.
Lasten kuntoutuksessa on käytössä huonekohtaiset henkilöturvahälyttimet, jotka hälyttävät kiinteistössä sekä vartiointiliikkeessä. Poikkeuksena Vernissakadun toimipiste, jossa on hälytyspainike, joka hälyttää ainoastaan vartiointiliikkeessä. Toimipisteessä järjestetään huutoharjoituksia hätätilanteeseen varautumiseksi. Vernissakadun toimipisteessä yksikön ulko-ovi pidetään lukittuna.
Kotikäynneillä noudatetaan Vaken Turvallinen kotikäynti- ohjetta. Jos uhka on tiedossa, kotikäyntiä ei tehdä yksin.
Tapaturman vaarat
Lasten kuntoutuspalveluissa on käyttökatko- ja varautumissuunnitelma poikkeustilanteissa toimimiseen. Poikkeustilanteessa kaikkien yksiköiden tarvittavat raportit tulostetaan Apotin jatkuvuustyöasemilta.
Pelastussuunnitelmien päivitys on kiinteistöjen vastuulla, mutta niiden päivitykseen osallistutaan aina kutsuttaessa. Päivitetyt pelastussuunnitelmat on tulostettuina toimipisteissä ja niihin perehdytään perehdytysvaiheessa.
Toimipisteissä on nimetyt turvallisuusvastaavat, joiden tehtävänä on huolehtia pelastautumisesta palohälytyksen aikana, henkilöturvahälyttimien toiminnasta sekä turvallisuuskävelyiden järjestämisestä vuosittain 112-päivänä sekä uusille työntekijöille perehdytyksen yhteydessä.
Tietosuoja- ja tietoturva
Lasten kuntoutuspalveluissa käsitellään asiakkaiden henkilötietoja ja arkaluonteisia asioita. Yksikön henkilökunnalla tulee olla hyvä perehtyneisyys tietosuoja- ja tietoturvaa koskeviin ohjeistuksiin. Henkilöstö suorittaa vuosittain koulutukset näiden osalta.
Etätyöstä sovitaan esihenkilön kanssa ja etätyössä tulee huomioida salassapito- ja vaitiolovelvollisuus.
Tietosuojasitoumus allekirjoitetaan työsopimuksen yhteydessä. Ammattikorkeakouluharjoittelijat allekirjoittavat tietosuojasitoumuksen harjoittelun alkaessa.
Asiakas- ja potilasturvallisuuden kannalta palveluyksikön toiminnan keskeiset riskit (huomioi työturvallisuus- ja terveydensuojelulait): Yksikön keskeiset riskit liittyvät asiakas- ja potilasturvallisuusilmoituksissa säännöllisesti esille nousseisiin haittatapahtumiin. Toiminnan keskeiset riskit liittyvät myös tietoturvaan ja tietosuojaan.
Käytännön toimet asiakas- ja potilasturvallisuuteen kohdistuvien riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan: Asiakas- ja potilasturvallisuuden riskien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan on tarjolla laaja koulutustarjonta, joka sisältää myös pakollisia koulutuksia. Koulutusesimerkkejä: tilanteet, asiakkaan- ja potilaan kohtaaminen sekä tietosuoja ja tietoturva. Lisäksi huomioidaan mm. valmius- ja varautumiskäytäntöjen säännöllinen läpikäynti. Myös hyvät perehdytyskäytännöt ennaltaehkäisevät riskejä.
Omavalvonnan riskienhallinnan toteutumisen varmistus käytännössä ostopalvelu- ja alihankintatilanteissa: Palveluntuottajien kanssa tehdyt sopimuksen ja palvelukuvaukset kuvaavat vähimmäisvaatimuksia palvelujen laadun/riskienhallinnan toteutumiselle. Jos yksikkö havaitsee epäkohtia tai puutteita, asiaa selvitetään yhteistyössä hankintapalvelujen kanssa.
Riskienhallinnan ja korjaavien toimenpiteiden seuranta, kirjaaminen ja tiedottaminen: Työn vaarojen tunnistamista ja riskien arviointia tehdään Vaarojen tunnistamisen ja riskienarvioinnin avulla. Yllä olevassa taulukossa (Taulukko 1) on koostettuna työyksiköissä tunnistetut konkreettiset riskit ja käytännön toimet niiden ennaltaehkäisyyn ja hallintaan erityisesti asiakas- ja potilasturvallisuuden näkökulmasta. Vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi tehdään jokaisessa lasten kuntoutuksen toimipisteessä vuosittain ja sitä päivitetään tarvittaessa. Työntekijät osallistuvat arvioinnin tekemiseen edustuksellisesti ja se käydään yhdessä läpi alueellisessa tiimikokouksessa esihenkilön kanssa.
Valvovien viranomaisten selvityspyyntöjen, ohjauksen ja päätösten käsittely ja huomioiminen palveluyksikön toiminnassa ja sen kehittämisessä: Tyytymättömyyden aiheet on suositeltavaa käsitellä ensisijaisesti keskustelulla palvelua tai hoitoa antaneessa yksikössä. Asiaa voi selvitellä palvelua tai hoitoa antaneen työntekijän, päätöksen tekijän tai tarvittaessa esihenkilön kanssa. Keskustelu on usein tehokkain ja nopein keino asian selvittämiseksi. Mikäli keskustelu palvelua tai hoitoa antaneessa yksikössä ei auta, voi asiakas tehdä muistutuksen.Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain 23 § tai potilaslain 10 § mukainen muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei voi valittaa, eikä muistutuksen tekeminen rajoita asiakkaan tai potilaan oikeutta käyttää asiassa muita oikeusturvakeinoja. Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, asiakkaalla on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle. Asiakkaalla, potilaalla tai hänen omaisellaan on oikeus tehdä kantelu, jos hän on tyytymätön sosiaali- tai terveydenhuollossa saamaansa palveluun tai hoitoon. Kahta vuotta vanhemmasta asiasta tehtyä kantelua ei tutkita, ellei siihen ole erityistä syytä. Palveluissa on määräajat muistutusten ja kanteluiden käsittelemiseksi.
Palveluntuottajan ja henkilöstön valvontalain 29 §:n mukainen ilmoitusvelvollisuus
Muut lakisääteiset palveluyksikön toimintaa koskevat ilmoitusvelvollisuudet ja menettelyohjeet: Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet ja -oikeudet | Valvira
Ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuudet
Muut ilmoitusvelvollisuudet
Henkilöstön tiedottaminen ilmoitusvelvollisuuksista ja -oikeuksista ja niiden käytöstä:
Käydään läpi perehdytyksessä, asiasta muistutetaan yksikön tiimi-/yksikkökokouksissa ja riskien arvioinnissa henkilöstö on mukana.
Kuvaus henkilöstön määrästä ja rakenteesta:
Lasten kuntoutuspalvelut ovat osa perheiden ennaltaehkäiseviä palveluita Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Lasten kuntoutuspalvelut on jaettu kahteen alueeseen: Lasten kuntoutuspalvelut A ja Lasten kuntoutuspalvelut B, toimintapisteitä on yhteensä viisi.
Henkilöstön määrä Lasten kuntoutuspalvelut A:
Henkilöstön määrä Lasten kuntoutuspalvelut B:
Lisäksi yksiköissä on säännöllisesti puheterapeuttiharjoittelijoita n. 4kk pituisilla harjoittelujaksoilla työsuhteessa.
Henkilöstön rekrytoinnin periaatteet
Hyvinvointialueen rekrytoinnin periaatteet on linjattu henkilöstökäsikirjassa. Rekrytointiprosessiin osallistuva lähijohtaja noudattaa yhteisiä periaatteita ja kansallisia lakisääteisiä linjauksia. Tämän lisäksi yksiköllä voi olla omia henkilöstön rakenteeseen ja osaamiseen liittyviä rekrytointiperiaatteita.
Hakijoiden soveltuvuuden arviointi tapahtuu hakemusten vertailun, haastatteluiden sekä tarvittaessa henkilöarvioinnin perusteella. Rekrytointiprosessin tavoitteena valita avoinna olevaan tehtävään tai virkaan henkilö, jonka on tehtävän tai viran menestyksellisen hoitamisen kannalta kokonaisuutena arvioiden katsottu olevan hakijoista paras.
Hyvinvointialueen intranetsivustolle on laadittu rekrytoinnin tukimateriaali. Intranetsivustoilta löytyy tietoa ja ohjeita rekrytointiprosessin eri vaiheisiin, rekrytointijärjestelmän käyttöön ja rekrytointiosaamisen kehittämiseen.
Työnantaja tarkistaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattioikeuksia koskevat rekisteritiedot sosiaalihuollon ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden keskusrekisteristä (Terhikki ja Suosikki - rekisterit). Lisäsi rikostausta selvitetään aina ennen työsuhteen alkua ja työhön tuleva esittää rikosrekisteriotteen lasten kanssa työskentelyä varten esihenkilölleen.
Henkilöstön asianmukaisen koulutuksen, riittävän osaamisen ja ammattitaidon sekä kielitaidon varmistaminen: Toimintayksikön henkilöstö perehdytetään asiakastyöhön, asiakastietojen käsittelyyn ja tietosuojaan sekä omavalvonnan toteuttamiseen. Sama koskee myös yksikössä työskenteleviä opiskelijoita ja paluun jälkeen pitkään tehtävistä poissaolleita. Kielitaidon varmistamiseksi henkilöstöä on kannustettu osallistumaan kielikursseille (ruotsin kielen osaamisen vahvistamiseksi).
Henkilöstön perehdytys: Toimintayksikön esihenkilöt vastaavat uusien työntekijöiden perehdytyksestä. Vuoden 2026 alusta on otettu käyttöön hyvinvointialueen uusi perehdytysmateriaali uusien työntekijöiden perehdyttämiseen (VAKEn ja LAISOn perehdytysmateriaalit). Lisäksi yksikössä on käytössä oma yksikkökohtainen perehdytysmateriaali. Henkilöstö osallistuu uuden työntekijän perehdytykseen. Apottitukihenkilöt perehdyttävät Apotin käyttöön sekä tiimi tukee työtehtäviin perehtymisessä sekä toimitilaan tutustumisessa.
Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja täydennyskoulutus sekä niiden arviointi ja seuranta: Yleinen koulutussuunnitelma ja -ohjelma on hyvinvointialuetasoinen. Lisäksi tarkemmat toimialan ja palvelualueiden ammatillisen osaamisen koulutustarpeet sekä koulutussuunnitelma täydennetään vuosittain. Tämän lisäksi yksiköt voivat tarjota henkilöstölle lisäkoulutusta tarpeiden mukaan.
Yksiköiden esihenkilöt toteuttavat lasten kuntoutuksen henkilöstön kehityskeskustelut hyvinvointialueen laatiman aikataulun mukaisesti. Kehityskeskusteluun liitetyn osaamistarvekartoituksen tuloksia hyödynnetään yleisen koulutussuunnitelman ja -ohjelman perustana. Vuosittain pyritään pitämään ryhmäkehityskeskustelut sekä henkilökohtaiset kehityskeskustelut.
Opiskelijoiden ohjaus, johto ja valvonta: Yksiköihin otetaan säännöllisesti puheterapeuttiharjoittelijoita sekä toiminta- ja fysioterapiaopiskelijoita.
Toiminta- ja fysioterapian AMK- työelämäharjoitteluja varten opiskelijoiden työharjoittelujaksot avataan Jobiili-järjestelmään opiskelijoille haettavaksi sopimuskoulujen mukaisesti. Oppilaitoksen opettaja vahvistaa opiskelijan paikan, jonka jälkeen opiskelija ottaa yhteyttä harjoittelujakson yhteyshenkilöön sovitusti ennen harjoittelun alkamista. Opiskelijat työskentelevät harjoittelujaksonsa ajan yksikön työntekijöiden valvonnassa ja ohjauksessa. Nimetyt opiskelijaohjauksesta vastaavat hoitavat harjoittelujakson aikaiset järjestelyt, keskustelut ja arvioinnit. Nimetyt ohjaajat ovat jakson aikana tarpeen mukaan yhteydessä toimintayksikön esihenkilöön.
Puheterapeuttien harjoittelut sovitaan yliopistojen kanssa. Pitkään harjoitteluun tulevat opiskelijat valitaan haastattelun perusteella hakijoista.
Logopedian kandidaattiohjelmassa on lyhyt harjoittelu, jossa työtä on maksimissaan 40 tuntia. Opiskelija seuraa yksikön toimintaa, moniammatillista työtä ja hoitoprosesseja. Opiskelijat suorittavat myös asiakkaiden arviointeja ja terapiaa. Harjoittelu toteutuu tiiviinä kahden viikon jaksona pariharjoitteluna. Myös maisteriohjelmassa on lyhyt harjoittelu, jossa työtä on maksimissaan 80 tuntia. Tässä harjoittelussa he syventävät tietämystään yhdestä logopedisesta osa-alueesta.
Puheterapeuttien pitkä harjoittelu kestää neljä kuukautta. Opiskelijat ovat työsuhteessa ja saavat harjoittelusta palkkaa. Ohjaaja perehdyttää opiskelijan toimipisteen työkäytänteisiin sisältäen mm. dokumentoinnin ja potilasturvallisuuden sekä huolehtii opiskelijan riittävästä ohjauksesta. Harjoittelun alussa ohjaustarve on suurempi kuin harjoittelun loppupuolella. Harjoittelun tavoitteena on opiskelijan itsenäiset valmiudet toimia puheterapeutin tehtävissä. Pitkässä harjoittelussa opiskelija tutkii puheterapia-asiakkaita, suunnittelee ja toteuttaa terapiat, osallistuu moniammatillisiin työryhmiin, laatii useita loppu- ja väliarvioita ja lausuntoja ja ohjaa asiakkaiden lähiympäristöä.
Palveluyksikön henkilöstöltä kerättävä säännöllinen palaute, sen käsittely ja hyödyntäminen: Hyvinvointialueella on käytössä säännöllisesti toteutettava henkilöstökokemusta mittaava Pulssi-kysely. Pulssikyselyn tulokset käsitellään säännöllisesti yksikön tiimikokouksissa.
Henkilöstön osaaminen ja työskentelyn asianmukaisuuden seuranta ja havaittuihin epäkohtiin puuttuminen: Toimintayksikön esihenkilö seuraa henkilöstön työtä ja puuttuu tarvittaessa epäkohtiin HR:n tuella. Käydään henkilökohtainen keskustelu, jos huomataan puutteita, ja suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet. Osaamista seurataan vuosittaisissa kehityskeskusteluissa.
Henkilöstön riittävyyden varmistaminenLasten kuntoutuspalvelujen henkilöstöresurssien riittävyyttä seurataan säännöllisesti osana palvelujen johtamista. Arvioinnissa hyödynnetään vakanssien täyttöastetta, palveluihin pääsyä, hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumista, asiakasmääriä sekä työkuormitusta kuvaavia tietoja. Tavoitteena on ylläpitää riittävä ja osaava henkilöstö, joka mahdollistaa palvelujen saatavuuden, laadun ja potilasturvallisuuden.
Toimintamallit tilanteissa, joissa henkilöstöä ei ole riittävästiTilapäisissä henkilöstövajeissa toimintaa priorisoidaan siten, että potilas- ja asiakasturvallisuus sekä kiireellisten palvelujen saatavuus turvataan. Tarvittaessa työjärjestelyjä muutetaan, henkilöstöresursseja kohdennetaan uudelleen, rekrytointeja käynnistetään sekä hyödynnetään ostopalveluja palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi.
Terveydenhuollon laitteella tarkoitetaan terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain (629/2010) 5 §:n mukaan instrumenttia, laitteistoa, välinettä, ohjelmistoa, materiaalia tai muuta yksinään tai yhdistelmänä käytettävää laitetta tai tarviketta, jonka valmistaja on tarkoittanut muun muassa ihmisen sairauden diagnosointiin, ehkäisyyn, tarkkailuun, hoitoon tai lievitykseen. Toiminnanharjoittajan velvollisuuksista on säädetty terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista annetun lain 24–26 §:ssä sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston antamissa määräyksissä 1- 4 /2010. Terveydenhuollon laitteiden ja tarvikkeiden aiheuttamista vaaratilanteista tehdään ilmoitus Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskukselle. Omavalvontasuunnitelmassa toimintayksikölle nimetään ammattimaisesti käytettävien laitteiden ja tarvikkeiden turvallisuudesta vastaava henkilö, joka huolehtii vaaratilanteita koskevien ilmoitusten ja muiden laitteisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Hyvinvointialueen kullakin toimialalla on omat koordinoivat lääkintälaitevastaavat, jonka lisäksi yksiköissä on omat lääkintälaitevastaavat. Laitevastaavien tehtävästä kuvataan tarkemmin Laitevastaavien käsikirjassa (löytyy Intrasta). Kaikkien laitevastaavien tulee suorittaa Duodecimin Oppiportin Laiteturvallisuus-verkkokoulutus. Lisäksi kaikilta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä, jotka työskentelevät lääkinnällisten laitteiden parissa, edellytetään suoritettavan Duodecimin Oppiportin Laitehallinnan perusteet-verkkokurssi 5 vuoden välein.
Toimintayksikön nimetty laitevastaava: Yksiköiden esihenkilöt Iida Kaukolinna ja Merja Lauttaanaho
Kuvaus toimipaikassa olevista terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista:
Hoitopöydät on rekisteröity Vantaalla HUS Medusa-järjestelmään ja Keravalla Spotilla -järjestelmään. Apuvälineet on rekisteröity Effector- järjestelmään apuvälinepuolelle.
Hoitopöytien määräaikaishuollot ja uusien laitteiden vastaanottotarkastukset toteutetaan HUS Peijaksen sairaalan lääkintälaitehuollon kautta. Yksikön esihenkilö koordinoi laitteiden määräaikaishuollot. Lasten fysioterapiassa käytössä olevia mittoja (skoliometri, goniometri, mittalautasarjat) ei määräaikaishuolleta tai kalibroida, vaan niiden toimintakuntoa seurataan ja vioittunut laite korvataan uudella.
Lääkintälaitevastaavilla on oma Teams -tiimi. Tiimi on tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen lääkintälaitevastaaville tai lääkintälaitteista muuten kiinnostuneille työntekijöille. Tiimissä jaetaan ajankohtaisia asioita ja tiedotteita lääkintälaitteisiin liittyen.
Kuvaus menettelytavoista laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien vaaratilanteiden ilmoitusten tekemisestä ja muiden laitteisiin ja tarvikkeisiin liittyvien määräysten noudattamisesta.
Vaaratilanteella tarkoitetaan tapahtumaa, joka on johtanut tai olisi saattanut johtaa potilaan, käyttäjän tai muun henkilön terveyden vaarantumiseen ja jotka johtuvat lääkinnällisen laitteen:
1) ominaisuuksista;
2) ei-toivotuista sivuvaikutuksista;
3) suorituskyvyn poikkeamasta tai häiriöstä;
4) riittämättömästä merkinnästä;
5) riittämättömästä tai virheellisestä käyttöohjeesta;
6) muusta kuin 1–5 kohdassa tarkoitetusta käyttöön liittyvästä syystä.
Huolehdimme lääkintälaitteiden määräaikaistarkastusten toteutumisesta ohjeen mukaisesti.
Toiminta yksiköstä tehdään vaaratilanneilmoitus Fimeaan ja laite menee välittömästi käyttökieltoon. Laite lähetetään Peijaksen lääkintälaitehuoltoon (HUOM! Vaken hyvinvointialueen oma toimintaohje, poikkeaa Fimean ohjeesta). Peijaksen lääkintälaitehuolto ei koske laitteeseen, vaan siirtää vian tutkimisen ja laitteen mahdollisen korjaamisen laitteen valmistajalle.
Yhteistyö turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa
Palo- ja pelastusturvallisuudesta sekä asumisterveyden turvallisuudesta vastaavat eri viranomaiset kunkin alan oman lainsäädännön perusteella. Asiakas- ja potilasturvallisuuden edistäminen edellyttää kuitenkin yhteistyötä kaikkien turvallisuudesta vastaavien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Palo- ja pelastusviranomaiset asettavat omat velvoitteensa edellyttämällä mm. poistumisturvallisuussuunnitelman. Palveluntuottajilla on myös ilmoitusvelvollisuus palo- ja muista onnettomuusriskeistä pelastusviranomaisille. Asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistaa omalta osaltaan myös holhoustoimilain mukainen ilmoitusvelvollisuus maistraatille edunvalvonnan tarpeessa olevasta henkilöstä sekä vanhuspalvelulain mukainen velvollisuus ilmoittaa iäkkäästä henkilöstä, joka on ilmeisen kykenemätön huolehtimaan itsestään. Järjestöissä kehitetään valmiuksia myös iäkkäiden henkilöiden kaltoinkohtelun kohtaamiseen ja ehkäisemiseen.
Osana asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamista on ilmoituksenvaraista toimintaa harjoittavan toimintayksikön tehtävä terveydensuojelulain 13 §:ssä säädetty ilmoitus kunnan terveydensuojeluviranomaiselle. Ilmoituksen sisällöstä säädetään terveydensuojeluasetuksen 4 §:ssä.
Toimitilojen ylläpitoa, huoltoa sekä epäkohtailmoituksia ja tiedonkulkua koskevat menettelyt
Konsernipalveluiden tilakeskus vastaa hyvinvointialueen palvelujen järjestämistä varten tarvittavien toimitilojen rakennuttamisesta, vuokraamisesta tai ostamisesta sekä niihin liittyvien prosessien hallinnoinnista. Tilakeskus seuraa toimitilojen terveellisyyttä, ottaa vastaan esimiesten tekemät ilmoitukset sisäilmaongelmista ja aloittaa sisäilmaongelmien selvittämisen.
Tilakeskus vastaa toimitiloihin liittyvien kiinteistö- ja käyttäjäpalveluiden kuten jätehuolto- ja turvapalveluiden järjestämisestä.
Tilakeskus valmistee vuokrakohteiden sisäpuolisiin töihin liittyvät kunnossapidon työohjelmat ja vastaa kunnossapitotöiden toteutuksesta. Tilakeskus hankkii vuokrasopimuksiin liittymättömät kiinteistöjen ylläpitoon liittyvät palvelut. Palvelupyyntöihin käytetään Vakka-portaalia erityisesti selkeissä palvelutarpeissa kuten pienissä korjaustöissä.
Sisäilma-asioista huolehditaan moniammatillisena yhteistyönä. Sisäilmaan liittyvissä asioissa meillä on hyvinvointialueen oma toimintamalli, jonka mukaan edetään. Tilakeskus-palvelualue kantaa keskeisen vastuun tilojen viihtyvyydestä ja sisäympäristöstä sekä yhteydenpidosta hyvinvointialueen hallinnassa olevien tilojen vuokranantajiin. Vuokratilojen kiinteistönhuollon järjestäminen kuuluu pääosin vuokranantajien vastuulle.
Terveydensuojelulain mukainen omavalvonta
Terveydensuojelulain 2 §:n mukaan toiminnanharjoittajan on tunnistettava toimintansa terveyshaittaa aiheuttavat riskit ja seurattava niihin vaikuttavia tekijöitä (omavalvonta). Toiminnanharjoittajan on suunnitelmallisesti ehkäistävä terveyshaittojen syntyminen.
Yksikön tilojen terveellisyyteen vaikuttavat sekä kemialliset ja mikrobiologiset epäpuhtaudet että fysikaaliset olosuhteet, joihin kuuluvat muun muassa sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilman laatu), säteily ja valaistus. Näihin liittyvät riskit on tunnistettu ja niiden hallintakeinot on suunniteltu.
Työolojen vaarojen ja riskien arviointi on jatkuvaa toimintaa ja arviointeja päivitetään vuosittain. Samalla sovitaan toimenpiteistä ja riskien hallintaan liittyvistä toimenpiteistä ja seurannasta. Tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden asiakas- ja potilasturvallisuudesta vastaavien viranomaiset ja toimijoiden kanssa
Toiminnassa käytettävät toimitilat, toimintaympäristö, niiden turvallisuus ja turvallinen käyttö
Tiloissa on päällekarkausjärjestelmät, joista lähtee vartijakutsu vartijapalveluihin. Ennalta tiedetyissä mahdollisissa vaaratilanteissa, vartija voidaan kutsua yksikköön ennen vastaanottoa. Suurimmassa osassa työhuoneissa on hätäpoistumistie naapurihuoneeseen. Työpisteissä kerrataan ohjeistus ja pidetään vuosittain hätä- ja poistumisharjoitukset.
Uusi työntekijä käy Apotti-koulutukset neuvola- ja lasten kuntoutuspalveluiden ohjeistusten mukaisesti työsuhteen alussa. Koulutusohjelma on määritelty uuden työntekijän perehdytysohjelmassa ja sovitaan lähijohtajan kanssa yksilöllisen tarpeen mukainen koulutuspolku.
Apottiin ja kirjaamiseen perehdytään oman yksikön apottitukihenkilön kanssa sovituissa perehdytystapaamisissa. Alkutapaamisessa käydään läpi oman yksikön keskeisimmät kirjausohjeet sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kirjauskäytänteet. Seurantatapaamisissa Apotti-tukihenkilön kanssa käydään läpi Apotin käytön sujuminen, mahdolliset ongelmatilanteet ja kerrataan kirjauskäytänteitä.
Tunnukset
Lähijohtaja hakee Apotti-tunnukset Apotti-tukiportaalista. Mikäli työntekijällä on ollut aiemmin missä tahansa Apotti-organisaatiossa Apotti-tunnukset, tulee ennen Apottiin kirjautumista käydä vaihtamassa tukiportaalin kautta työrooli.
Koulutukset ja harjoittelu
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen lasten kuntoutuspalveluissa työskenteleville ammattihenkilöille on määritelty Apotti-koulutusten opinto-oppaan pohjalta, mitä Apotti-koulutuksia työntekijän tulee käydä.
Ongelmat ja virhetilanteet
Mahdollisessa ongelma- tai virhetilanteessa toimiminen:
Käyttökatkotilanteessa toimiminen:
Palveluyksikön varautuminen teknologian vikatilanteisiin ja pitkiin huoltoviiveisiin
Sähkökatkoihin on varauduttu yksiköissä valmius- ja varautumissuunnitelmalla. Nämä suunnitelmat on tulostettu kaikkiin yksiköihin myös paperisina.
Yksikössä on käytössä asiakas- ja potilastietojärjestelmänä Apotti (tieto- ja toiminnanohjausjärjestelmä). Käytön tueksi on laadittu kirjallinen kirjaamis- ja tilastointiohje. Uudet työntekijät käyvät asiakastietojärjestelmäkoulutuksen ja asiakastyön tukihenkilöt perehdyttävät tämän lisäksi järjestelmän käyttöön. Kirjaamis- ja tilastointiohjetta päivitetään tarpeen mukaan.Jokaisen työntekijän on suoritettava kaikille pakollinen tietoturva- ja tietosuojakoulutus Navisec-koulutusjärjestelmässä vuosittain ja koulutukset tulee olla suoritettuna aina kalenterivuoden loppuun mennessä. Osaaminen varmistetaan tentein. Koulutukset voi käydä läpi omaan tahtiin eli suorituksen voi tallentaa ja jatkaa myöhemmin siitä mihin jäi. Kysymysosiot voi myös käydä läpi haluamassaan järjestyksessä. Selainpohjainen Navisec-koulutusjärjestelmä löytyy osoitteesta: Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset_Navisec.
Tietosuoja- ja tietoturvakoulutukset muodostuvat neljästä osa-alueesta:
Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojakoulutus
Henkilötietoja käsittelevien GDPR-koulutus
Terveydenhuollon tietosuoja- ja tietoturvakoulutus
Sosiaalihuollon tietosuoja- ja tietoturvakoulutus
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tietosuojavastaavan yhteystiedot:
tietosuojavastaava@vakehyva.fi
Henkilötiedolla tarkoitetaan kaikkia tunnistettuun tai tunnistettavissa olevaan luonnolliseen henkilöön liittyviä tietoja. Sosiaalihuollossa asiakas- ja potilastiedot ovat arkaluonteisia, salassa pidettäviä henkilötietoja. Terveyttä koskevat tiedot kuuluvat erityisiin henkilötietoryhmiin ja niiden käsittely on mahdollista vain tietyin edellytyksin. Hyvältä tietojen käsittelyltä edellytetään, että se on suunniteltua koko käsittelyn ajalta asiakastyön kirjaamisesta alkaen arkistointiin ja tietojen hävittämiseen saakka. Käytännössä sosiaalihuollon toiminnassa asiakasta koskevien henkilötietojen käsittelyssä muodostuu lainsäädännössä tarkoitettu henkilörekisteri. Henkilötietojen käsittelyyn sovelletaan EU:n yleistä tietosuoja-asetusta (EU) 2016/679. Tämän lisäksi on käytössä kansallinen tietosuojalaki (1050/2018), joka täydentää ja täsmentää tietosuoja-asetusta. Henkilötietojen käsittelyyn vaikuttaa myös toimialakohtainen lainsäädäntö.
Rekisterinpitäjällä tarkoitetaan sitä tahoa, joka yksin tai yhdessä toisten kanssa määrittelee henkilötietojen käsittelyn tarkoitukset ja keinot. Henkilötietojen käsittelijällä tarkoitetaan esimerkiksi yksikköä/palvelua, joka käsittelee henkilötietoja rekisterinpitäjän lukuun. Rekisterinpitäjän tulee ohjeistaa mm. alaisuudessaan toimivat henkilöt, joilla on pääsy tietoihin (tietosuoja-asetus 29 artikla).
Tietosuoja-asetuksessa säädetään myös henkilötietojen käsittelyn keskeisistä periaatteista. Rekisterinpitäjän tulee ilmoittaa henkilötietojen tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaiselle ja rekisteröidyille. Rekisteröidyn oikeuksista säädetään asetuksen 3 luvussa, joka sisältää myös rekisteröidyn informointia koskevat säännöt. Tietosuojavaltuutetun toimiston verkkosivuilta löytyy kattavasti ohjeita henkilötietojen asianmukaisesta käsittelystä.
Palvelun saatavuuden määräajat
Lasten kuntoutuspalveluissa seurataan säännöllisesti palveluiden saatavuutta ja hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumista. Asiakkaiden oikea-aikainen pääsy arvioon, tutkimukseen ja kuntoutukseen on keskeinen osa palvelun laatua ja asiakas- ja potilasturvallisuutta. Palveluiden saatavuutta seurataan tarkastelemalla muun muassa lähetteiden käsittelyaikoja, odotusaikoja ensimmäiselle käynnille, hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumista sekä mahdollisten jonojen pituutta. Hoitoon pääsyn toteutumista ja palvelujen saatavuutta seurataan kuukausittain tiedolla johtamisen raporttien avulla. Tuloksia käsitellään säännöllisesti lasten kuntoutuspalveluiden johtamisessa ja esihenkilötyössä sekä raportoidaan osavuosikatsausten yhteydessä. Mikäli palveluiden saatavuudessa tai määräaikojen toteutumisessa havaitaan poikkeamia, käynnistetään tarvittavat toimenpiteet palvelujen saatavuuden turvaamiseksi ja asiakkaiden oikea-aikaisen palveluun pääsyn varmistamiseksi.
Hygieniakäytännöt ja infektioiden ennaltaehkäisy:
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikkö, jonka tehtävänä on tartuntatautien ja infektioiden ennaltaehkäisy ohjaamalla sekä valvomalla tartuntatautien ja infektioiden torjunnan toteutumista. Ohjeistukset tartuntataudeista sekä infektioidentorjunnasta löytyvät Intrasta.Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen tartuntataudeista vastaava lääkäri:
Ylilääkäri Kirsi Valtonen, kirsi.valtonen@vakehyva.fi
Infektioiden ja tartuntatautien leviämistä ennaltaehkäistään noudattamalla ja perehdyttämällä uusi henkilöstö kulloinkin voimassa olevia säädöksiä sekä tartuntatautien ja infektioiden torjuntayksikön antamia erillisiä ohjeita. Yleistä hygieniatasoa ja hygieniakäytäntöjä seurataan säännöllisillä ja erikseen sovittavilla laatukierroilla.
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstöstä (559/1994) 15§ velvoittaa terveydenhuollon henkilöstöä huomioimaan säädökset potilaan oikeuksista. Potilaan oikeudet määritellään laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (785/1992). Keskeistä laissa on, että hoitoon tarvitaan potilaan suostumus, potilaalle annetaan tiedot hänen terveydentilastaan ja hoidostaan, jonottamaan joutuvalle ilmoitetaan odottamisen syy ja sen arvioitu kesto, hoitoon tyytymätön voi tehdä muistutuksen ja että hoitolaitoksella on oltavat potilasta avusta potilasasiamies.
Lasten kuntoutuspalvelujen henkilöstö on ammatillisessa koulutuksessaan perehtynyt kyseisiin lakeihin ja ne käydään läpi myös perehdytyksessä. Lisäksi henkilöstön osaamista ylläpidetään tarvittavilla lisäkoulutuksilla. Epäasiallista kohtelua havaitessaan jokaisella on velvollisuus puuttua siihen ja tehdä siitä HaiPro-ilmoitus. Lähijohtajat käsittelevät ilmoituksen ja puuttuvat epäkohtiin havaitessaan.
Asiakkaiden kokemukset haittatapahtumista ovat tärkeitä turvallisuuden ja laadun kehittämiseksi. Asiakkaat voivat antaa palautetta terveydenhoitajalle tai lääkärille vastaanotolla, sähköpostitse, sähköisen palautejärjestelmän kautta tai tekemällä muistutuksen tai kantelun. Poikkeamat käsitellään tilannekohtaisen arvioinnin perusteella joko keskustelemalla tai vastaamalla kirjallisesti asiakkaalle. Asiakkailla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä yksiköiden esihenkilöihin. Esihenkilö on yhteydessä ilmoituksen tehneeseen henkilöön ja ohjaa esim. muistutuksen tekemisessä. Asia viedään tarvittaessa tiedoksi ja käsiteltäväksi neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen johtoryhmään.
Muistutus
Asiakkaalla tai potilaalla on lainmukainen oikeus tehdä muistutus toimintayksikön vastuuhenkilölle, jos hän on tyytymätön saamaansa hoitoon tai kohteluun. Muistutuksen voi tehdä myös asiakkaan laillinen edustaja, omainen tai muu läheinen. Toimintayksikössä on tiedotettava oikeudesta muistutuksen tekemiseen ja sen tekeminen on oltava mahdollisimman vaivatonta. Joko toimintayksikön tai johtavan viranhaltijan on kirjattava muistutus, käsiteltävä se asianmukaisesti ja annettava kirjallinen vastaus viivyttelemättä perusteluineen.
Kantelu
Kantelun voi tehdä viranomaisen, tai siihen palvelusuhteessa olevan henkilön, lainvastaisesta menettelystä tai velvollisuuden täyttämättä jättämisestä. Kantelu tulee ensisijaisesti tehdä kirjallisena. Aluehallintovirasto käsittelee pääosin sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan liittyviä kanteluita, mutta Valvira käsittelee ne silloin, jos hoitovirheen epäillään johtaneen potilaan kuolemaan tai pysyvään, vaikeaan vammaan.
Liitteet:
Hoitoon tai kohteluun liittyvä muistutus Vake
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asiakaspalautejärjestelmä ROIDU
Itsemääräämisoikeus on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa johtava periaate, ja se tarkoittaa yksilön oikeutta määrätä omasta elämästään ja oikeutta päättää itseään koskevista asioista. Asiakasta ja potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Lasten kuntoutuksessa asiakkaan määritelmä pitää sisällään lapsen ja hänen huoltajansa. Lasten kuntoutuksessa asiakkaiden palvelut perustuvat vapaaehtoisuuteen ja yhteisymmärrykseen.
Lasten kuntoutuspalveluissa kuntoutusta ohjaava suunnitelma laaditaan yhdessä lapsen ja huoltajien kanssa. Kuntoutuksen tavoitteet kirjataan asiakas- ja potilastietojärjestelmään ja niiden toteutumista arvioidaan yhdessä asiakkaan ja perheen kanssa kuntoutusprosessin aikana. Asiakkaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa häntä koskevista kirjauksista sekä pyytää virheellisten tietojen korjaamista voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.
Alaikäisen asiakkaan mielipide selvitetään hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. Mikäli alaikäinen kykenee ikänsä ja kehitystasonsa perusteella päättämään hoidostaan tai kuntoutuksestaan, häntä hoidetaan yhteisymmärryksessä hänen kanssaan potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisesti. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö toteutetaan lapsen edun mukaisesti.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään, neuvoa ja tarvittaessa avustaa heitä muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavien tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.
Hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki järjestävät sosiaali- tai potilasasiavastaavien toiminnan julkisessa ja yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa, työterveyshuollossa sekä varhaiskasvatuksessa. HUS-yhtymä järjestää potilasasiavastaavien toiminnan järjestämässään ja tuottamassaan terveydenhuollossa.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella toimii kaksi sosiaali- ja potilasasiavastaavaa; Clarissa Kinnunen ja Satu Laaksonen. Clarissa Kinnunen toimii asiavastaavien vastuuhenkilönä. Sosiaali- ja potilasasiavastaavat tavoittaa joko puhelimitse puhelinaikoina tai sähköpostitse. Ethän lähetä salaamatonta sähköpostia. Tapaamiset on sovittava aina etukäteen. Palvelu on maksutonta.
Sosiaali- ja potilasasiavastaavien puh. 0941910230 ja puhelinajat:
Maanantaisin ja tiistaisin 12.00–15.00
Keskiviikkoisin ja torstaisin 9.00–11.00
Huom! Puhelinaikoja ei ole perjantaisin tai juhlapyhien aattoina.
Sähköpostiyhteydenotot:
sosiaali-japotilasasiavastaava@vakehyva.fi
Kuluttajaneuvonnasta asiakas saa tietoa ja ohjeita kuluttajaoikeudellisissa kysymyksissä ja riitatilanteissa.
sähköisellä kaavakkeella https://www.kkv.fi/kuluttajaasiat/kuluttajaneuvonta/
Asiakkaat pääsevät osallistumaan yksikön palvelun ja omavalvonnan kehittämiseen palautekyselyiden kautta, sekä henkilöstön koulutuksissa voidaan hyödyntää kokemusasiantuntijoita.
ROIDU-asiakaspalautejärjestelmän avulla hyvinvointialueen asiakkaat voivat antaa verkkosivuilla tai paperilomakkeella jatkuvaa palautetta alueen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Asiakaspalautteiden avulla seurataan mm.
Palautteiden laadukas ja systemaattinen käsittely nostaa esille palvelujen ja prosessien kehitettäviä osa-alueita. Palautteiden avulla voidaan myös seurata pitkällä aikavälillä palvelujen kehittämistyön tuloksellisuutta.
Roidun kautta saatujen asiakaspalautteiden avulla seurataan asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä saadaan tietoa palveluiden laadusta ja kehittämistarpeista. Roidun kyselylomake on muotoiltu THL:n asiakaspalauterakenne huomioiden, ja se tuottaa kansallisesti yhdenmukaista ja vertailtavaa laatutietoa Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen palveluista.
Hyvinvointialueen johtoryhmä käsittelee vuosittain konsernipalvelujen kokoaman asiakaspalauteyhteenvedon toimialojen saamasta asiakaspalautteesta ja kehittämistoimenpiteistä, joka viedään tiedoksi myös aluevaltuustolle.
Potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (Potilaslaki 785/1992) 10 §:n mukaisesti terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun tyytymättömällä potilaalla on oikeus tehdä muistutus. Muistutusmenettely on ensisijainen keino selvittää hoitoonsa ja kohteluunsa tyytymättömän potilaan asiaa. Muistutukseen on annettavakirjallinen vastaus kohtuullisessa ajassa sen tekemisestä. Kohtuullisena aikana voidaan yleensä pitää 1–4 viikon vastausaikaa, jollei ole erityisiä perusteita pidempään käsittelyaikaan.
Terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja vastaa siitä, että muistutukset käsitellään huolellisesti ja asianmukaisesti. Muistutuksessa kuvattuasia on tutkittava puolueettomasti ja riittävän yksityiskohtaisesti, jotta potilas voi pitää asian selvittämistä luotettavana ja kokee tulleensa kuulluksi. Muistutuksessa annettavassa ratkaisussa on käytävä ilmi, mihin toimenpiteisiin muistutuksen johdosta on ryhdytty ja miten asia on muuten ratkaistu. Muistutuksen johdosta annettuun ratkaisuun ei voi hakea muutosta, mutta asia voidaan ottaa uudelleen käsittelyyn, mikäli asiassa ilmenee jotakin uutta. Muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat säilytetään omana arkistonaan erillään potilasasiakirja-arkistosta. Mikäli muistutuksen käsittelyssä syntyneet asiakirjat sisältävät potilaan hoidon kannalta oleellista tietoa, ne voidaan liittää siltä osin potilasasiakirjoihin.
Muistutuksen vastaanottaja, virka-asema ja yhteystiedot:
Heidi Pasanen, Neuvola- ja lasten kuntoutuspalvelujen tehtäväaluepäällikkö, 040 6105879
Muistutukset, kantelu- ja muut valvontapäätökset käsittelee tehtäväaluepäällikkö. Tarvittaessa päätökset käydään läpi sen yksikön esihenkilön kanssa, jota päätös koskee ja tarpeen mukaan jalkautetaan käytäntöön sekä asiakastyöhön. Muistutusten käsittelyn tavoiteaika on kolme viikkoa.
Omavalvontasuunnitelman seuranta
Omavalvontasuunnitelma päivitetään kerran vuodessa ja aina tarvittaessa, kun toiminnassa tapahtuu palvelun laatuun ja asiakasturvallisuuteen liittyviä muutoksi sekä osavuosiakatsauksien yhteydessä.
Omavalvontasuunnitelman julkisuus
Lasten kuntoutuspalveluiden omavalvontasuunnitelma on nähtävillä hyvinvointialueen internetsivuilla sekä paperisena versiona jokaisessa yksikössä ja Pakkalantie 5:n hallinnon tiloissa.
Valvontalain myötä palveluntuottajan tulee seurata omavalvontasuunnitelman toteutumista. Suunnitelman toteuttamisesta on raportoitava vähintään neljän kuukauden välein. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella raportointi toteutetaan osana palveluyksikön omavalvontasuunnitelmaa, joka julkaistaan Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen nettisivuilla. Hyvinvointialuetasoista seurantaa tehdään lisäksi neljännesvuosittain laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnissa.