Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Elintapaohjauksella tarkoitetaan ammattilaisen antamaa tavoitteellista ja suunnitelmallista tukea, jonka päämääränä on auttaa asiakasta edistämään omaa terveyttään, hyvinvointiaan ja toimintakykyään arjen valintojen kautta. Elintapaohjaus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista.
Elintapaohjaus on asiakaslähtöinen prosessi, joka huomioi asiakkaan omat tavoitteet, voimavarat ja elämäntilanteen. Sen kesto määräytyy asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan ja voi vaihdella kertaluontoisesta keskustelusta vaiheittaisesti etenevään tavoitteelliseen prosessiin.
Elintapaohjausta toteuttavat hyvinvointialueen ammattilaisten lisäksi myös kuntien ja järjestöjen ammattilaiset. Elintapojen puheeksiotto ja oikeaan palveluun ohjaaminen on jokaisen asiakas- ja potilastyötä tekevän ammattilaisen vastuulla, mutta kaikkien ei tarvitse itse pystyä antamaan kokonaisvaltaista elintapaohjausta.
Elintapaohjaus voi sisältää monia teemoja, kuten:
Ohjauksessa painotettavat teemat valitaan asiakkaan yksilöllisten toiveiden ja tarpeiden mukaan. Tässä käsikirjassa elintapaohjaus on laajempi yläkäsite, jonka alle kuuluvat omina osa-alueinaan esimerkiksi liikuntaneuvonta ja ravitsemusohjaus.
Kokonaisvaltaisen elintapaohjauksen tavoitteena on tukea asiakasta hänen hyvinvointinsa kohentamisessa, ehkäistä elintapasairauksia sekä tukea jo todettujen sairauksien omahoitovalmiuksia. Toiminnan tasolla ohjauksessa tavoitellaan pysyvää käyttäytymisen muutosta, jossa terveyttä ja hyvinvointia edistävät valinnat muuttuvat automaattisiksi rutiineiksi ilman jatkuvaa luopumisen tai suorittamisen tunnetta.
Avainasemassa pysyvään muutokseen on asiakkaan oman motivaation löytyminen.
"Elintapaohjauksessa minulle merkityksellistä oli, että ammattilainen kohtasi minut inhimillisesti. Ammattilaisen keskusteleva ja syyllistämätön asenne antoi minulle tilaa kertoa elämästäni ja liikkumattomuuteen johtaneista elämänkokemuksistani. Oma motivaationi muutokseen heräsi keskustelun ja kohdatuksi tulemisen kautta."
- Elintapaohjauksen asiakas
Yksilöllisten tavoitteiden lisäksi elintapaohjauksella vastataan alueellisesti ja kansallisesti tunnistettuun tarpeeseen vahvistaa ennaltaehkäiseviä palveluja. Terveellisten elintapojen vahvistaminen on valittu yhdeksi alueellisen hyvinvointisuunnitelman painopisteeksi. Kansallisesti muun muassa valtioneuvoston periaatepäätös Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 ohjaa eri hallinnonalojen toimintaa hyvinvointia ja terveyttä edistävään suuntaan.
Vaikuttava elintapaohjaus ei ole tiedon yksisuuntaista jakamista asiakkaalle, vaan sisäisen motivaation herättämistä ja psykologisen joustavuuden rakentamista. Ohjauksessa kunnioitetaan asiakkaan psykologisia perustarpeita: autonomian, pystyvyyden ja yhteenkuuluvuuden tunteita. Ammattilaisen ei tarvitse tietää kaikkea tai osata tarjota valmiita ratkaisuja, jotta voi toteuttaa laadukasta elintapaohjausta.
Asiakas asettaa itse omat tavoitteensa. Ammattilainen auttaa asiakasta omien arvojen tunnistamisessa ja niiden mukaisten tavoitteiden valitsemisessa. Tavoitteiden kytkeminen arvoihin vahvistaa sisäistä motivaatiota ja muutoksen pysyvyyttä.
Asiakas on oman elämänsä asiantuntija. Pyri selvittämään, mikä asiakkaalle toimii tai voisi toimia ja mikä ei toimi. Samat ohjeet, neuvot ja keinot eivät sovi kaikille. Kuuntele ”pitäisi”-puheen sijasta sitä, mitä asiakas todella toivoo ja haluaa.
Avoimet kysymykset antavat tilaa asiakkaan omille oivalluksille. Muutoshalu ja usein myös ratkaisut ovat jo olemassa asiakkaan sisällä. Avoimet kysymykset johdattavat asiakkaan neuvomaan itse itseään, jolloin myös vastustus on vähäisempää. Tavoitteena on, että asiakas puhuu enemmän kuin ammattilainen.
Aktiivinen, reflektoiva kuuntelu saa asiakkaan tuntemaan itsensä kuulluksi, syventää ymmärrystä ja purkaa muutosvastarintaa. Kuuntele erityisesti onnistumisiin, vahvuuksiin ja muutostoiveeseen liittyvää puhetta ja nosta sitä esiin. Toteuta reflektoivaa kuuntelua esimerkiksi seurailla tavoilla:
Tunnista ja tuo näkyväksi asiakkaan arjessa jo toimivia asioita, onnistumisia ja vahvuuksia, joiden varaan muutosta voi rakentaa. Tämä vahvistaa asiakkaan motivaatiota, uskoa omiin kykyihin (minäpystyvyys) ja kokemusta siitä, että muutos on mahdollinen.
Tunnista vahvuuksia ja voimavaroja esimerkiksi näillä kysymyksillä:
Asiakkaan kokonaiskuormituksen ja arjen voimavarojen realistinen kartoitus on tärkeää tehdä elintapaohjauksen aluksi. Käy läpi asiakkaan elämäntilanne, jaksaminen ja käytettävissä olevat voimavarat. Sovita seuraavat askeleet ja tavoitteet asiakkaan arkeen sekä voimavaroihin.
”Millaisia pieniä muutoksia voisit tehdä, jotka hyödyttäisivät sinua?”
Ammattilaisen on tärkeää tunnistaa ja hyväksyä se, että aina ei ole oikea hetki elintapamuutosten tekemiselle. Motivaatio ei yksin riitä, jos asiakkaalta puuttuvat muutoksen vaatimat voimavarat. Pahimmillaan elintapamuutoksen puskeminen eteenpäin tilanteessa, jossa voimavarat ovat vähissä, murentaa asiakkaan pystyvyyden tunnetta entisestään.
Vaikuttava elintapaohjaus ei muuta vain sitä, mitä ihminen tekee, vaan sitä, miten hän suhtautuu omiin ajatuksiinsa, arvoihinsa ja valintoihinsa. Psykologinen joustavuus on kykyä olla läsnä nykyhetkessä ja hyväksyä vaikeatkin ajatukset ja tunteet ilman, että ne ohjaavat toimintaa automaattisesti. Se tarkoittaa, että ihminen pystyy toimimaan omien terveyttä edistävien arvojen mukaisesti silloinkin, kun mieli tarjoaa esimerkiksi tekosyitä, väsymystä tai vaikeita tunteita.
Ammattilaisena voit tukea psykologista joustavuutta:
Pysyvää elintapamuutosta haittaavat jäykät ja suorituskeskeiset ajatusmallit, kuten mustavalkoinen ajattelu, tiukat kiellot ja perinteinen dieettiajattelu. Näitä kaikkia yhdistää joustamattomuus ja uskomus siitä, että muutos on joko täydellinen onnistuminen tai täydellinen epäonnistuminen. Tällöin pienikin poikkeama koetaan epäonnistumisena (”repsahduksena”), mikä voi johtaa luovuttamiseen. Liian tiukat säännöt synnyttävät myös noidankehän, joka kuluttaa asiakkaan henkisiä voimavaroja ja murentaa sisäistä motivaatiota. Muistuta, että elintapamuutoksessa on kyse ennen kaikkea eliniän, toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistämisestä, ei vaakalukeman muutoksesta.
Joustamattoman ajattelutavan noidankehä:
Ammattilaisen tehtävänä on auttaa asiakasta tunnistamaan näitä ajatusmalleja ja siirtymään ehdottomuudesta kohti joustavuutta ja itsemyötätuntoa. Kun asiakas oppii näkemään poikkeamat epäonnistumisten sijaan oppimisen mahdollisuuksina ja osana normaalia elämää, muutoksesta tulee kestävää.
Kulttuurisensitiivinen työote on olennainen osa jokaista asiakaskohtaamista. Kulttuurisensitiinen ammattilainen ymmärtää oman kulttuuritaustansa vaikutuksia omaamiinsa normeihin ja käyttäytymismalleihin ja on avoin kohtaamaan muita tapoja toimia.
Kulttuuri muodostuu yhteisöissä opittuina tapoina ymmärtää maailmaa, ja vaikuttaa siten ihmisten arvoihin, ajatteluun ja tapaan toimia. Kulttuurit ovat jatkuvasti muuttuvia, sisäisesti moninaisia ja monilta osin samankaltaisia keskenään. Samasta maasta tulevilla ihmisillä ei välttämättä ole sama kulttuuritausta, kieli tai uskonto ja toisaalta saman uskonnon edustajat voivat tulla hyvin erilaisista kulttuureista. Emme voi tietää kenenkään kulttuuritaustaa tai identiteettiä ennakolta tutustumatta häneen. Elintapaohjauksessa onkin tärkeää kohdata jokainen asiakas yksilönä ja asiakaslähtöisesti, eikä tietyn kulttuurin edustajana.
Eri kulttuurien tapoja ja erityispiirteitä ei tarvitse, eikä voi täysin tuntea, mutta niistä voi tarvittaessa kysyä asiakkaalta itseltään.
Oikeus oman kulttuurin ilmaisuun ja syrjimättömyyteen kuuluu jokaiselle perustuslakiin perustuen (6§, 17§, 731/1999). Kunnioittava kohtaaminen ja avoin ja ymmärtävä vuorovaikutus luovat luottamusta. Luottamuksellinen ja syrjimätön ilmapiiri luo pohjan dialogille, jossa asiakas uskaltaa tuoda esiin ajatuksiaan, vaikka ne eroaisivat ammattilaisen näkemyksistä. Kuuntelun ja dialogin kautta on mahdollista tukea asiakasta löytämään hänelle merkityksellinen elintapamuutoksen tavoite ja hänen arjessaan toimiva suunnitelma.
Vinkit kulttuurisensitiiviseen työskentelyyn:
Huomioi asiakkaan tietotaso sekä kieli- ja lukutaito ohjauksessa. Voit selvittää kieli- ja lukutaitoa kysymällä esimerkiksi:
" Antaisin sinulle materiaaleja, joihin voit tutustua vastaanoton jälkeen. Ohjeita ei valitettavasti aina ole saatavilla monilla eri kielillä. Luetko suomea, ruotsia, englantia, joitain muita kieliä, tai toivoisitko kuvallisia ohjeita?"
Kysy ja selvitä empaattisesti. Perustelemalla kysymyksiäsi luot luottamusta.
”Kysymme kaikilta asiakkailta heidän elintavoistaan/liikuntatottumuksistaan/ruokailutottumuksistaan/päihteiden käytöstä, jotta voimme keskittyä hyvinvoinnin kannalta merkittäviin aiheisiin. Miten teillä on tapana liikkua arjessa?”
Kertaa ja varmista, että asiakas on ymmärtänyt suunnitelman antamalla hänen kertoa se omin sanoin:
"Tapaamme seuraavan kerran kuukauden kuluttua. Mitä suunnittelimmekaan kokeiltavaksi ennen seuraavaa tapaamista?"
Elintapaohjauksessa on tärkeää huomioida mahdolliset erot terveyden lukutaidossa. Terveyden lukutaito tarkoittaa kykyä ja motivaatiota löytää, ymmärtää, arvioida ja hyödyntää terveyttä koskevaa tietoa sekä tehdä terveyteen liittyviä päätöksiä arjessa. Se näkyy esimerkiksi siinä, miten asiakas löytää tietoa terveyden riskitekijöistä, arvioi tiedon luotettavuutta ja ymmärtää ammattilaisten ohjeita.
Terveyden lukutaidolla on merkittävä vaikutus terveyden edistämiseen, sairauksien ehkäisyyn, hoitoon ja koettuun elämänlaatuun. Siihen vaikuttavat muun muassa koulutus, sosioekonominen tausta, ikä, sosiaaliset suhteet, yhteiskunnalliset rakenteet, yleinen lukutaito, median käyttö, kielitaito ja kulttuuri.
Käytännön työssä terveyden lukutaitoa ei tarvitse erikseen arvioida, mutta on tärkeää tunnistaa, että osa asiakkaista hyötyy selkokielisemmästä ja konkreettisemmasta ohjauksesta sekä avustamisesta eri palveluihin hakeutumisessa.
Elintapaohjausta kannattaa mukauttaa asiakkaan tarpeisiin selvittämällä esimerkiksi:
Asiakkaan aiempia kokemuksia terveyskasvatuksesta ja terveyspalveluista.
"Terveyttä ja hyvinvointia tukeviin elintapoihin liittyy monenlaisia käsityksiä ja oppeja. Millaista terveyteen liittyvää kasvatusta tai koulutusta olet aiemmin saanut?"
Voit myös kysyä konkreettisemmin:
"Keskustelemme tänään terveyttä tukevista ruokailutavoista. Mitä tiedät jo aiheesta?"
Lähtötilanteen kartoitus: Kartoita asiakkaan terveydentila, elämäntilanne, elintavat, voimavarat ja motivaatio.
Käyttäytymisen muutostekniikat (Behavior Change Techniques, BCT) ovat elintapaohjauksen pienimpiä vaikuttavia osasia. Ne ovat teoriamalleista johdettuja, kliinisessä työssä toteutettavia ja standardoitua menetelmiä, joiden avulla asiakasta autetaan muuttamaan vakiintuneita elintapojaan. Muutostekniikat tarjoavat työkaluja siihen, miten muutos viedään käytäntöön ja juurrutetaan osaksi arkea. Näiden tekniikoiden hyödyntäminen siirtää painopisteen pelkästä tiedon jakamisesta asiakkaan oman pystyvyyden tunteen ja autonomian vahvistamiseen, mikä on pysyvän elintapamuutoksen edellytys.
Seuraavilla neljällä tekniikkaryhmällä on vahvin näyttö elintapamuutoksen edistämisessä:
Tavoitteenasettelu: Tavoitteenasettelu määrittelee tekemiselle suunnan ja maalin. Elintapaohjauksessa tulostavoitteen (esim. "Haluan laihtua 10 kg") sijaan keskitytään aina käyttäytymistavoitteeseen eli itse toimintaan.
Esimerkiksi:
"Tavoitteeni on lisätä liikuntaa ja käydä kävelylenkillä kolme kertaa viikossa."
Toimintasuunnitelma: Toimintasuunnitelma vie tavoitteen käytännön tasolle. Siinä määritetään tarkasti missä, milloin ja miten toiminta tapahtuu.
"Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin lähden kävelylle heti kun tulen töistä kotiin ja kävelen suoraan 30 minuutin lenkin lähimetsän pururadalla."
Esteiden ennakointi: Tässä tekniikassa tunnistetaan etukäteen ne sisäiset tai ulkoiset tekijät (kuten väsymys, kiire tai huono sää), jotka tyypillisesti suistavat hyvän aikeen raiteiltaan, ja päätetään toimintamalli niiden varalle.
"Jos sataa kaatamalla ja en halua lähteä ulos kävelylle, teen töistä tultuani 20 minuutin kotijumpan olohuoneessa ennen päivällistä."
Omaseuranta: Käyttäytymisen itsetarkkailu eli omaseuranta on oman toiminnan tietoista havainnointia ja kirjaamista. Se katkaisee automaattisen, tiedostamattoman käyttäytymisen (kuten tavanomaisen napostelun) ja antaa asiakkaalle sekä ammattilaiselle realistista dataa nykytilanteesta mututuntuman sijaan.
Esimerkiksi: Liikkumisen seuranta askelmittarilla, ateriarytmipäiväkirjan pitäminen tai uniaikojen kirjaaminen.
Palaute suorituksesta: Tässä tekniikassa asiakkaalle annetaan objektiivista, dataan tai havaintoihin perustuvaa palautetta hänen tekemästään muutoksesta. Tehokas palaute kohdistuu aina yrittämiseen ja toimintaan, ei pelkkään lopputulokseen (kuten vaakalukemaan), ja se auttaa asiakasta näkemään oman edistymisensä.
"Huomaan pitämästäsi ruokapäiväkirjasta, että olet onnistunut syömään välipalan neljänä päivänä viidestä, ja iltapäivän makeanhimosi on selvästi vähentynyt niinä päivinä. Tämä on hieno osoitus siitä, että uusi rutiini toimii."
Tieto terveysseurauksista: Tieto itsessään harvoin riittää aikaansaamaan muutosta. Tässä tekniikassa yleinen tieto muutetaan asiakkaalle merkitykselliseksi. Siinä yhdistetään tietty elintapamuutos suoraan niihin konkreettisiin, arjessa tuntuviin hyötyihin tai haittoihin, joilla on asiakkaalle aidosti merkitystä.
”Illan ruutuajan vähentäminen ja aikaisempi nukkumaanmeno auttavat tasoittamaan verensokereita, vähentämään makeanhimoa ja lisäämään energiaa leikkiä lasten kanssa.”
Suoritusohjeet: Tämä tekniikka vastaa tarpeeseen, jossa pelkkä kehotus muutokseen ei riitä, vaan asiakas tarvitsee konkreettisia neuvoja, miten toiminta käytännössä suoritetaan. Se voi tarkoittaa kädestä pitäen opastamista, mallintamista tai selkeiden työkalujen antamista, jotta aloittamisen kynnys laskee ja asiakkaan pystyvyyden tunne vahvistuu.
"Katsotaan yhdessä tästä kuvasta, miten voit koota tasapainoisen aamiaisen eri tavoin riippuen tarjolla olevista vaihtoehdoista.”
Sosiaalinen tuki tarkoittaa ympäristön, lähipiirin tai vertaistuen tietoista hyödyntämistä muutoksen edistämiseksi. Se voi olla käytännön apua, kuten arjen järjestelyitä, tai emotionaalista tukea, kuten kannustamista ja kokemusten jakamista.
"Pyydän puolisoani huolehtimaan lasten iltapalasta tiistaisin, jotta pääsen osallistumaan säännöllisesti ohjatulle ryhmäliikuntatunnille ilman stressiä aikatauluista."
“Löysin sosiaalisesta mediasta tuttavan, jonka kanssa lähdin kokeilemaan vesijuoksua”
Elintapaohjauksessa keskiössä ovat asiakkaan arjen valinnat ja niihin vaikuttavat tekijät, ei pelkkä painolukema. Paino muodostuu useiden eri tekijöiden summana, eikä elintavoista tule tehdä oletuksia pelkän painon perusteella. Painokeskeinen puhe saattaa herättää asiakkaassa häpeää, puolustusreaktioita tai riittämättömyyden tunnetta, mikä usein estää pysyvien muutosten syntymisen.
Painosta voi tarvittaessa keskustella, mutta se ei ole edellytys vaikuttavalle elintapaohjaukselle. Elintavoista voidaan keskustella tuloksellisesti ottamatta itse painoa lainkaan puheeksi. Ihminen ei voi suoraan päättää painoaan, mutta hän voi vaikuttaa valintoihinsa. Siksi elintapaohjauksen keskiössä ovat arjen teot, valinnat ja hyvinvointi.
Huomioi nämä ohjauksessa:
Kaikki asiakkaat eivät ole valmiita tekemään elintapamuutoksia, eikä muutokseen tule painostaa. Jos huomaat, että asiakas ei ole motivoitunut tai voimavarat ovat vähissä, keskity kuuntelemaan ja ymmärtämään hänen tilannettaan. Tunnista ja sanoita asiakkaan näkemyksiä, kokemuksia ja mahdollisia huolia ilman arvottamista tai muutokseen painostamista.
Kunnioita asiakkaan tilannetta ja valmiutta. ”Tämä ei tunnu sinusta ajankohtaiselta juuri nyt.”
Keskity voimavaroihin ja myönteisiin asioihin. ”Kuulostaa siltä, että sinulla on jo hyviä tapoja arjessa, joista kannattaa pitää kiinni.”
Tarjoa tietoa tarvittaessa. ”Jos haluat, voin kertoa lyhyesti tämän vaikutuksista terveyteen ja hyvinvointiin.”
Jätä ovi auki asiaan palaamiselle. “Voimme palata tähän myöhemmin, jos asia tulee sinulle ajankohtaiseksi.” "Millaista tukea toivoisit tässä elämäntilanteessa?"
Sovi tarvittaessa jatkosta. “Palataanko tähän seuraavalla käynnillä?”
Tavoitteena on säilyttää luottamuksellinen vuorovaikutus ja tukea asiakkaan etenemistä hänen omassa tahdissaan. Jo lyhyt puheeksiotto ilman jatkotoimenpiteitä on arvokas osa elintapaohjausta.
Joskus asiakkaan terveydentila edellyttää ammattilaisen näkökulmasta elintapamuutoksia, mutta asiakas ei ole valmis tai elämäntilanne ei mahdollista muutosta. Ammattilaisena voit tuoda esiin oman huolesi selkeästi ja kunnioittavasti ilman painostusta. Asiakkaan on tärkeää saada oikeaa tietoa mahdollisista terveysriskeistä ja hoitovaihtoehdoista. Kun osoitat samalla hyväksyntää asiakkaan ajatuksille, säilytät luottamuksen ja mahdollistat myöhemmän etenemisen.
“Minulla herää huoli, koska tällä voi olla vaikutusta terveyteesi pitkällä aikavälillä.”
“Tutkimusten pohjalta tiedämme, että kohonnut verenpaine lisää riskiä sydän- ja verisuonitaudeille ja on yhteydessä elinajan lyhentymiseen. Elintavoilla on tutkitusti vaikutusta verenpaineeseen ja toimivalla elintapahoidolla voitte välttää lääkehoidon/toimiva elintapahoito tukee lääkehoitoa ja terveyttänne."
“Sinulla on todettu kohonnut riski sairastua tyypin 2 diabetekseen. Haluan tuoda esiin, että pienilläkin elintapamuutoksilla voit vaikuttaa terveyteesi ja pienentää sairastumisriskiä. Kaikkea ei tarvitse muuttaa kerralla ja halutessasi voimme auttaa sinua.”
Niin sanotussa esiharkintavaiheessa olevaa asiakasta voi tukea kohti muutoksen harkintaa seuraavin keinoin:
"Tiedämme tutkimuksista, että jo viisitoista minuuttia päivittäistä kävelyä voi laskea verenpainetta merkittävästi. Mitä ajatuksia tämä herättää?”
"Miten luulet tämänhetkisen unesi vaikuttavan hyvinvointiisi pitkällä aikavälillä?"
"Kerroit aiemmin, että sinulle on tärkeää olla energisenä läsnä lastenlapsillesi. Miten ajattelet tämänhetkisen liikkumisesi vaikuttavan siihen?"
"Sanoit arvostavasi elämässäsi itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Miten näet tämänhetkisten elintapojesi suhteutuvan tähän toiveeseesi?"
"Pidät terveyttä tärkeänä arvona, mutta kuvasit arkesi menevän tällä hetkellä pelkästään työn ja perheen ehdoilla. Mitä ajattelet tästä ristiriidasta?"
“Sinä tunnet parhaiten oman tilanteesi ja etenemme sen mukaan, mikä tuntuu sinulle mahdolliselta.”
“On tärkeää, että mahdolliset muutokset lähtevät sinun halustasi.”
Erityisesti esiharkintavaiheessa olevilta asiakkailta on tärkeää kysyä lupa elintavoista keskusteluun vastarinnan välttämiseksi. Tässä vaiheessa tiedon antaminen tai sen pariin ohjaaminen voi olla toimiva keino, jos asiakas on valmis ottamaan tietoa vastaan. Tällöinkin annetun tiedon tulisi olla yksilöllistä ja asiakkaalle merkityksellistä, esimerkiksi toiveisiin tai arvoihin sidottua.
Valtioneuvoston julkaisuja, 2021:14. Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 : Valtioneuvoston periaatepäätös.