Laadun ja omavalvontaohjelman raportti 5-8/2026

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen laadun ja omavalvontaohjelman raportti 5-8/2026.

Laadun ja omavalvontaohjelman raportointi

Laadun ja omavalvontaohjelman raportointi perustuu lakiin sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta (741/2023 26 § 4 mom.) ja pelastuslaitoksen osalta lakiin pelastustoimen järjestämisestä (613/2021 16 § 3 mom.)
Laadun ja omavalvontaohjelman raportti julkaistaan vakehyva.fi-verkkosivuilla kolme kertaa vuodessa.
VAKEn omavalvontaohjelman löydät omavalvonta sivuiltamme.
Tämä raportointi koskee aikaväliä 1.5.2026-31.8.2026.
Raportointi on käsitelty hyvinvointialueen johtoryhmässä 21.9.2026 ja aluehallituksessa 29.9.2026.
Lisätietoa saat tarvittaessa: laadunvalvonta@vakehyva.fi.

Käsitemäärittelyt

Käsite	Määrittely	Esimerkkejä mittareista
Saatavuus	Asukkaan tarpeisiin vastaavia sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustoimen palveluita on riittävästi tarjolla ja oikea-aikaisesti käytettävissä. Palvelujen saavutettavuus on osa saatavuutta, ja sillä tarkoitetaan palvelujen sopivuutta kaikille käyttäjille ja niiden saatavilla oloa asukkaan yksilölliset tarpeet huomioiden.	Palveluihin pääsyn määräajat, pelastuslaitoksen toimintavalmiusaika
Yhden- vertaisuus	Asukkaiden näkökulmasta mm. palvelujen yhdenvertainen saatavuus ja saavutettavuus sekä toteutuminen huomioiden asukkaiden kielelliset oikeudet sekä sukupuolten sekä vähemmistöjen tasa-arvon edistäminen. Yhdenvertaisuuden toteutumista voi tarkastella yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta.	Palveluihin pääsyn määräajat
Jatkuvuus	Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta hoidon ja palvelujen jatkuvuus. Palveluketjujen sujuvuudella tarkoitetaan hoito- ja palvelusuhteen jatkuvuutta. Tiedonkulun jatkuvuudella tarkoitetaan sitä, että palvelunkäyttäjää koskeva tieto siirtyy katkeamatta eri palveluntarjoajien järjestelmästä toiseen.	COCI-indeksi (perusterveydenhuolto)
Asiakas- kokemus ja osallisuus	Asiakkaiden antama palaute ja kokemus saaduista palveluista. Asiakaskokemustietoa hyödynnetään palvelujen ja palveluprosessien kehittämisessä. Osallisuuden vahvistamisen osalta tavoitteena on, että asiakas osallistuu ja kokee vaikuttavansa oman hoidon osalta palvelujen kehittämiseen, suunnitteluun, tuottamiseen ja arviointiin yhdessä ammattilaisten kanssa.	NPS (Net Promoter Score), jatkuva asiakaspalaute-kysely
Laatu ja turval-lisuus	Sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä pelastustoimeen sovellettavat lakisääteiset laatu- ja turvallisuusvaatimukset ja määritelmät. Turvallisuuden ja laadun omavalvonnalla varmistetaan toiminnan jatkuva kehittäminen ja riskienhallinnan toteutuminen.	Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten määrä, valvontatapahtumien määrä ja luonne
Henkilöstö ja työhyvin- vointi	Henkilöstön osaamisen, osaamisen kehittämisen, työhyvinvoinnin, työturvallisuuden sekä toimintakyvyn seuraaminen. Henkilöstön toimintakyvyn merkitys hyvinvointialueen järjestämisvastuun kantamiseen, sekä henkilöstöhyvinvoinnin ja -tyytyväisyyden merkitys hyvinvointialueen keskeisille strategisille tavoitteille.	Työtyytyväisyys, työnantajan suosittelu, sairauspoissaolopäivät
Haitta- ja vaara-tapahtumat	HaiPro ja SPro ovat ilmoitus- ja raportointijärjestelmiä asiakkaisiin ja potilaisiin kohdistuneista haittatapahtumista ja epäkohdista sekä niiden uhista. Jokainen toimiala kuvaa laadun ja omavalvontaohjelman raportoinnin yhteydessä haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten perusteella tehdyt toimenpiteet kyseiseltä raportointijaksolta. HaiPro ja SPro-ilmoitusten luonteesta ja kehittämistoimenpiteistä raportoidaan hyvinvointialuetasoisesti laatu ja turvallisuus-osioissa.	Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten määrä sekä niiden perusteella tehdyt toimenpiteet

Terveydenhuollon palvelut - saatavuus, yhdenvertaisuus ja jatkuvuus

Puhelinpalvelut

Palvelujen saatavuuden parantamiseksi yhteydenoton on oltava sujuvaa ja helppoa, ja puhelinpalvelun on toimittava moitteetta. Puhelinpalveluiden ohella hyödynnämme uusia digitaalisia palvelukanavia.

KA=keskiarvoinen.

Terveysasemien puhelinpalvelut	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Saapuneet puhelut	120 899*	113 593*	103 615
Takaisinsoiton ka odotusaika (min)	643 min*	778 min*	604 min
Vastattujen puheluiden ka odotusaika (min)	11 min	11 min	9 min

Suun terveydenhuollon puhelinpalvelut	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Saapuneet puhelut	56 854*	52 761	43 079
takaisinsoiton (kiireetön) ka odotusaika (min)	95 min	106 min	33 min
takaisinsoiton (kiireellinen) odotusaika (min)	24 min	21 min	16 min

*Korjattu tietoja puhelutietoja takautuvasti. Raporteissa huomattu touko-kesäkuussa virhe, jonka vuoksi osa tiedoista puuttui 9/2025 alkaen.

Hoitoon pääsy

Terveydenhuoltolaki määrittää, missä ajassa kiireettömään hoitoon on päästävä. Tätä kutsutaan hoitotakuuksi. 1.1.2025 alkaen kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika perusterveydenhuollossa on alle 23- vuotiaille 14 vuorokautta ja 23 vuotta täyttäneille 3 kk.

Terveysasemapalvelut

Määräajassa hoitoon päässeet ja hoitotakuun ylittäneet *	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Määräajassa hoitoon päässeiden osuus, %	84 %	97%	97 %
Määräajan ylittäneiden odotusaika, ka	29 vrk	27 vrk*	30 vrk

*HUOM! Terveysasemapalveluissa hoitoonpääsyn laskentatapaa on muutettu vuodelle 2026. Hoidon tarpeen arvioinnin yhteydessä ensikontaktissa hoidetut on lisätty mukaan hoitoonpääsyn laskentaan, jotta laskenta on saatu yhdenmukaisemmaksi THL:n 1. hoitotapahtuman toteutumisen seurannan kanssa.

1.1.2025 alkaen kiireettömään hoitoon pääsyn enimmäisaika suun terveydenhuollossa on alle 23-vuotiaille 90 vuorokautta ja 23 vuotta täyttäneille 180 vrk. 3kk kohta kertoo 3 kuukauden sisällä hoitoon päässeet ja 6 kk kohta kertoo 6 kuukauden sisällä hoitoon päässeet.

Suun terveydenhuolto

kiireetöntä sairaanhoi- dollista aikaa odottaneet, %	9-12/ 25	3 kk	6 kk	1-4/ 26	3 kk	6 kk	5-8/ 26	3 kk	6 kk
0-7 vrk	21 %	58 %	99 %	26 %	58 %	99 %	26 %	53 %	99,5 %
8-14 vrk	4 %			4 %			3 %
15-30 vrk	8 %			7 %			5 %
31-90 vrk	26 %			21 %			19 %
91-180 vrk	41 %			42 %			46 %

Hoidon jatkuvuus – COCI- ja SLICC-indeksit

COCI eli Continuity of Care -indeksi kuvaa perusterveydenhuollon asiakkaan tietyllä ajanjaksolla tekemien käyntien hajautuneisuutta eri ammattihenkilöille, eli tapaako asiakas yleensä saman tai samat hoitajat vai onko vastaanottava henkilö useimmiten eri. Arvo 0 merkitsee kaikkien käyntien toteutuneen eri ammattihenkilöille ja arvo 1 taas samalle ammattihenkilölle kuvastaen täydellistä hoitosuhteen jatkuvuutta.

SLICC eli St. Leonards index of Continuity of Care -indeksi mittaa potilaiden, joilla on omalääkäri, omalääkärien käyntien osuuden kaikista saman potilasryhmän lääkärikäynneistä.

COCI Hoidon jatkuvuus ta-palvelujen sairaanhoitajakäynneillä

COCI-indeksi 9-12/25 0,24

COCI-indeksi 1-4/26 0,39

COCI-ideksi 5-8/26 0,22

COCI - Hoidon jatkuvuus ta-palvelujen lääkärikäynneillä

COCI-indeksi 9-12/25 0,32

COCI-indeksi 1-4/26 0,35

COCI-indeksi 5-/26 0,40

SLICC

SLICC-indeksi 1-4/26 47 %

SLICC-indeksi 5-8-/26 40 %

Sairaalapalvelujen hoitojaksot

Taulukkoon kerätään tieto sairaalapalveluissa tuotetuista hoitojaksoista, hoitojaksoilta kotiin kotiutuneiden lukumäärästä sekä siitä, kuinka moni palasi 14 vrk sisällä kotiutumisesta uudelleen sairaalahoitoon. Sairaalapalveluissa jonottaneiden osuus kertoo arviointi- ja kuntoutuspaikkaa odottaneiden asiakkaiden määrän. Arviointi –ja kuntoutustoimintaa käsitellään myöhemmin raportilla tarkemmin.

Sairaalapalvelujen hoitojaksot	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Hoitojaksot	1 615	1 741	1 870
Kotiin kotiutuneet (%)	70 %	72 %	73 %
Hoitoon 14 vrk sisällä palanneiden lukumäärä	Yhteensä 74; kuukausikohtainen ka 19*	Yhteensä 124; kuukausikohtainen ka 31*	Yhteensä 141; kuukausikohtainen ka 35
Sairaalapalveluissa jonottaneiden osuus	105	99	45

*Korjattu hoitoon palanneiden määriä takautuvasti. Laskentatapaa muutettu kuvaamaan paremmin palvelujen järjestämistä

Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten perusteella tehdyt toimenpiteet

Terveysasemapalvelut:

Yhteistyön parantaminen HUSin kanssa, toimintakäytäntöjen tarkistus ja selkeytys.
Suunniteltu koulutusta haavahoidosta ja hygieniakäytännöistä.

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut:

Kaatumisen ehkäisy osastoilla: suunniteltu projekti ja pilotti alkanut.
Perustettu työryhmä yhtenäistämään nestehoitoa ja nestehoidon seurannan toimintamalleja ja – ohjeita.
Suunniteltu koulutusta haavahoidosta, kivunhoidosta ja hygieniakäytännöistä.
Pidetty saattohoitoon liittyvää täsmäkoulutusta.

Suun terveydenhuolto:

Suunniteltu pelisäännöt konsultoinnista.
Laitteiden johdot lattialla turvallisuusriskinä, tehty korjaavat toimenpiteet.

Palvelutuotannon havainnot ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet

Terveysasemapalvelut:

Omalääkäri-omahoitaja-työparimallin kehittämisen tavoitteena on hoidon saatavuuden ja jatkuvuuden turvaaminen.
Takaisinsoiton ja vastattujen puhelujen keskimääräiset odotusajat ovat laskeneet.
Terveysasemapalveluissa määräajassa kiireettömään hoitoon päässeiden osuus on hyvällä tasolla 97%.

Sairaala- ja kuntoutuspalvelut:

Tuottavuus on kasvanut merkittävästi verrattuna edellisvuoteen.
Hoitoon palanneiden määrä kasvanut.
Suunnitellaan toimenpiteet hoitoketjun virtauksen, hoidon laadun ja henkilöstön työhyvinvoinnin tasapainottamiseksi.

Suun terveydenhuolto:

Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyä heikensivät Pohjoisen omatiimin alueella sijaitsevan Korson hoitolan tilahaasteet ja niihin liittynyt peruskorjaus. Tämän vuoksi alueelle muodostui hoitojono, vaikka muualla jonot oli jo purettu. Peruskorjaus on valmistunut, ja toiminta on palaamassa normaaliksi.
Kiireelliseen hoitoon pääsy on parantunut.
Puhelinpalvelujen kysyntä on vähentynyt ja palvelut toimivat aiempaa sujuvammin.

Vammaisten ja vanhusten palvelut - saatavuus, yhdenvertaisuus ja jatkuvuus

Arviointi- ja kuntoutustoiminta

Ympärivuorokautisen arviointi- ja kuntoutustoiminnan tavoitteena on tukea ikääntyneen kotona asumista edistämällä kuntoutumista ja tunnistamalla kuntoutujan aito palvelujen tarve. Arviointi- ja kuntoutustoiminnalla tuetaan hoitoketjun sujuvuutta ja edistetään asiakkaiden ohjautumista asiakkaan toimintakykyä vastaavaan palveluun esimerkiksi sairaalajakson jälkeen.

Arviointi- ja kuntoutustoiminnan vaikuttavuuden arvioinnin seurantaan on kehitetty mittareita. Mittarit sisältävät tietoa kaikista palveluprosessin vaiheista mm. jonotilanteesta, odotusajasta, päättyneiden hoitojaksojen mediaanikestoa sekä mihin asiakas on ohjautunut hoitojakson jälkeen. Tietoa seurataan kuukausittain osana johtamista sekä viikoittain hoitoketjupalaverissa, joissa määritellään saadun tiedon perusteella kehittämistoimia.

Arviointi- ja kuntoutuspaikkaa odottaneet ja päättyneiden hoitojaksojen kesto	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Odottaneiden asiakkaiden määrän keskiarvo	31	30	13
Paikan saaneiden odotusajan keskiarvo (vrk)	13	14	5
Päättyneiden hoitojaksojen mediaanikesto (vrk)	36	34	36

Jatkohoitopaikka arviointi- ja kuntoutusjakson jälkeen	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Koti (%)	46 %	46 %	41 %
Ympärivuorokautinen palveluasuminen (%)	46 %	42 %	50 %
Sairaala (%)	8 %	12 %	9 %

Iäkkäiden henkilöiden sosiaalipalvelujen saatavuus, riittävyys ja laatu

Palvelutarpeen arviointi aloitetaan jo yhteydenottohetkellä puhelimessa. Kiireellisissä tapauksissa avun tarve arvioidaan välittömästi ja myönnetyt palvelut järjestetään viipymättä.

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen palveluasumisen osalta tilanne on poikkileikkaus seurantajakson viimeisen päivän jonossa olevien odotusajan mediaanista. Odotusajan mediaani tarkoittaa asiakaskohtaisten odotusaikojen suuruusjärjestyksen keskimmäistä arvoa.

Kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen suunniteltu aika on asiakkaan palvelutarpeen mukaisesti hoito- ja palvelusuunnitelmaan kirjattu asiakkaalle suunniteltu palveluaika. Toteutuneet palvelutunnit kertovat aikaa, jonka hoitajat ovat asiakkaille tuottaneet. Kotihoidon ja yhteisöllisen asumisen suunnitellut ja toteutuneen välittömän asiakastyöajan ero kertoo näiden kahden erotuksen. Tavoitteena on, että ero olisi korkeintaan 3 %.

Odotusajat iäkkään henkilön sosiaalipalveluihin	9-12/25	1-4/26	5-8/26	Tavoite
Palvelutarpeen arvioinnin aloitus yhteydenotosta yli 75-vuotiailla (odotusajan mediaani vuorokausina)	0 (arviointi aloitetaan aina välittömästi yhteydenotosta)	0 (arviointi aloitetaan aina välittömästi yhteydenotosta)	0 (arviointi aloitetaan aina välittömästi yhteydenotosta)	7 arkipv.
Pitkäaikainen ympärivuorokautinen palveluasuminen (odotusajan mediaani vuorokausina). Luku suluissa kertoo yli 3 kk odottaneet	52 (0)	55 (0)	67 (0)	Alle 90 vrk.
Kotihoito	Palvelu alkaa palvelutarpeen tunnistamisesta seuraavana arkipv.	Palvelu alkaa palvelutarpeen tunnistamisesta seuraavana arkipv.	Palvelu alkaa palvelutarpeen tunnistamisesta seuraavana arkipv.	Alle 90 vrk.
Kotihoidon asiakastyön suunnitelman ja toteuman välinen ero prosentteina	-4,5% (01-04/25)	-3,7%	-6,2%	Korkeintaan 3 %
Yhteisöllisen asumisen asiakastyön suunnitelman ja toteuman välinen ero prosentteina	+0,4% (01-04/25)	-1,7%	-4,1%	Korkeintaan 3 %

Hoiva-asumisen henkilöstömitoitus

Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan henkilöstön ja asiakkaiden välistä laskennallista suhdelukua. Taulukko kuvaa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa toteutuvaa henkilöstömitoitusta Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen omassa toiminnassa. Vanhuspalvelulaissa ikäihmisten ympärivuorokautisen palveluasumisen henkilöstömitoitus tulee olla vähintään 0,60.

Pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Asiakasmäärällä painotettu keskiarvo	0,61	0,61	0,61

Seniorineuvonnan puhelinpalvelut

Seniorineuvonnan puhelinpalvelussa ohjataan ja opastetaan ikääntyneitä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen asukkaita ja heidän läheisiään. Seniorineuvonnan puhelimeen vastataan kaikkina arkipäivinä klo 9.00-15.00 välisenä aikana. Kiireellinen yhteydenotto ohjautuu suoraan Seniorineuvonnan työntekijälle ja kiireetön puhelu ohjautuu takaisinsoitoksi.

Seniorineuvonnon puhelinpalvelut	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Puheluiden määrä	5197	5122	4127
Keskimääräinen odotusaika kiirelinjalle (min)	n.6,5min.	Alle 6min.	n. 5min.
Takaisinsoittojen odotusaika (min)	Alle 1vrk.	n. 2 vrk.	n. 2vrk

Huoli-ilmoitukset

Huoli-ilmoitus on ilmoitus iäkkään henkilön palveluntarpeesta. Ilmoitus tehdään, kun herää huoli iäkkään henkilön hyvinvoinnista, terveydestä tai turvallisuudesta tai jotta henkilö saa tarvitsemaansa apua ja tukea myös silloin, kun ei sitä itse välttämättä osaa tai ymmärrä pyytää.

Huoli-ilmoitukset	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Huoli-ilmoitusten määrä	1572	1742	1852

Vammaisten palvelujen saatavuus ja jatkuvuus

Vammaispalveluissa palvelutarpeen arviointi tehdään heti yhteydenotosta. Sosiaalihuollon asiakkuus alkaa kun arviointi todetaan tarpeelliseksi ja tietoja ryhdytään käsittelemään asiakkuutena. Vammaispalvelupäätöksenteko hakemuksen tai viranomaisaloitteisen käsittelyn jälkeen. Asumispalvelut järjestetty viivytyksettä palvelua tarvitseville. Tavoitteena on, että pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumiseen jonottavien lukumäärä on alle 20.

Vammaisten palvelujen saatavuus ja jatkuvuus	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Pitkäaikaiseen ympärivuorokautiseen asumiseen jonottavien määrä	39	8	14
Yliaikaisten hakemusten lukumäärä	335 (19.12.25)	13 (7.5.26)	3 (10.9.26)
Ajantasaiset palvelujen toteuttamis- suunnitelmat ja oikeat palvelupäätökset	-	85 %	97%

Vammaisneuvonnan ja liikkumisen tuen puhelinpalvelut

Vammaisneuvonnan sekä liikkumisen tuen puhelinpalveluissa takaisinsoitoissa on huomioitu samana päivänä takaisin soitetut puhelut.

Vammaisneuvonnan puhelinpalvelut	1-4/26	5-8/26
PUHELUIDEN MÄÄRÄ Neuvonta Liikkumisen tuki	2971 1171	2749 911
Takaisinsoittojen määrä Neuvonta Liikkumisen tuki	1096 355	1029 356
Keskimääräinen odotusaika puhelimeen (min.) Neuvonta Liikkumisen tuki	0:17:57 0:11:18	0:17:20 0:07:30

Vammaisneuvonnan puhelinpalvelut

1-4/26

5-8/26

PUHELUIDEN MÄÄRÄ

Neuvonta

Liikkumisen tuki

2971

1171

2749

911

Takaisinsoittojen määrä

Neuvonta

Liikkumisen tuki

1096

355

1029

356

Keskimääräinen odotusaika puhelimeen (min.)

Neuvonta

Liikkumisen tuki

0:17:57

0:11:18

0:17:20

0:07:30

Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten perusteella tehdyt toimenpiteet

Vammaispalvelut:

Lääketurvallisuuden poikkeamien seurantaa ja toimenpiteitä kehitetty.
Yksiköiden yksintyöskentely-, yötyö- sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden ohjeet vammaispalveluiden näkökulmasta hyväksytty ja otettu käyttöön uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi ja riskitilanteiden välttämiseksi. Ei virastoaikaa-henkilöstöresurssien turvaamisen ohje luotu, hyväksytty ja käyttöön otettu.

Vanhusten kotona asumisen palvelut: 

Lääketurvallisuutta edistetty osaamista vahvistaen. Erityistä huomiota kiinnitetty hoitosuunnitelman ja päivittäisen kirjaamisen merkitykseen.
Yksiköiden yksintyöskentely-, yötyö- sekä uhka- ja väkivaltatilanteiden ohjeita päivitetty ja otettu käyttöön uhka- ja väkivaltatilanteiden ennakoimiseksi ja riskitilanteiden välttämiseksi.
Kaatumisten ennaltaehkäisyn pilotti käynnistynyt Pähkinärinteen yhteisöllisessä asumisessa.
Seurantajaksolla korostuivat turvallisuuden, lääkehoidon ja kirjaamisen laadun kehittäminen sekä henkilöstön osaamisen vahvistaminen.

Vanhusten hoiva-asumisen palvelut:

Kartoituksen pohjalta yhtenäistetty ohjeistus käsidesituotteiden säilytyskäytänteiden osalta asiakkaiden turvallisuuden vahvistamiseksi.
Kartoitettu kaikissa yksiköissä käytössä olevien imujen käyttövalmius.
Laaditaan yhtenäinen toimintaohje konsultaatioiden kirjaamisesta asiakastietojärjestelmään, jotta varmistetaan tiedonkulkua.
Vahvistetaan henkilöstön osaamista kaatumisten ennaltaehkäisystä: lyhyt kaatumisriskin arviointi, tarvittavien toimenpiteiden suunnittelu, arviointi ja kirjaaminen asiakkaan toteuttamissuunnitelmaan.

Palvelutuotannon havainnot ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet

Vammaispalvelut:

Seurantajaksolla korostuivat asumisen yhteisten rakenteiden ja toimintatapojen, turvallisuuden ja lääkehoidon kehittäminen. Alueelliset sairaanhoitaja vakanssit täytetty ja heidän vastuuyksikköjako päivitettiin sekä työtehtäviä täsmennettiin ja työ /perehtyminen käynnistynyt.
Asumisen toteuttamissuunnitelmien, IMO- suunnitelmien, sekä RAI-arviointien yhteismitallisuutta ja seurantaa terävöitetty koko asumisessa.

Vanhusten kotona asumisen palvelut: 

Kesäkuukausina arviointi- ja kuntoutustoiminnan paikkatarve oli keskimääräistä vähäisempää, jonka vuoksi toiminnasta supistettiin tilapäisesti kuusi paikkaa. Kotiin kotiutuneiden määrä on hieman laskenut ja vastaavasti ympärivuorokautiseen palveluasumiseen hieman enemmän.
Kotihoidon suunnitellun ja toteuman välinen ero on kasvanut ja korjaavana toimena on seurannan raportointia tehostettu leimausten tarkastelulla. Toimintatavoissa tunnistettu virheitä peruutusten ilmoittamisessa, jolla merkitystä tulokseen. Oikein kirjaamisen ohjeistuksia tarkennettu ja seurannalla varmistetaan niiden toteutuminen.
Ilmoitusten käsittelyajat lyhentyneet aktiivisen seurannan avulla.
Liikkuvaa työtä tekevien työntekijöiden turvallisuuteen panostettu mm. uusien hälyttimien sekä turvallisuusohjeiden avulla.
Autoiluun ja liikennesääntöjen noudattamiseen ohjausta annettu saatujen asiakaspalautteiden johdosta kotihoidossa.

Vanhusten hoiva-asumisen palvelut:

Palvelualueella pilotoitu ja otettu käyttöön yhtenäinen laiteosaamisen varmistamisen malli. Mallia koskevat ohjeet sekä yhtenäinen perehdytyslomake ovat henkilöstön saatavilla Intrassa. Mallin mukaiset perehdytykset toteutetaan yksiköiden henkilöstön osalta vuoden loppuun mennessä.
Laadittu ”uuden asiakkaan oppaat” varmistamaan asiakkaiden ja läheisten tiedonsaantia palveluista.
Hyvinvointialueen strategian toimeenpanon edistämiseksi pidetään koko palvelualueella yhteisen teeman mukaisesti kehittämisiltapäivät kohtaamisesta.

Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut - saatavuus, yhdenvertaisuus ja jatkuvuus

Kasvatus- ja perheneuvonnan odotusaika

Kasvatus- ja perheneuvonnan tavoitteena on 0-17 vuotiaan lapsen ja nuoren suotuisan kasvun ja kehityksen tukeminen vanhemmuutta ja perhesuhteita vahvistamalla. Kuvaaja kertoo kasvatus- ja perheneuvonnan (0–12-vuotiaat) odotusajan palveluihin pääsyyn (keskiarvo vrk).

Kasvatus- ja perheneuvonnan (0-12 v.) odotusaika palveluihin pääsyyn	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Odotusajan keskiarvo (vrk)	22	18	21

Opiskeluhuollon psykologille pääsy

Opiskeluhuollon psykologipalvelut ja kuraattoripalvelut ovat osa opiskeluhuoltoa, jolla tarkoitetaan oppilaan tai opiskelijan oppimiskyvystä ja fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Taulukko kertoo, kuinka monta prosenttia on päässyt tarvittaessa opiskeluhuollon psykologille 7 päivässä, (% osuus).

Opiskeluhuollon psykologille pääsy tarvittaessa 7 päivässä	9-12/25	1-4/26	5-8/26
PERUSOPETUS (%)	89 %	79 %	75%
TOINEN ASTE (%)	81 %	75 %	84%

Äitiys- ja lastenneuvolan puhelinpalvelut

Neuvolatyö on keskeinen osa perusterveydenhuollon ehkäisevää ja terveyttä edistävää toimintaa. Neuvolan puhelinpalvelussa terveydenhoitajat antavat ohjausta ja neuvontaa raskauteen, vanhemmuuteen ja alle kouluikäisten lasten terveyteen, kasvuun ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä sekä varaavat aikoja neuvolaan.

Äitiys- ja lastenneuvolan puhelinpalvelut	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Saapuneet puhelu	12 197	12 654	11 369
Takaisinsoitto saman päivän aikana	100 %	100 %	100 %

Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelu

Sosiaalineuvonta on tarkoitettu kaikille sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta arjen haasteisiin tarvitseville. Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelussa annetaan neuvontaa ja ohjausta sosiaalipalveluista, etuuksien tai tukien hakemisesta ja niihin liittyvistä kysymyksistä.

Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelun keskimääräinen jonotusaika	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Jonotusaika	n.8 min.	n. 9 min.	n. 8 min

Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelun

keskimääräinen jonotusaika

9-12/25

1-4/26

5-8/26

Jonotusaika

n.8 min.

n. 9 min.

n. 8 min

Toimeentulotuen hakemusten käsittely

Hyvinvointialue myöntää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea välttämättömiin menoihin,jotka eivät kuulu Kelan perustoimeentulotuen piiriin. Päätös toimeentulotuesta on tehtävä viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen saapumisesta. Taulukko kertoo, kuinka monta prosenttia hakemuksista on käsitelty 7 arkipäivän kuluessa.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset käsitelty 7 arkipäivän kuluessa (%)	9-12/25	1-4/26	5-8/26
Prosentti	99,29 %	99,45 %	99,6 %

Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten perusteella tehdyt toimenpiteet

Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut:

Toimialan tavoitteena vuonna 2026 on vahvistaa potilas- ja asiakasturvallisuutta tunnistamalla riskejä varhaisessa vaiheessa, kannustamalla henkilöstöä läheltä piti -ilmoitusten tekemiseen matalalla kynnyksellä sekä seuraamalla ilmoituksia ja niihin perustuvia toimenpiteitä. Turvallisuus on nostettu koko toimialan yhteiseksi teemaksi ja se huomioidaan kaikessa toiminnassa läpi vuoden.

HaiPro-ilmoituksissa (436) korostuivat muut tapahtumat (33 %) ja lääkehoito (22 %). Muut tapahtumat -luokan suuri osuus osoitti tarpeen tarkentaa ilmoitusten luokittelua raportoinnin laadun parantamiseksi. SPro-ilmoituksista (5) suurin osa koski asiakkaan aseman ja oikeuksien toteutumista. Läheltä piti-ilmoitusten määrä (102) pysyi alkuvuoden tasolla.
Epäkohtien tunnistamista, ilmoitusvelvollisuuden toteutumista ja ilmoitusten luokittelujen yhdenmukaisuutta vahvistettiin selkeyttämällä ilmoituskäytäntöjä ja -kriteerejä sekä tukemalla henkilöstöä ilmoitusten tekemisessä.
Haitta- ja vaaratapahtumailmoitusten säännöllinen käsittely toimialan kokousrakenteissa vahvisti omavalvontakulttuuria.
Lääkehoidon kehittämistarpeisiin vastattiin yhtenäistämällä mm. säilytys-, seuranta- ja kirjaamiskäytäntöjä.
Omavalvontasuunnitelmien sisältöjä kehitettiin edelleen tukemaan haitta- ja vaaratapahtumien systemaattista tunnistamista, käsittelyä ja seurantaa arjen työssä.
Riskien tunnistamista ja hallintaa vahvistettiin selkeyttämällä yksiköiden toimintatapoja. Turvallisuustietoisuutta lisättiin mm. koulutuksilla, ja ennakoivia toimintamalleja kehitettiin vaaratilanteiden, yksintyöskentelyn riskien sekä äkillisten poikkeustilanteiden hallintaan.
Kirjaamis- ja dokumentointikäytäntöjä tarkennettiin ja yhtenäistettiin. Henkilöstön tietoturva- ja tietosuojaosaamista vahvistettiin edelleen prosessiohjauksen, koulutusten ja intranet- ohjeiden avulla tiedonkulun sekä turvallisen toiminnan varmistamiseksi.

Palvelutuotannon havainnot ja niiden pohjalta tehdyt toimenpiteet

Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut:

Palvelujen saatavuus pysyi toimialalla hyvällä tasolla. Avoimiin tehtäviin saatiin hyvin hakijoita, ja henkilöstön lähtövaihtuvuus (3,7 %) pysyi samansuuntaisena alkuvuoteen verrattuna. Henkilöstörakenteen, työnkuvien ja resurssien kohdentamisen kehittämistä jatketaan palvelutarpeisiin vastaamiseksi.

Neuvolan puhelinpalvelun saavutettavuus pysyi erinomaisella tasolla ja kaikki takaisinsoittopyynnöt hoidettiin saman päivän aikana. Puhelumääriä ja takaisinsoittoja seurattiin päivittäin osana omavalvontaa ja mahdollisiin poikkeamiin reagoitiin viipymättä.
Opiskeluhuollon psykologipalveluissa määräaikojen toteutuminen parani 2. asteella alkuvuoteen verrattuna ja heikentyi hieman perusopetuksessa. Tilanteeseen vaikutti kasvanut kysyntä ja jonkin verran henkilöstön poissaolot. Kiireelliset tilanteet pystyttiin hoitamaan viiveettä. Palveluun pääsyä seurataan tiiviisti.
Kasvatus‑ ja perheneuvonnan palvelujen saatavuus pysyi tarkastelujaksolla hyvällä tasolla, ja palveluun pääsy oli pääosin sujuvaa. Saatavuutta ja asiakkaiden ohjautumista seurattiin säännöllisesti, ja seurantatietoa hyödynnettiin toiminnan ohjauksessa ja kehittämisessä.
Aikuissosiaalityön neuvonnan ja ohjauksen puhelinpalvelun saatavuus parani alkuvuoteen verrattuna. Puhelumäärät vähenivät ja jonotusajat lyhenivät hieman. Palvelun käyttöä ja yhteydenottojen aiheita seurataan edelleen aktiivisesti, jotta resurssit voidaan kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja oikea-aikaisesti asiakkaiden tarpeisiin.
Täydentävän ja ennaltaehkäisevän toimeentulotuen hakemusmäärät laskivat hieman edellisestä tarkastelujaksosta, mutta koko alkuvuoden tasolla hakemusmäärä on kasvanut hienoisesti. Hakemusten käsittelyajat säilyivät erittäin hyvällä tasolla. Hakemus- ja käsittelytilannetta seurattiin päivittäin palveluprosessin sujuvuuden varmistamiseksi.

Asiakaskokemus ja osallisuus

Jatkuva asiakaspalaute – Hyvinvointialueen yhteenveto

Hyvinvointialueen tavoitteena on tarjota jokaiselle asiakkaalle hyvä ja turvallinen kokemus palvelusta ja hoidosta. Asiakaspalautetta kerätään jatkuvasti kaikilta sote-toimialoilta. Palautetta voi antaa verkkosivuilla, paperilomakkeella tai suullisesti.

VAKEssa on otettu 5/2026 käyttöön uusi asiakaspalautejärjestelmä, joka mahdollistaa entistä saavutettavamman ja monikanavaisemman palautteen annon. Uuden järjestelmän myötä on käynnistetty tekstiviestipalautteen keruun pilotti, joka on lisännyt palautteiden määrää lähes kolminkertaiseksi. Uuden asiakaspalautejärjestelmän käyttöönoton myötä raportointi toteutetaan hetkellisesti manuaalisesti PowerBI-raportin valmistumiseen asti.

Asiakaspalautteet käsitellään 15 arkipäivän sisällä kaikissa yksiköissä ja asiakaspalautteista koostetaan julkinen hyvinvointialuetasoinen raportti osavuosikatsauksittain. Asiakaspalautteiden perusteella palveluja ja prosesseja kehitetään jatkuvasti vastaamaan asiakkaiden tarpeita entistä paremmin.

Hyvinvointialuetasolla raportoidaan kerran vuodessa tärkeimmät asiakaspalautteen perusteella nousseet havainnot ja kehittämistarpeet sekä niiden perusteella käynnistetyt kehittämistoimenpiteet.

NPS-suositteluindeksi

THL: Palvelun yleisarvosana

THL:n palvelun yleisarvosana oli raportointijaksolla 4,3.

Hoitoon/palveluun liittyvä palaute

Raportointijaksolla palvelujen saatavuudeksi arvioitiin 4,4, asiakkaan kohtaaminen 4,3, asiakkaan osallisuus 4,3, hoidon tai palvelun hyödyllisyys 4,4, tiedon saanti hoidosta/palvelusta 4,2, asiakkaan turvallisuuden tunne 4,5 ja tiedon ymmärrettävyys 4,4.

Havainnot ja toimenpiteet

Asiakaskokemuksen kokonaiskuvassa nähdään vahva positiivinen suunta: NPS-suositteluindeksi on 53, kun se vuonna 2025 oli samalla aikajaksolla 27. Palvelun yleisarvosana on 4.3, kun se vuonna 2025 oli 4,1.
Avoimissa palautteissa myönteisinä tekijöinä korostuivat onnistuneet asiakaskohtaamiset sekä palvelujen laatu ja koettu vaikuttavuus. Keskeiset kehittämistarpeet liittyivät palvelujen saatavuuteen ja tiedonsaantiin.

Sosiaali- ja potilasasiavastaava

Sosiaali- ja potilasasiavastaavan tehtävänä on muun muassa neuvoa terveydenhuollon potilaita, sosiaalihuollon ja varhaiskasvatuksen asiakkaita sekä heidän läheisiään ja tarvittaessa avustaa potilaita ja asiakkaita muistutuksen teossa, neuvoa miten muun asian (esim. kantelun tai oikaisuvaatimuksen) saa vireille toimivaltaisessa viranomaisessa sekä neuvoa ja tiedottaa potilaan ja asiakkaan oikeuksista. Lisäksi sosiaali- ja potilasasiavastaavan tulee seurata potilaiden ja asiakkaiden oikeuksien ja aseman kehitystä ja koota tietoa sekä laatia toiminnan vastuuhenkilön kanssa vuosittain selvitys toiminnan järjestäjälle.

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen sosiaali- ja potilasasiavastaavat neuvovat hyvinvointialueen alueella toimivien julkisten ja yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä varhaiskasvatuksen palveluiden asiakkaita ja potilaita asiakkaiden sekä potilaiden oikeuksista ja pyrkivät edistämään oikeuksien toteutumista.

Sosiaali- ja potilasasiavastaavan kattavampiin vuosittaisiin keväällä julkaistaviin selvityksiin pääset tutustumaan sosiaali- ja potilasasiavastaavien sivuilta. Sosiaali- ja potilasasiavastaavan v. 2025 selvitys julkaistiin 4/2026. Selvityksestä voi antaa verkkosivuilla myös palautetta.

Yhteydenottojen lukumäärä

Sosiaalihuollon yhteydenotot ja syyt

Sosiaalihuoltoa koskevista yhteydenotoista raportointijaksolla 31 % koski vanhusten palveluita, 31 % vammaispalveluita, 25 % aikuissosiaalityön palveluita, 10 % lasten, nuorten ja perheiden palveluita ja 3 % ei tietoa tai ei sisälly tehtävään.

Sosiaalihuoltoa koskevien yhteydenottojen suurimmat syyt raportointijaksolla olivat palvelun laatu/toteuttaminen (17 %), selvitys asiakkaan oikeuksista ja velvollisuuksista ja eri toimenpidevaihtoehtoista (14%), sekä päätökset/sopimukset/suunnitelmat (14 %).

Terveydenhuollon yhteydenotot ja syyt

Terveydenhuoltoa koskevista yhteydenotoista raportointijaksolla 49 % koski terveysasemapalveluita, 15 % HUSsia, 12 % sairaalapalveluita, 11 % suun terveydenhuoltoa, 6 % yksityistä terveydenhuoltoa, 4 % työterveyttä, 2 % muu/ei tietoa ja 1 % lasten, nuorten ja perheiden palveluja.

Terveydenhuoltoa koskevien yhteydenottojen suurimmat syyt raportointijaksolla olivat hoidon laatu/toteuttaminen (26 %), hoitoon pääsy (13 %), sekä muistutusmenettely (12 %).

Havainnot ja toimenpiteet

Terveydenhuoltoa koskevia yhteydenottoja saapui selvästi enemmän kuin sosiaalihuoltoa koskevia; ero oli 106.
- Vertailuksi: VAKEn ”erityisyys” on yleensä se, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteydenottomäärät ovat lähellä toisiaan.
Terveydenhuollon yhteydenottoja kirjattiin lähes kaksinkertaisesti edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.
Sosiaalihuollon yhteydenotot koskivat useimmiten iäkkäiden palveluja ja vammaispalveluja. Tyytymättömyys kohdistui palvelun laadun ja päätösten lisäksi etenkin asiakkaan oikeuteen saada omaa asiaansa koskevaa tietoa.

Muistutukset ja kantelut

Sosiaalihuollon asiakkaalla ja terveydenhuollon potilaalla on oikeus tehdä sosiaalihuollon asiakaslain 23 § tai potilaslain 10 § mukainen muistutus, jos hän on tyytymätön saamaansa palveluun, hoitoon tai kohteluun. Muistutus tulee pääsääntöisesti tehdä kirjallisesti. Muistutus käsitellään siinä toimintayksikössä, jota muistutus koskee ja yksikön johdon tulee vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, jona pidetään pääsääntöisesti yhtä kuukautta.

Muistutukseen annetusta vastauksesta ei voi valittaa, eikä muistutuksen tekeminen rajoita asiakkaan tai potilaan oikeutta käyttää asiassa muita oikeusturvakeinoja. Jos muistutukseen annettu vastaus ei tyydytä asianomaista, hänellä on mahdollisuus tehdä kantelu valvontaviranomaiselle.

Muistutus on kanteluun nähden ensisijainen menettely. Jos asiassa ei ole tehty muistutusta, ja valvontaviranomainen arvioi, että kantelu on tarkoituksenmukaisinta käsitellä muistutuksena, viranomainen voi siirtää asian muistutuksena käsiteltäväksi toimintayksikköön tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle. 

Toimialoille saapuneet muistutukset ja kantelut 1.1.-31.8.2026

Terveydenhuollon palveluihin saapui 171 muistutusta, valvontaviranomainen siirsi 17 asiaa muistutusmenettelyyn ja kanteluihin liittyviä lausunto- ja selvityspyyntöjä oli 7. Vammaisten ja vanhusten palveluihin saapui 96 muistutusta, muistutusmenettelyyn siirrettiin 8 asiaa ja kanteluihin liittyviä lausunto- ja selvityspyyntöjä oli 11. Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palveluihin saapui 114 muistutusta, muistutusmenettelyyn siirrettiin 23 asiaa ja kanteluihin liittyviä lausunto- ja selvityspyyntöjä oli 5.

Muistutusten keskimääräinen vastausaika 2026	Terveydenhuollon palvelut	Vammaisten ja vanhusten palvelut	Lapsiperheiden ja aikuissosiaalityön palvelut
Muistutusten keskimääräinen vastausaika päivinä *	54	23	44

*Puutteellisen raportoinnin vuoksi keskimääräiset vastausajat eivät todennäköisesti ole yhtä pitkiä.

Laatu ja turvallisuus

Laatu ja valvonta

Hyvinvointialueen on varmistettava omien sekä hankkimiensa palvelujen saatavuus, jatkuvuus, turvallisuus ja laatu. Hyvinvointialueet valvovat palvelujensa järjestämistä ja toteutumista omavalvonnallisin keinoin. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella sosiaali- ja terveyspalvelujen laadunvalvonta on keskitetty laadun ja valvonnan tehtäväalueelle osaksi konsernipalveluja. Valvonta on yhdenvertaista riippumatta siitä, onko kyseessä julkinen vai yksityinen palveluntuottaja, perustuen palvelun riskiarvioon.

Tilastoidut valvontatapahtumat ovat osa laadun ja valvonnan tehtävien kokonaisuutta. Laatu ja valvonta toteuttaa suunnitelmallista valvontaa ennalta laaditun valvontasuunnitelman mukaisesti. Reaktiivisia valvontatapahtumia toteutetaan esimerkiksi laatupoikkeamaepäilyjen vuoksi. Ennakolliset valvontatapahtumat voivat liittyä esimerkiksi uusien yksikköjen käyttöönottotarkastuksiin.

Valvontapahtumat tyypeittäin

Raportointijakson aikana toteutettiin 74 suunnitelmallista valvontaa, 38 reaktiivista valvontaa, 13 ennakollista valvontaa ja 8 jatkovalvontaa.

Valvontatapahtumat oma/osto

Raportointijakson aikana valvonnoista 98 toteutettiin ostopalveluun, 30 omaan palvelutuotantoon, 2 palvelusetelillä ja 2 suorahankinta toteutettuun palveluun.

Valvontatapahtumien määrä

Valvontatapahtumat raportoidaan AURA-palveluluokituksen mukaisesti. Tilastoinnissa on hyvä huomioida, että sama palveluntuottaja voi tuottaa useampaa eri palvelua ja nämä näkyvät erillisinä lukuina valvontatapahtumissa.

Raportointijakson aikana eniten valvottiin lastensuojelun laitospalvelua (42 kpl), iäkkäiden ympärivuokautista palveluasumista (20 kpl) sekä vammaisten henkilöiden ympärivuorokautista palveluasumista (19 kpl).

Muut valvontatapahtumat pitävät sisällään raportointiajankohtana käsitellyt palvelusetelituottajahakemukset, valvontaviranomaisen hyvinvointialueelle omavalvonnallisesti käsiteltäväksi siirretyt asiat sekä valvontalain 29 §:n mukaiset epäkohtailmoitukset, joiden käsittelyyn laatu ja valvonta on osallistunut.

Reklamaatiolla tarkoitetaan hyvinvointialueen palveluntuottajalle tekemää virallista kirjallista ilmoitusta siitä, että sopimuskumppani ei ole toiminut sopimuksen mukaisesti ja kyseessä on vakava sopimusrikkomus. Reklamaatioiden lukumäärä sisältää kaikki hyvinvointialueen raportointiajankohtana tekemät reklamaatiot. Reklamaatioiden lisäksi hyvinvointialue ratkaisee yhteistyössä palveluntuottajien kanssa päivittäin erilaisia arjen haasteita ja antaa tarvittaessa ohjausta.

MUUT VALVONTATAPAHTUMAT ja reklamaatiot	1-4/26	5-8/26
Palvelusetelituottajahakemusten käsittely	26	33
Valvontaviranomaiselta siirretty omavalvonnalisesti käsiteltävä asia	9	12
Valvontalain 29 §:n mukaisen epäkohtailmoituksen käsittely	7	31
Reklamaatioiden lukumäärä	8	11

Havainnot ja toimenpiteet

Omavalvontasuunnitelmien ajantasaisuudessa sekä riskien tunnistamisessa ja kuvaamisessa on useassa yksikössä puutteita. Hyvinvointialueella valmistellaan sisäistä koulutusta omavalvontasuunnitelmien laatimisen tueksi. Yksityisille palveluntuottajille annetaan ohjausta laadunvalvonnan ajankohtauskatsauksien yhteydessä.
Erityisesti asiakkaiden osallisuuden tukeminen ja kohtaaminen nousevat positiiviksi havainnoiksi aikuissosiaalityön sekä lasten, nuorten ja perheiden palveluissa.
Useat kehittämiskohteet, esimerkiksi kirjaaminen, nousevat toistuviksi kehittämiskohteiksi eri palveluissa. Yksiköissä suhtaudutaan kehittämiskohteisiin pääasiassa myönteisesti ja kehittämistoimet aloitetaan, mutta henkilöstön vaihtuvuus haastaa toimintatapojen pitkäjänteistä kehittämistä.
Valvontalain 29 §:n mukaisen epäkohtailmoituksen määrä oli pitkään matala, mutta nyt määrä on noussut. Epäkohtailmoituksen tekemiseen on lakisääteinen velvollisuus ja sen tärkeydestä on pyritty viestimään useaa eri kanavaa pitkin.

Haitta- ja vaaratapahtumat

Työntekijät ilmoittavat sosiaali- ja terveyspalveluissa asiakkaisiin ja potilaisiin kohdistuvat läheltä piti - ja vaaratapahtumat HaiPro-järjestelmään. Ilmoittajalla on valvontalain mukainen ilmoitusvelvollisuus. Myös asiakas/potilas/läheinen voi ilmoittaa vaaratapahtumasta tai sen uhasta VAKEn nettisivuilla. Järjestelmään tehdyt ilmoitukset raportoidaan säännöllisesti ja niitä hyödynnetään yksiköiden toiminnan kehittämisessä.

Sosiaalihuollon palveluita tuottavissa yksiköissä työntekijät ilmoittavat asiakkaisiin kohdistuvat epäkohdan uhat ja epäkohdat Spro-järjestelmään. Järjestelmään tehdyt ilmoitukset raportoidaan säännöllisesti ja niitä hyödynnetään yksiköiden toiminnan kehittämisessä. Pääasialliset ilmoituksen tyypit ovat puute asiakkaan aseman ja oikeuksien toteuttamisessa, asiakkaan kaltoin kohtelu, puute asiakasturvallisuudessa ja toimintakulttuurista johtuva asiakkaalle vahingollinen toimi.

Haitta- ja vaaratapahtumailmoituksia on tehty raportointijakson aikana 3695 kappaletta. Näistä 77,2 % tapahtui potilaalle/asiakkaalle, 7,7 % oli muita havaintoja/kehittämisehdotuksia ja 14 % läheltä piti.

Sosiaalihuollon epäkohdista ja epäkohdan uhasta on tehty ilmoituksia raportointijakson aikana yhteensä 16 kappaletta. Näistä epäkohtia oli 94,1 % ja epäkohdan uhkia 5,9 %.

Haitta- ja vaaratapahtumat

Havainnot ja toimenpiteet

Asiakas- ja potilasturvallisuuteen liittyvien haitta- ja epäkohtailmoituskäytäntöjen edistäminen uuteen järjestelmään etenee vuoden 2026 aikana.
Lääkitysturvallisuutta edistettiin VAKEn lääkehoitosuunnitelman vuosittaisella päivittämisellä yhteistyössä toimialojen kanssa. Päivityksessä huomioitiin mm. lääkejätteen lajittelu ja hävittäminen, jonka lisäksi kuvattiin lääkevastaavan rooli ja suositus tehtävistä sekä henkilökunnan vastuutaulukko.

RAI

RAI-järjestelmä ja laatumoduuli

RAI-järjestelmää (Resident Assessment Instrument) käyttämällä asiakkaiden toimintakykyä ja palvelutarpeita arvioidaan yhdenmukaisesti ja monipuolisesti. RAI-arvioinnin tuottaman tiedon avulla palvelut pystytään suunnittelemaan yksilöllisesti ja kohdentamaan tarpeenmukaisesti heille, jotka niitä tarvitsevat.

Vanhuspalvelulaki edellyttää RAI-arviointivälineistön käyttöä iäkkäiden toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvioinnissa säännöllisissä palveluissa. RAI-arviointi tehdään yhteistyössä asiakkaan ja läheisen kanssa 6 kk välein. RAI-arviointi on lakisääteinen iäkkäiden säännöllisissä sosiaalipalveluissa.

Laatumoduuli Raisoft-ohjelmistossa oleva työväline, jolla voidaan analysoida kerättyä tietoa monipuolisesti; pureutua hoidon laatuun ja vaikuttavuuteen. Laatumoduulin tulokset sisältävät Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen omassa toiminnassa olevat asiakkaat.

Lukujen selite

Tavoitteet: Laatumoduulin poikkileikkauksessa haetaan tieto viimeisimmästä arvioinnista, josta arvo löytyy. Arviointi voi olla tehty korkeintaan 1 vuosi ennen tarkastelupäivämäärää tai tarkasteluajanjakson alkamispäivämäärää. Tuloksissa on mukana myös valitulla ajanjaksolla päättyneiden jaksojen tiedot. Asiakkaat, joista tulos on laskettu, voi vaihdella siksi, että haettu tietosisältö (tavoitteen rajaukset) poikkeaa toisistaan.

Kattavuus: Raisoft-ohjelmistosta saatavan raportin kautta kattavuus on laskettu aktiivisten asiakkaiden jaksojen lukumäärästä, joissa on lukittu kokonaisarviointi ajanjakson loppuessa ja sen suhde kokonaisasiakasmäärään. Kattavuus laatumoduulissa eroaa THL raporttien kattavuustiedoista. THLn kattavuutta saattaa alentaa HILMO-tietojen ja palveluluokituksien rajoitteet järjestelmän taustalla.

RUG: (Resource Utilization Groups) on RAI‑arviointeihin perustuva luokitus, joka kuvaa asiakkaiden hoidon ja palvelujen suhteellista resurssitarvetta. RUG‑kustannuspaino kertoo hoidon kuormittavuudesta: mitä suurempi paino, sitä enemmän hoito keskimäärin edellyttää henkilöstö- ja palveluresursseja.

RAI – Vanhuspalvelujen havainnot ja toimenpiteet, laatumoduulin tulokset

Kotihoito (oma toiminta)	9-12/25	1-4/26	5-8/26
RAI-kattavuus, tavoite 100 % (otanta 12/25 ja 4/26)	92,6 %	91,8 %	92,9 %
Asiakaslukumäärä, joilla kokonaisarviointi ja joista tulokset askettu (alla)	1412	1368	1326
Asiakas on määrittänyt hoidolle ainekin yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 80 %	58 %	60 %	61 %
Turvallisuus: kaatuminen 90 vrk aikana, %, tavoite ≤ 15 %	29 %	29 %	26 %
Asiakas ei itse osallistunut arviointiin, %, tavoite 0 %	6 %	6 %	5 %
Käynti päivystyksessä 90 vrk aikana, %, tavoite ≤ 10 %	10 %	10 %	10 %
RUG18 KP1/2022 kustannuspaino hoitoympäristössä, ka. Seuranta	0,991	0,993	0,99
Osallisuus: tuntee itsensä yksinäiseksi, %, tavoite ≤ 20 %	38 %	40 %	40 %

Yhteisöllinen asuminen (oma toiminta)	9-12/25	1-4/26	5-8/26
RAI-kattavuus, tavoite 100 %, (otanta 12/25 ja 4/26)	97,2 %	92,5 %	95 %
Asiakaslukumäärä, joilla kokonaisarviointi ja joista tulokset askettu (alla)	350	333	341
Asiakas on määrittänyt hoidolle ainekin yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 80 %	67 %	62 %	64 %
Turvallisuus: kaatuminen 90 vrk aikana, %, tavoite ≤ 15 %	33 %	33 %	32 %
Asiakas ei itse osallistunut arviointiin, %, tavoite 0 %	9 %	13 %	6 %
Käynti päivystyksessä 90 vrk aikana, %, tavoite ≤ 5 %	7 %	5 %	6 %
Osallisuus: tuntee itsensä yksinäiseksi, %, tavoite ≤ 20 %	34 %	36 %	35 %

Pitkäaikainen ympärivuorokautinen asuminen (oma toiminta)	9-12/25	1-4/26	5-8/26
RAI-kattavuus, tavoite 100 %, (otanta 12/25 ja 4/26)	100 %	97,4 %	99 %
Asiakaslukumäärä, joilla kokonaisarviointi ja joista tulokset askettu (alla)	557	551	575
Asiakas on määrittänyt hoidolle ainekin yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 80 %	62 %	62 %	64 %
Turvallisuus: kaatuminen 90 vrk aikana, %, tavoite ≤ 10 %	15 %	16 %	19 %
Asiakas ei itse osallistunut arviointiin, %, tavoite ≤ 5 %	17 %	15 %	16 %
Käynti päivystyksessä 90 vrk aikana, %, tavoite ≤ 5 %	4 %	4 %	4 %
RUG18 KP2/2022 kustannuspaino ympärivuorokautisessa ympäristössä, ka. Seuranta	0,985	0,989	0,99
Osallisuus: liikkumisrajoitteiden käyttö päivittäin, %, tavoite ≤ 15 %	19 %	17 %	17 %

Havainnot ja toimenpiteet

Tarkastelukaudella on vahvistettu RAI-arviointien kattavuutta ja ajantasaisuutta kaikissa palvelumuodoissa sekä tuettu RAI-tiedon hyödyntämistä asiakastyössä ja lähijohtamisessa. Hoidon tavoitteellisuutta on edistetty tukemalla asiakkaiden yksilöllisten tavoitteiden määrittämistä osana palvelusuunnitelmia.
Asiakkaiden turvallisuutta on vahvistettu seuraamalla kaatumisia ja hyödyntämällä RAI-tietoa riskien tunnistamisessa.
Lisäksi asiakkaiden toimintakykyä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä on tuettu arjen toimintakäytäntöjen, päivittäisen liikkumisen sekä asiakaslähtöisen työotteen avulla.
Havaintona korostuvat kaatumisten vähentäminen, asiakkaiden osallistumisen vahvistaminen arviointiin sekä yksinäisyyden kokemuksen vähentäminen.

RAI – Vammaispalvelujen laatutavoitteet, laatumoduulin tulokset

Yhteisöllinen asuminen (oma toiminta)	1-4/26	5-8/26
RAI-kattavuus, tavoite 100 % (otanta 4/26)	83,6 %	95,6 %
Asiakaslukumäärä, joilla kokonaisarviointi ja joista tulokset askettu (alla)	69	67
Asiakas on määrittänyt hoidolle ainekin yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 100 %	48 %	40 %
Osallisuus: asiakas itse on osallistunut arviointiin, %, tavoite 100 %	89 %	87 %
Osallisuus: Sosiaalinen osallistuminen (RISE 0-6), ka. seuranta	Ka. 3,6	Ka. 3,8
Puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttö, = käytössä, %, seuranta	10 %	7 %
Henkilökohtaiseen turvallisuuden puute, = kyllä, %, seuranta	6 %	6 %

Ympärivuorokautinen asuminen (oma toiminta)	1-4/26	5-8/26
RAI-kattavuus, tavoite 100 % (otanta 4/26)	95,15 %	95,6 %
Asiakaslukumäärä, joilla kokonaisarviointi ja joista tulokset askettu (alla)	119	118
Asiakas on määrittänyt hoidolle ainekin yhden tavoitteen, %, tavoite ≥ 100 %	52 %	64 %
Osallisuus: asiakas itse on osallistunut arviointiin, %, tavoite 100 %	83 %	82 %
Osallisuus: Sosiaalinen osallistuminen (RISE 0-6), ka. seuranta	4,07	4,2
Puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien käyttö, = käytössä, %, seuranta	36 %	36 %
Henkilökohtaiseen turvallisuuden puute, = kyllä, %, seuranta	8 %	8 %

Havainnot ja toimenpiteet

Keskeisiä toimenpiteitä ovat olleet RAI-roolien ja vastuiden määrittely, RAI-tukihenkilöverkoston perustaminen, koulutus- ja perehdytysrakenteiden yhtenäistäminen sekä RAI-laatutavoitteiden ja raportointimallin käyttöönotto. Lisäksi RAI-tietoa on kytketty osaksi omavalvontaa, osavuosikatsauksia ja yksiköiden kehittämistyötä.
Havaintoina korostuvat asiakkaiden hoidolle asetettujen tavoitteiden vahvistaminen sekä sosiaalisen osallistumisen tukeminen.

Henkilöstö ja työhyvinvointi

Lähtövaihtuvuusprosentti

Lähtövaihtuvuusprosentti kertoo päättyneiden palvelussuhteiden osuuden vakituisten palvelussuhteiden määrästä.

Työntekijöistä suosittelisi työnantajaa tuttavilleen (ENPS)

Vuonna 2026 siirryttiin valtakunnallisesti eNPS-mittariin (Employee Net Promoter Score), jossa tulos muodostuu suosittelijoiden (9–10) ja kriittisten (0–6) vastaajien osuuksien erotuksena. Tarkastelujakson eNPS-tulos oli +16. Vertailun tueksi voidaan todeta, että 64 % henkilöstöstä antoi työnantajasuosittelulle arvosanan 8–10.

Henkilöstömäärä 31.8.2026

6205

Lähtövaihtuvuusprosentti 31.8.2026

6,41 %

Työntekijöistä suosittelisi työnantajaa tuttavilleen (ENPS)

+ 16 % (VAKE-pulssi 8-9/26)

Henkilöstön sairauspoissaolot 31.8.2026 (päiviä)

Henkilöstön sairausolopäiviä oli aikavälillä 1.1.-31.8.2026 yhteensä 64 177.

Työntekijöiden raportoimien työpaikalla tapahtuneen uhka -ja vaaratapahtuman luonne (ei sisällä pelastuslaitosta)

Työntekijöiden raportoimien työpaikalla tapahtuneen uhka -ja vaaratapahtumista 40 % oli uhka-/väkivaltatilanteita, 32,3 % muita havaintoja/kehitysehdotuksia, 16 % työtapaturmia, 6,,8 % läheltä piti - tilanteita ja 4,8 & ammattitautiepäilyjä.

Havainnot ja toimenpiteet

Sairauspoissalojen määrä on jonkin verran kasvanut edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työhyvinvoinnin parantamiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi lähijohtajien työkykyjohtamisen osaamista on edelleen vahvistettu ja työkykyjohtamisen raportointia toimialoille on kehitetty.
Työturvallisuusilmoitusten kokonaismäärä laski 3 % edellisvuoden vastaavaan tarkasteluajankohtaan verrattuna. Eniten ilmoituksia tehtiin uhka- ja väkivaltatilanteista, joiden määrä nousi 12 %. Hyvinvointialueella valmistellaan toimintamallia uhka- ja väkivaltatilanteiden ehkäisemiseksi ja henkilöstön turvallisuuden parantamiseksi.

Pelastuslaitos

Pelastustoiminta

Pelastustoimentehtävissä näkyy kokonaistehtävämäärät ensimmäisen kolmanneksen osalta sekä vertailuvuosilta sama ajanjakso. Erikseen eroteltuna ensivastetehtävät, liikenneonnettomuudet, rakennuspalot , rakennuspalovaarat ja muut tulipalot.

Pelastustoiminnan ensimmäisen yksikön toimintavalmiusaika kertoo kuinka nopeasti ensimmäinen yksikkö on tavoittanut kohteen hälytyksestä. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiuden osalta tarkasteluun on rajattu A- ja B-kiireellisyysluokan tehtävät 1. riskiluokan ruuduissa. Tavoiteaika on 6 min, joka tulisi saavuttaa 50% tehtävissä.

Onnettomuusvahinkojen ja onnettomuudessa uhattuna olleen omaisuuden arvon osalta tarkastellaan sitä kuinka tehokkaasti onnettomuuden sattuessa onnettomuusvahinkoja on pystytty ehkäisemään pelastustoiminnalla.

Pelastustoimen tehtäviä oli 1.1.-31.8.2026 yhteensä 5192. Omaisuusvahinkoja 112 milj. € ja uhatun omaisuuden arvo 25 milj. €. Ensimmäisen yksikön toimintavalmiusajan mediaani oli 6:45 ja toimintavalmiusajan tavoiteprosentin täyttyminen 38,3 %.

Havainnot ja toimenpiteet

Havainnot:

Pelastustoiminnan tehtävämäärät ovat kasvaneet hieman edellisiin vuosiin nähden
Ensimmäisen yksikön toimintavalmius on pysynyt edellisvuoden tasolla. Toimintavalmiuden tavoitteiden saavuttamisessa on edelleen alueellisia haasteita.
- Vantaan raitiotiehen liittyvät liikennejärjestelyt ovat näkyneet toisen kolmanneksen aikana Tikkurilan alueen toimintavalmiusaikojen heikkenemisenä. Toimintavalmius on kuitenkin Tikkurilan alueella edelleen pysynyt tavoitetason yläpuolella.
Toisella kolmanneksella tapahtui yhteensä viisi suuronnettomuudeksi luokiteltua rakennuspaloa, joissa omaisuusvahingot olivat yhteensä n. 3,5 M€.
- Alkuvuoden suuronnettomuudet ja niistä aiheutuneet merkittävät omaisuusvahingot vaikuttavat edelleen vuoden 2026 kumulatiiviseen vahinkomäärään. Omaisuusvahinkojen määrä on tämän vuoksi vuositasolla poikkeuksellisen suuri suhteessa aiempiin vuosiin.

Kehittämistoimenpiteet:

Pitkän aikavälin toimintavalmiustavoitteiden toimenpiteitä edistettiin suunnitelmallisesti valmiusasemaverkkoa kehittämällä.
- Korson uuden valmiusaseman rakentaminen eteni suunnitelmien mukaisesti. Luovutus 10/2026 pelastuslaitokselle, käyttöönotto tammikuun alkupäivinä.
- Myyrmäen valmiusaseman rakennuslupa odottaa päätöstä.
- Hakunilan valmiusaseman tontin kaavamuutos käsiteltiin ja hyväksyttiin ympäristölautakunnassa 14.4.2026.
HALI-liikennevalo-ohjausjärjestelmän rakentaminen jatkui Vantaalla
- Fintraffic ja kunnat ovat valmistelleet Keski-Uudenmaan kuntien (pois lukien Vantaa ja Pornainen) HALI-järjestelmien rakentamista. Kunnat ovat sitoutuneet rakentamiseen vuosien 2026-2027 aikana.

Ensihoito

Ensihoidon saatavuutta seurataan ensihoidon tavoittamisviiveiden sekä yksiköiden tehtäväsidonnaisuuden kautta. Tavoittamisviiveessä lasketaan ydintaajama-alueella hälytyksen saamisesta kulunut aika kohteen tavoittamiseen.

Yksikköhälytysmääriä seurataan kaikkien yksikköhälytysten sekä hälytys-kiireellisyyden (A, B, C, D) mukaan koko pelastuslaitoksen toimialueella. Tehtäväsidonnaisuuteen lasketaan aika, jonka yksiköt ovat kiinni tehtävissä, eivätkä ole vapaina uuteen hälytykseen.

Seurataan myös X-tehtävien (ei tarvetta ensihoidon kuljetukselle) osuutta hälytyksistä sekä yksikköhälytysten jakautuminen hyvinvointi- alueella. Lisäksi ensihoidon asiakaspalautteiden ja kanteluiden määrää seurataan, mikä pidetään yhtenä laadun mittarina. Tehtyjen uhka- väkivalta- ja vaaratilanneilmoitusten määrän ja ilmoitusten laadun seuranta.

Vantaan ja Keravan alueella ensihoidon tavoittamisviive ydintaajama-alueella 90 %:ssa tehtävistä A-kiireellisyysluokassa oli 13:05 ja B-kiireellisyysluokassa 12:56. Ensihoidon hälytyksiä oli yhteensä 24054

Yksikköhälytyksistä Keski-Uudenmaan osuus tehtävistä oli 38,22 % ja Vantaan ja Keravan 61,78 %. X-tehtävien osuus yksikköhälytyksistä oli 45,6 % ja X-tehtävien osuus tehtävistä 42,1%.

Havainnot ja toimenpiteet

Havainnot palveluiden saatavuudesta

Palvelutasopäätöksen mukainen toiminta ja valmius toteutuivat yhteistyösopimuksen mukaisilla resursseilla. Äkilliset poissaolot pystyttiin kattamaan keikkalaisjärjestelyillä.
Ensihoidon ydintaajama-alueiden tavoittamisviiveissä jäätiin molemmilla alueilla HUS:n asettamista tavoitteista.
- A- ja B-tehtävien tavoittamisviiveiden kehityksessä oli edelleen alueellisia eroja: VAKE:n alueella viiveet heikentyivät selkeästi ja KEU:n alueella paranivat edellisvuoteen verrattuna.
Seurantajaksolla yksiköiden tehtäväsidonnaisuudet nousivat vuoden 2023 tasolle.
- Tehtäväsidonnaisuus (sis. huoltoajan) oli keskimäärin koko alueella 35,6 %.
- Suurimmat tehtäväsidonnaisuudet: EKU7272* 45 %, EKU6231* 52%, sekä 24/7 yksiköistä EKU6233, 6211 ja 6222 42 %.
- Tavoittamisviiveiden kasvuun on vaikuttanut erityisesti tehtäväsidonnaisuuden nousu: yksiköt ovat useammin kiinni tehtävissä, eivätkä vapaina lähtemään uusiin hälytyksiin omalta toiminta-alueelta.
Vuodelle 2025 suunniteltujen neljän uuden ensihoitoyksikön hankinnan siirtymistä aiheutunut korjausvelka näkyi edelleen varayksiköiden käyttökertojen kasvuna. Varayksiköiden määrää oli tämän vuoksi lisättävä.

Havainnot asiakapalautteiden sekä muiden ilmoitusten osalta

Asiakaspalautteita ja kanteluita käsiteltiin yhteensä 51 kpl, joista positiivisia oli 13 (muistutuksia 1,5/1000 yksikköhälytystä, joista kanteluita 0,4/1000 yksikköhälytystä).
Haipro-ilmoituksia käsiteltiin yhteensä 75 kappaletta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella niitä oli tehty 31 kappaletta ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella 44 kappaletta.
PosiPro-palautteita annettiin 18 kappaletta, joista 4 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ja 14 Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella.
Toimintajaksolla järjestettiin HUSin kanssa yhteistyökokous palaute-, kantelu-, käsittely- ja tilastointikäytäntöjen yhdenmukaistamiseksi.
Uhka-, väkivalta- ja vaaratilanneilmoituksia tehtiin seurantajaksolla 24 kappaletta. Ambulanssissa tapahtuneet tilanteet ovat lisääntyneet, ja myös sivullisten rooli on kasvanut ilmoituksissa.

Onnettomuuksien ehkäisy

Yleisten palotarkastusten osalta seurataan määräaikaisten A1-A6-kohteiden tarkastusten kumulatiivista toteutumista vuositasolla suhteessa koko vuoden tavoitteeseen. Vertailu aiempien vuosien samaan ajanjaksoon.

Pientalojen paloturvallisuuden itsearvioinnin (PTIA) osalta seurataan vuoden kumulatiivista toteumaa.

Kemikaalilainsäädännön nojalla tehdyt päätökset ja tarkastukset varrataan aiempien vuosien samaan ajanjaksoon.

Yleisten palotarkastusten lukumäärä vuonna 2026 A1-A6-kohteista oli 1782 ja prosenttiosuus tavoitteesta 61,9%. Kemikaalilainsäädännön nojalla tehtäviä päätöksiä ja tarkastuksia oli 222. Paloriskiasuntojen ilmoituksia oli 157.

Turvallisuusviestintä, -kasvatus, ja -koulutustilaisuuksien osalta seurataan tilaisuuksien lukumäärää, osallistujien määrää sekä sopimuspalokuntien toteuttamien tilaisuuksien osuutta. Vertailu aiempien vuosien samaan ajanjaksoon.

Turvallisuuskoulutuksia ja viestintätilaisuuksia oli yhteensä 342. Koulutuksiin osallistujia oli yhteensä 52 475. Poistumisturvallisuus on hyväksyttävällä tasolla (95%).

Havainnot ja toimenpiteet

Onnettomuuksien ehkäisyn palvelut

Onnettomuuksien ehkäisyn palvelukyky ja saatavuus olivat vertailujaksolla kiitettävällä tasolla.
Seurantajaksolla palotarkastuksia toteutui 61,9 % koko vuoden tavoitteesta.
Turvallisuusviestinnän palvelukokonaisuudessa palvelukyky oli käytettävissä oleviin resursseihin nähden kiitettävä. Turvallisuuskoulutuksissa sekä turvallisuuskasvatus ja -viestintätilaisuuksissa tavoitettiin enemmän ihmisiä kuin edellisen vuoden vastaavalla seurantajaksolla. Tilaisuuksia on pidetty suunnilleen saman verran kuin aiempina vuosina, tavoitettuja henkilöitä on kuitenkin aiempaa enemmän.
- Sopimuspalokunnat ovat pitäneet tilaisuuksista n. 30 %.
Asiantuntijapalveluita tuotettiin asiakastarpeen mukaisesti. Palvelumäärät jäivät kaavalausuntoja lukuun ottamatta selvästi edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa pienimmiksi.
Pelastusviranomaiselle toimitettavien asiakirjojen asiakirjavalvonta sekä kemikaalilainsäädännön mukaiset tarkastukset ja päätökset toteutettiin asiakastarpeen mukaisesti.
Maankäytön ohjauksen asiantuntijapalveluissa oli havaittavissa selvää positiivista kehitystä.

Järjestelmähankkeet

Kansalliset suuret tietojärjestelmähankkeet (Onnettomuuksien ehkäisyn järjestelmä ja Kivijalka) sekä siirtymä turvallisuusverkkoon sitoivat merkittävästi onnettomuuksien ehkäisyn resursseja seurantajaksolla. Tehtävien priorisointi ei toistaiseksi näkynyt asiakasrajapinnassa, mutta sen vuoksi muita pelastuslaitoksen sisäisiä kehittämishankkeita jouduttiin siirtämään myöhemmäksi.
Merkittävintä resursointia on kohdennettu OE-ohjelman käyttöönottoon muun muassa erilaisten koulutusten muodossa.