Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Osa II blogitekstille Rakenteellisen sosiaalityön suunta: Yhteiskehittäjäryhmän syksy 2025.
Kevätkaudella VAKE yhteiskehittäjäryhmä jatkoi siitä mihin syksyllä 2025 jäimme rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisen teemassamme.
Vaken yhteiskehittäjäryhmä on perustettu vuonna 2022 Vaken sosiaalisen kuntoutuksen tiimissä. Ryhmän tavoitteena on lisätä asiakkaiden ja kokemusasiantuntijoiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksia sosiaalisen kuntoutuksen palvelussa ja sen rajapinnoilla. Toiminnalla vahvistetaan kehittäjäkumppanuutta, jossa tarkoituksena on häivyttää valtasuhdetta asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Ryhmässä kehittäjäasiakkaat, koulutetut kokemusasiantuntijat, sosiaalisen kuntoutuksen- ja aikuissosiaalityön ammattilaiset sekä ryhmään kutsut vierailijat kehittävät toimintaa rinta rinnan.
“Kehittäjäryhmä on tärkeää toimintaa asiakkaiden ja ammattilaisten välillä, joka parantaa palveluita niiden käyttäjienkin näkökulman kautta.”
Jatkoimme muiden projektien ohella myös yhteiskirjoittamisen prosessia. Aiempaan blogikirjoitukseen kuvasimme syksyn 2025 kehittämisprosessia, jossa pureuduimme kotiin eristyneiden asiakkaiden arkeen tunnistamanamme ilmiönä sekä asiakaskyselyiden avulla. Kartoitimme syyskaudella myös, oman ryhmämme vahvuuksia ja tutustuimme rakenteelliseen sosiaalityöhön eetokseen ja tiedon tuottamisen prosessiin. Tässä blogissa avaamme kevään 2026 aikaansaannoksiamme sekä esittelemme kehittämämme ratkaisun sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi, sosiaalityön rinnalle.
Halusimme tarttua asiakkaiden kotiin jumittumisen ja sosiaalisen syrjäytymisen haasteeseen. Tähän ratkaisuksi ryhdyimme rakentamaan kokemusasiantuntijapakettia ammattilaisten työn rinnalle.
Ryhmässä pohdimme kokemusasiantuntijatoimintaan perustuvan palvelupaketin luomista sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja palveluihin pääsyn tueksi. Ryhmän yhteisissä keskusteluista nousi paljon kokemustietoa palvelupolun haasteista ja onnistumisista.
Työstämämme palvelu olisi kustannustehokasta ja siinä yhdistyisi ammattilaisen tuki sekä kokemustieto. Sosiaalityön ammattilaisilla on tietotaito ja osaaminen sosiaalityön asiakkuus prosesseista, monialaisesta yhteistyöstä ja kuntoutuspalveluista sekä niiden yhteensovittamisesta. Kokemusasiantuntija taas tuo tueksi oman kuntoutumisen ja kokemuksensa kautta hyväksi todetut käytännöt jaettuun asiantuntijuuteen.
Tämä paketti olisi helposti yhteensovitettavissa asiakastyön prosesseihin. Se olisi hyödynnettävissä niille, joilla on vaikeuksia kotoa pois lähtemisen kanssa ja auttaisi heitä pääsemään kiinni omaan kuntoutumisen prosessiin.
Päädyimme työstämään palvelupakettia, joka tarjoaisi mahdollisimman kynnyksetöntä toimintaa sosiaalityön rinnalle. Palveluiden äärelle voi olla vaikea päästä yksin. Paketti voisi olla palveluihin pääsyä tukeva rakenne osalle asiakaskuntaamme kuuluville.
Kokemusasiantuntijapaketin työstäminen alkoi yhteiskehittäjäryhmäläisten kokemusten ja näkemysten keräämisellä. Pohdimme, miten paketti voisi vastata asiakkaiden tarpeisiin, joihin tämänhetkiset palvelut eivät pysty tarjoamaan riittävää tukea. Kokemusasiantuntija osaa tuoda asiakkaalle toivoa ja asiakkaan voi olla helpompi ottaa sitä vastaan kokemusasiantuntijalta. Toivon sanoittaminen (heti asiakkuuden alussa) koettiin ryhmässä tärkeäksi. Koimme myös tärkeänä sen, että asiakkaat pääsisivät nopeammin vertaistuen piiriin.
“Kesti kymmenen vuotta päästä kohtaamaan ihmistä, jolla on samanlainen tausta. Tämä tapahtui järjestössä, ei hoitotahon kautta.”
Toisinaan asiakkaiden on vaikeaa rajata mihin kaikkeen voimavarat riittävät, ja mihin kaikkeen he lähtevät mukaan.Erilaisia valinnan mahdollisuuksia voi olla paljon ja tällöin kokemusasiantuntija voisi olla apuna sanoittamassa sitä, mitä kaikkea kuntoutumisessa on hyvä huomioida. Olisi tärkeää jakaa aikaa ja voimavaroja niin että asiakastapaamiset, ryhmiin osallistuminen ja kotitöissä edistyminen pysyisivät tasapainossa. Rajaamisen tärkeyttä ja sen tukemista pidimme äärimmäiseen tärkeänä.
“Kuntoutuja ei aina ymmärrä, että väsymykselle ja stressille altistuminen on osa kuntoutumista. “se olis kiva, kun joku sanois heti siinä alussa”
Saadaksemme tehtyä kokemusasiantuntijapaketista asiakkaita aidosti palvelevan, loimme kyselylomakkeet joissa kartoitimme asiakkaiden kokemuksia palveluista.Ryhmästä löytyvän tiedon ja kokemuksien lisäksi halusimme kyselyiden avulla laajentaa ymmärrystä ilmiöstä. Kysymyspatteristot muotoiltiin asiakasystävällisiksi.
“Kokemusasiantuntijoiden käyttäminen ryhmässä tällaisessakin työtehtävässä on hyödyllistä, jotta saadaan mm. muotoiltua kysymykset ns. asiakkaiden kielelle.”
Tiedonkeruun prosessissa työryhmään kuuluvat työntekijät toteuttivat kyselyt osana työtehtäviään. Kyselyä jaettiin asiakkaille eri alueilla, sosiaalityön tiimeissä. Ensimmäinen kysely toteutettiin sosiaalisen kuntoutuksen asiakkaille ja toinen niille, joilla kotiinvietävän tuen ostopalvelu oli päättynyt. Kyselyjen oli tarkoitus täydentää toisiaan ja antaa tietoa asiakkaiden tilanteesta ja kokemuksista.
Asiakaskyselyjen avulla saimme tietoa siitä, mihin tarpeisiin omana tuotantona toteutettu sosiaalisen kuntoutuksen palvelu ei ole pystynyt vastaamaan. Ostopalveluissa olleille asiakkaille tuotetussa kyselystä tiedonsaanti keskittyi siihen, kuinka palvelupolku on edennyt ja miten muutos on vaikuttanut palveluiden pääsyyn sekä viranomaisasioinnin toteutumiseen. Kyselyssä saimme myös tietoa siitä, millaista arjen tukea asiakkaat saavat esimerkiksi järjestöiltä tai läheisiltä ja onko se riittävää. Palvelupaketin muotoilussa hyödynsimme kyselyiden tuloksia.
Toteutimme ryhmässä sosiaalisen raportin sosiaalisen syrjäytymisen teemasta. Sosiaalinen raportti on sosiaalisen raportoinnin mallipohja jota käytetään arjen ilmiöiden, epäkohtien ja kehittämistarpeiden esille tuomiseen.
Työkalun avulla sosiaalialan työntekijöillä on tila ja mahdollisuus rikkoa “hiljaisuuden kulttuuria” sekä tuoda esille havaintoja ja asiakkaiden ääntä asiakastyöstä. Samalla se edesauttaa sosiaalialan julkisuustyön toteuttamista. (Rajala, Lähteenmäkii & Kallio 2024,226). Ilmaisimme omassa raportissamme huolemme sosiaalisen syrjäytymisestä ilmiönä. Toimme ratkaisuehdotuksessamme esille yhteiskehittäjäryhmässä ideoidun kokemusasiantuijapaketin, joka helpottaisi kotoa poistumista ja palveluihin pääsyä. Yhteiskehittäjäryhmässä toivoimme resursseja kehittämämme toiminnan mahdollistamiseksi.
Ilmaisimme raportissamme, että olisi tärkeää saada laajempaa tietoa säästöjen tuomista vaikutuksista asiakkaiden arkeen. Erityisesti toimme esille huolemme heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden palveluihin pääsystä, joka on ehtona kuntoutumisen mahdollistumiselle. Koemme erityisen tärkeäksi, että sosiaalisen raportoinnin työkalun prosessia ja sitä kautta saatua tietoa hyödynnetään päätöksen teossa ja palveluiden kehittämisessä.
Kokemusasiantuntijapaketti esiteltiin kevätkauden päätteeksi Eskot ry. kokemusasiantuntijatoiminnan koordinaattori Niina Kaartiselle yhteiskehittäjäryhmän kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden johdolla.
Kerroimme miettineemme yhteiskehittäjäryhmässä, kuinka voisi hyödyntää kokemusasiantuntijoita paremmin ammattilaisten työn rinnalla. Olimme pohtineet, mikä olisi KATin konkreettinen palvelu kotoa poistumisen ja palveluihin pääsyn tukemiseksi. Palvelupaketti olisi tavoitteellinen ja esimerkiksi palveluihin saattamisen lisäksi kokemusasiantuntija voisi tarjota vertaistuellisuuden ja toivon näkökulman oman kokemuksen kautta.
Paketti sisältäisi tavoitteellista toimintaa asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Se voisi sisältää kotoa poistumisen haasteisiin pureutumista ja sitouttamista palveluihin sekä omaan kuntoutumiseen. Kokemusasiantuntijan rooli olisi myös tuoda esille oman vastuunoton merkitystä kuntoutumisen prosessissa ja pohtia asiakkaan kanssa yksilöllisesti työkaluja asiakkaan arkeen.
Pakettiin sisältyisi lähtökohtaisesti maksimissaan viisi kokemusasiantuntijatapaamista Asiakas hyötyisi kuullessaan toipumisen mahdollisuudesta henkilöltä, jolla on samankaltaisia kokemuksia. Kokemusasiantuntijan kanssa ensikohtaaminen voisi toteutua esim Teamsin kautta. Asiakkaan olisi tällöin mahdollisuus osallistua kotoa käsin mahdollisimman kynnyksettömästi. Vaihtoehtoisesti ammattilainen ja kokemusasiantuntija voisivat yhdessä tehdä kotikäynnin asiakkaan luo.
Palvelussa toteutuisi ennaltaehkäisevä sekä korjaava näkökulma ja sitä toteuttaisivat tietyt kokemusasiantuntijat, jotka tuntevat paketin sisällön.Keskimäärin paketti voisi sisältää noi viisi kokemusasiantuntijan tapaamista, mutta aivan tarkkaa rajausta ei olisi tarpeen tehdä. Likaa kiinnittymistä kokemusasiantuntijan tukeen tuleen tulisi välttää. Jatko työskentely painottuisi vahvasti kolmannen sektorin piiriin.
Yhteistyömallia aikuissosiaalityön ja kokemusasiantuntijapaketin tiimoilta tulee vielä kehittää.Pohdimme, että tarvitaan jatkotyöstöä mm. siihen, kuinka työntekijät palvelun tarpeen tunnistaessaan saisivat työkaluja/ keinoja siihen, kuinka he sanoittavat asiakkaille, paketin sisällön.Palvelupaketin kuvauksessa tulisi olla selkeästi avattu mitä lisäarvoa paketti voi tuottaa sosiaalityön rinnalle. Pohdimme myös mitä tietoa työntekijä tarvitsee, jotta hän osaa halutessaan hyödyntää palvelua. Ihan ensimmäiseksi tilaajan tulee osata käyttää tilausjärjestelmää. Kokemusasiantuntija valitaan asiakkaan toiveiden mukaisesti.
Kysymyksiä herätti myös se että kokemusasiantuntijalla ei ole käytössään puhelinta, jonka numeroa voisi antaa asiakkaille. Yhteydenpitotapa ammattilaisen, kokemusasiantuntijan ja asiakkaan välillä tulee pohtia. Yksi idea oli, että kokemusasiantuntijalle annettaisiin tiimin päivystysnumero mahdollisia peruuntumisia varten.
Suunnitelmana on, että palvelupaketin työstöä jatketaan pääosin EskoTyössä. Palvelupaketin sisältö, nimi ja lanseeraus vaatii vielä jatkokehittämistä.
”Täähän on ihan mahtavaa työtä mitä olette tehneet” Niina Kaartinen, EskoTyö Oy
Palvelupakettia kehittäessämme ajattelimme, että tiedonsaantia yleisesti kokemusasiantuntijatoiminnan mahdollisuuksista tulisi lisätä. Hyvinvointialueella olisi hyvä olla oma “kokemusasiantuntijakoordinaattori” tai jokaisen alueen sosiaalityön tiimissä henkilö, joka tuntisi kokemusasiantuntijatoimintaa ja jakaisi tietoa omassa työyhteisössään.
Kokemusasiantuntijatapaamisiin liittyen ryhmässämme heräsi myös huoli sosiaalipalveluiden tilojen käyttöön, vastuu ja turvallisuuskysymyksen kannalta. Toivoisimme, että ainakin Tikkurilan sosiaaliasemalla Vernissakadulla tapaamisiin olisi mahdollisuus.
Terveisin yhteiskehittäjäryhmäläiset
Ryhmässä vieraili muutamalla kerralla myös sosiaalisen kuntoutuksen kokemusasiantuntijaharjoittelija, jonka mielestä ryhmässä oli lämminhenkinen ja iloinen tunnelma. Ryhmässä oli yhdessä tekemisen meininki, jossa jokainen osallistuja on ollut yhdenvertainen, yhtä arvokas ja saanut äänensä kuuluviin. Ryhmästä on sai myös uusia oppeja mukaansa.
“On ollut mielenkiintoista olla luomassa jotakin uutta minkä toivoo auttavan asiakkaita”
Blogin ovat koostaneet kevään 2026 tuotosten pohjalta yhteiskehittäjäryhmän vastuuhenkilöt Marika Aalto marika.aalto@vakehyva.fi & Tuomas Ernamo tuomas.ernamo@vakehyva.fi sekä koulutettu kokemusasiantuntija Nina Osenius
Yhteiskehittäjäryhmä on jatkanut kulkuaan syyskaudella uudistunein kokoonpanoin ja uusin aihein.
Lähteet:
Rajala, T. & Lähteenmäkii, L. & Kallio, J. 2024. YHTEISKUNTAPOLITIIKKA 89 (2024):3 Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottajana: ‘YP 3/2024 Sosiaalinen raportointi rakenteellisen sosiaalityön tiedon tuottajana