Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Pystytkö sinä huolehtimaan omasta ja läheistesi perustarpeista, jos yhteiskunnan toiminta häiriintyy esimerkiksi sähkökatkon takia?
Kokoa 72 tunnin kotivara
Lue lisää varautumisvinkkejä: 72tuntia.fi
*****
Arjen pyöriessä normaalisti harva osaa ajatella, kuinka toimisi sähköjen katketessa, jos hanasta tuleva vesi olisi juomakelvotonta tai ruoan saatavuuteen tulisi tilapäisiä puutteita. Nämä ovat tilanteita, joita Suomessa koetaan säännöllisesti – joskus lyhyinä häiriöinä ja toisinaan suurempina kriiseinä. Viranomaisten suositus on selkeä: jokaisen kotitalouden tulisi varautua selviämään omatoimisesti vähintään 72 tunnin ajan.
”Kotivara ei ole ainoastaan säilykkeitä kaapissa, vaan se kattaa myös veden, lääkkeet, lämmön sekä tiedonsaannin kriisitilanteessa. Kun perustarpeet saa turvattua itse, yhteiskunnan apu voidaan suunnata niille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Varautumista ei pidä ajatella vain mittavien konfliktien näkökulmasta, vaan arkisten sattumusten kautta”, muistuttaa Anni Knuuttila Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta.
Sähkökatko on yksi todennäköisimmistä häiriöistä. Se voi syntyä esimerkiksi teknisestä viasta, myrskyn seurauksena tai vahingonteon myötä. Sähkökatko aiheuttaa nopeasti vaikeuksia moniin arjen toimintoihin:
Myös vesihuolto on altis häiriöille. Vesikatkot voivat johtua sähkövioista, putkirikoista tai veden saastumisesta. Ihminen tarvitsee päivässä noin kaksi litraa juomavettä, minkä lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygienian ylläpitoon. Kokonaisvedentarve on 1–2 ämpärillistä henkilöä kohden vuorokaudessa. Myös lemmikkien vedentarve pitää huomioida kotivaraa laskettaessa.
Vesikatkon pitkittyessä järjestetään vedenjakelupiste, jota varten kotitalouksilla tulisi olla kannellisia, puhtaita astioita veden noutamista varten. Vesivessalle vaihtoehtoista käymälämuotoa on myös suotavaa pohtia etukäteen, sillä vesikatkon aikana vessan pystyy vetämään vain kerran.
Kotivaraa voi säilyttää kahdella tavalla: erillisessä laatikossa irrallaan muista tarvikkeista tai osana muuta keittiön kuivakaapin sisältöä. Muualla säilytettynä riskinä voi olla tuotteiden päiväysten vanhentuminen, kun taas kaapissa kotivara tulee helposti syötyä niin, ettei ruokien määrä olekaan ongelmatilanteessa riittävä.
Kotivaran sisällön tulisi sopia perheen ruokavalioon, säilyä pitkään huoneenlämmössä, olla valmistettavissa ilman sähköä ja ennen kaikkea olla sellaista, mitä söisit muutenkin. Sähköjen katketessa jääkaappi lämpenee muutamassa tunnissa. Pakastin sen sijaan pysyy kylmänä useita vuorokausia, kunhan sen ovea avataan mahdollisimman vähän.
”Kannattaa pohtia ennakkoon, millaisia vaihtoehtoja on ruuan lämmittämiseen ja veden keittämiseen. Olisiko mahdollista hankkia taloyhtiöön yhteiskäyttöinen retkikeitin tai ylläpitää grillausmahdollisuutta ympäri vuoden? Alkutalvesta saimme Portugalista konkreettisen esimerkin, kun hurrikaanilukemiin nousseet tuulet aiheuttivat retkikeitinten hintojen välittömän kolminkertaistumisen”, Knuuttila sanoo.
Sähkökatkon aikana asunnot voivat kylmetä nopeasti, ja siksi varalämmönlähteet sekä oikea pukeutuminen ovat tärkeitä. Myös kesäkuukausina on kannattavaa varastoida lämpimiä vaatteita ja peittoja niin, että ne ovat tarvittaessa helposti saatavilla.
Lämpötilan laskiessa asunnosta kannattaa valita yksi huone, johon kaikki mahtuvat nukkumaan samanaikaisesti. Viilentymistä hidastaa, jos huoneessa on mahdollisimman vähän ikkunoita tai ulkoseinäpinta-alaa.
Lämpötilan laskiessa alle plus 15 Celsius-asteen voi ruokapöydästä ja peitoista tehdä teltan, jonka sisäpuolella lämpö pysyy keskitetysti. Kylmillä keleillä tavallisen teltan pystyttäminen sisälle on myös hyvä vaihtoehto. Jos asunnosta löytyy ulkoisia lämmitysmuotoja, kuten takka, tulee sen nuohoamisesta ja käyttökunnosta huolehtia säännöllisesti sekä puita varata riittävästi.
Yhteiskunnan huoltovarmuuden ydin on se, että ihmiset selviävät ainakin perusasioista itsenäisesti. Kotivaran ylläpito on siten osa laajempaa kansallista varautumista. Kun kotitaloudet pärjäävät, kriisien vaikutukset ihmisten arkeen ja yhteiskunnan palveluihin pienenevät merkittävästi. Keskeistä varautumisessa on oman kotitalouden toimivuuden turvaamisen lisäksi myös omien lähiomaisten ja naapureiden pärjäämisen varmistaminen.
On tärkeää muistaa, että vaikka varautuminen liitetään yleensä isoihin kriiseihin ja poikkeusoloihin, se ei ole ainoastaan niitä varten. Arjessa voi tulla eteen yllättäviä tilanteita – sairastumisia, lyhyitä häiriöitä tai muita katkoksia – jolloin kotivarasta on välitöntä apua. Siksi varautuminen kannattaa nähdä osana tavallista arkea: se lisää turvallisuuden tunnetta ja helpottaa selviytymistä ilman kiirettä tai epävarmuutta, tilanteessa kuin tilanteessa.