Salli evästeet, jotta voit käyttää automaattisia käännöksiä
Kun hyvinvointialueiden on samanaikaisesti hillittävä kustannuksia, parannettava palveluiden laatua ja vastattava kasvavaan palvelutarpeeseen, päätöksenteon on perustuttava aiempaa vahvempaan tietoon. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE) tuotantotapa-analyysit ovat nousseet strategiseksi työkaluksi, jonka avulla uudistetaan palvelurakennetta, rakennetaan entistä vaikuttavampia palveluja ja tunnistetaan miljoonaluokan kehittämispotentiaalia. Tähän mennessä analyyseilla on saavutettu jo 10 M€ kustannusvaikuttavuus.
Talouden tasapainottaminen yhdistetään usein palvelujen leikkaamiseen. VAKEssa ratkaisuja on kuitenkin haettu kehittämällä palvelujen tuotantotapoja, työn sujuvuutta ja palveluketjujen toimivuutta. Tuotantotapa-analyysit ovat osoittaneet, että merkittäviä hyötyjä voidaan saavuttaa parantamalla palvelujen vaikuttavuutta ja kohdentamalla resurssit sinne, missä ne tuottavat eniten hyötyä asiakkaille.
Tuotantotapa-analyysit tuottavat konkreettisia suosituksia palvelujen vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta järjestämisestä. Analyyseissä vertaillaan esimerkiksi hyvinvointialueen omaa tuotantoa, ostopalveluja ja palveluseteleitä sekä arvioidaan niiden laatua, vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. VAKEn mallissa tuotantotapa-analyysien sisältöä laajennetaan yksikertaisesta yksikkökustannuksiin perustuvasta vertailusta (make or buy) laajempaan palvelutuotannon syväymmärrykseen, jossa toimialojemme vahva substanssiosaaminen yhdistetään laaja-alaiseen analytiikkaosaamiseen. Analyysien perusteella on tunnistettu jopa 50 miljoonan euron säästöpotentiaali, josta noin 10 miljoonaa euroa on jo toteutunut. Palvelujen laatu ei ole heikentynyt, vaan säästöt ovat syntyneet kohdentamalla resursseja aiempaa tarkoituksenmukaisemmin asiakkaiden hyväksi.
Palveluohjaus on yksi VAKEn uudistusohjelman keskeisistä kehittämisteemoista, ja sitä kehitetään yli palvelu- ja asiakasryhmärajojen.
”Kustannusvaikuttava palveluohjaus on yleisen tuottavuuden ohella tärkeimpiä VAKEn kustannusrakenteeseen vaikuttavia tekijöitä, joten se näkyy vahvasti myös tuotantotapa-analyysiemme sisällössä”, järjestämisen tuen päällikkö Anni Toppila kertoo.
Tuotantotapa-analyysiä käytettiin esimerkiksi arvioitaessa vanhusten ympärivuorokautiseen asumiseen liian aikaista ohjautumista hetkellisen toimintakyvyn laskun seurauksena sekä arviointi- ja kuntoutusyksikön perustamisen kustannusvaikuttavuutta. Analyysi tarjosi kattavan näkymän yksikkökustannuksiin, asiakasvirtoihin, paikkatarpeeseen, vaikuttavuustavoitteisiin sekä ratkaisun kokonaistaloudellisuuteen. Asiakkaille muutos merkitsi sujuvampaa palveluketjua sairaalasta kotiin sekä lisävuosia kotona oikeampien palvelujen piirissä. Hyvinvointialueellemme tuloksena oli miljoonien eurojen kustannusvaikuttavuus.
"Tuotantotapa-analyysit eivät ole vain analytiikkaa. Ne ovat johtamisen väline, joiden avulla voimme kohdentaa resurssit sinne, missä niillä saavutetaan suurin vaikuttavuus sekä asiakkaille että taloudelle”, järjestämisen tuen johtaja Nina Linja tiivistää.
Tuotantotapa-analyysit ovat vakiintuneet VAKEssa strategisen johtamisen työkaluksi. Niiden avulla tarkastellaan kustannusten lisäksi palvelujen laatua, vaikuttavuutta, asiakastarpeita ja tulevaisuuden palvelurakennetta. Tavoitteena on varmistaa, että jokainen merkittävä palveluiden uudistamiseen liittyvä päätös perustuu mahdollisimman vahvaan tietoon.
"Tuotantotapa-analyysien arvo syntyy siitä, että niiden avulla tunnistetaan parhaat kehittämiskohteet ja tuotetaan tietoa, jonka pohjalta palveluita voidaan uudistaa suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti", Linja sanoo.